Koulumme YT-linja toteutti kaikkien aikojen ensimmäisen ulkomaille suuntautuvan opintomatkansa 26.-28. huhtikuuta. Tarkoituksena oli linjan tavoitteiden mukaisesti lähestyä yhteiskuntaa (tässä tapauksessa Viron) kokonaisuutena ja eri näkökulmista. Matkalle osallistui kaksi opettajaa ja 16 lukiolaista.
Jatkossa vastaavanlaiset matkat on tarkoitus toteuttaa niin, että opiskelijat itse pääsevät suunnittelemaan opintomatkan kaikkine yksityiskohtineen. Nyt toteutettua matkaa voi pitää referenssinä tulevien matkojen suunnittelussa. Onnistuneesta työstä voidaan oppilaille myöntää TO3-kurssi.
Opiskelijoiden tehtävänä oli tällä kertaa taistelupareittain valmistua erilaisiin käyntikohteisiin/tapaamisiin sekä laatia kustakin lyhyt raportti kuvineen. Alla raporteista muodostuva matkakertomus. PS
Yhteiskunta- ja talouslinjan delegaatio tutustumassa Tarton yliopistoon.
Viron kansallismuseo Tartossa
Jonathan Hed 2D, Mikko Sulamaa 2D ja Niko Haapakoski 2C : Viron kansallismuseoon tutustuminen
Tarton yliopisto
Tarton yliopisto on vuonna 1632 perustettu korkeakoulu Virossa. Se on tullut tunnetuksi suomalaisille sen lääketieteen laitoksesta. Tarton yliopisto koostuu useasta rakennuksesta, joista monet sijaitsevat ympäri Viroa. Kävimme päärakennuksessa kuuntelemassa suomalaisten kokemuksista Tartossa opiskelemisesta.
Lääketieteen opiskelijat kertoivat meille Tarton opiskeluympäristöstä, ja kuinka Tarton suomalaiset pitävät yhtä monien ryhmäaktiviteettien ja tapahtumien kautta. Opiskelu tapahtuu englannin kielellä, mutta viron kieltä on silti tärkeää osata. Tämän vuoksi kaikki opiskelijat ovat käyneet vuoden viron kielikursseja. Lääketieteen opiskelut kestävät kuusi vuotta, joista viimeinen tehdään Suomessa. Tämän lisäksi voit opiskella liiketaloutta Tartossa, ja suorittaa tradenomin kaltaisen tutkinnon.
“Mä tykkään tästä että tää on todellinen opiskelijakaupunki. Opiskellaan yhdessä, juhlitaan yhdessä.” Maria, Tarton yliopiston Business administration -opiskelija
Monet suomalaiset hakevat juuri lääketieteen vuoksi Tartoon, ja kuulimme lääketieteen opetuksen olevan laadukasta ja anatomiapainotteista. Tenttejä pidetään usein, jonka vuoksi opiskelijat suosittelivat oman vuokrakämpän hankkimista opiskelurauhan saamiseksi. Vuokrat ovat hillittyjä, joten asumiskustannukset ovat hyvin halvat. Suurin kulu, mitä Tartossa tulee vastaan, on lukuvuosimaksu, joka lääketieteen opiskelijoille on 11 000 € ja liiketalouden opiskelijoille 3 400 €.
“Meillä on se onni että osaamme suomea, joka auttaa viron ymmärtämisessä” Emilia, Tarton yliopiston lääketieteen oppilas
Lisätietoa Tartoon hakemisesta voit saada tästä linkistä: www.opiskelupaikka.fi/Oppilaitokset/Yliopistot/Tarton-yliopisto
Frans Silander 1B
Jokiristeily
Kokoonnuimme Dorpat-hotellin eteen torstaina 27.4 ja nousimme Pegasus jokilaivaan klo 9.30. Valitettavasti vesisateiden aiheuttama vedenpinnan nousu muutti reittiämme emmekä päässeet seuraamaan Tarton kaupunkimaisemia. Nousuvesi esti siltojen ali liikkumisen, minkä takia jouduimme lähteä Ema-jokea pitkin itään.
Risteilyn aikana saimme nauttia suurimmalta osin toistemme seurasta, koska maisemat olivat lähes jatkuvasti peltoa ja rakennustyömaata muutamaa hienoa rakennusta lukuun ottamatta. Aika kului pelatessa korttipelejä sekä nauttimalla laivan virvokkeista. Jokiristeily oli hyvä ryhmähengen yhtenäistämisreissu.
KGB-museo
Lähdimme hotelliltamme risteilyn jälkeen kävelemään KGB-museoon, joka sijaitsi Tarton keskustassa. Kävelimme alas portaat entiseen KGB:n vankilamuseoon, jossa poliittisista syistä pidätettyjä vankeja pidettiin. Tässä vankilamuseossa oli myös näytillä Viron vastarintaliikkeen eli metsäveljien historian ja kommunistien rikosten näyttely. Museon oppaana meillä toimi Silver Kaldman.
Metsäveljet olivat neuvostomiehitystä vastustaneita, jotka taistelivat virolaisten vapaussodassa vuonna 1945-1953 neuvostovaltaa vastaan. Sodassa metsäveljien puolella taistelivat entiset suojeluskuntalaiset, Omakaitse-järjestö ja puna-armeijan sotaväenottoa karttaneet nuorukaiset. Neuvostovalta onnistui tukahduttamaan aktiivisen aseellisen vastarinnan vuoteen 1953 mennessä. Sodassa kuoli arviolta noin 2000 metsäveljeä, tuhansia pidätettiin ja vietiin vankileireille Siperiaan. Metsäveljien kausi muistetaan aikana, jolloin Virossa oli päätetty olla alistumatta miehitysvallan alle.
Museosta sai kuvan millaista oli olla KGB:n vankilassa ja Silver Kaldman kertoikin esityksessään, miten vankeja kidutettiin psyykkisesti pitämällä vankeja selleissä, joissa ei voinut nukkua kunnolla. Päivittäinen ruokamäärä oli vain yksi puuroannos eli noin 800 kaloria, joka altisti vangitut taudeille ja sai murtumaan helpommin kuulustelijoille.
Kuulustelijoiden tehtävänä oli saada vankeja myöntämään olevansa neuvostomiehitystä vastaan, nationalisteja tai kommunismia vastaan. Tällä vankileirillä vangit selvisivät keskimäärin kuusi kuukautta, kunnes murtuivat, jonka jälkeen heidät lähetettiin vankileireille muualle kuten Siperiaan.
Pyysimme vielä Kaldmania kertomaan, miksi tämä museo on tärkeä osa Viron historiaa, johon hän vastasi: ”It remembers them who were repressed and victims of regime.” Museo on siis omistettu kaikille, jotka olivat Virossa hallintotavan uhreja ja neuvostovallan alistamia. Museokäynti oli hyvä kokemus ja se herätti entistä suurempaa kunnioitusta Viroa ja sen itsenäisyyttä kohtaan.
Silver Kaldman luennoimassa
Gulag-järjestelmä, johon kuului 15 kovennetun kurin leiriä poliittisille vangeille, 60 suunnatonta leirikompleksia ja 500 pienempää työsiirtolaa:
Aaron Karttunen 2D ja Linus Lehojärvi 2E
57th Friendship Cup
Hyppäsin 27.4. aikaisin aamulla bussiin Tartosta kohti Tallinnaa pelaaman Frienship Cup:ia Ruotsia, Viroa, Latviaa ja Liettuaa vastaan. Turnauksessa kilpailtiin paremmuudesta koripallossa, lentopallossa ja extralajina soudussa. Munkka tunnetusti hoiti koripallomestaruudet tyylikkäästi Munkkiniemeen sekä tytöissä että pojissa.
Lentopallossa tulikin sitten vastaan kovempaa luuta, kun Baltian maat tulivat ja lakaisivat munkkalaiset maanpintaan tylyin lukemin. Muiden maiden vahvuutena olivat monet lajin harrastajat, kun taas munkkalaiset menivät vain muutamien liikuntatuntien harjoitusten kokemuksella pelaamaan. Mutta tämä varmasti tulee muuttumaan tulevissa kisoissa ja Munkka sisuuntuneena tulee nappaamaan voittoja myös lentopallossa.
Joka vuonna vaihtuva extralaji oli tänä vuonna soutaminen, josta Munkka vei taas voiton kotiin jännittävien vaiheiden jälkeen. Munkan panos siis kisoissa oli kova, kun koulu nappasi viidestä kisasta kolme voittoa.
Viron reissu oli kokonaisuudessaan todella miellyttävä kokemus, ja koulun järjestelemänä sain vielä mahdollisuuden osallistua molempiin: sekä yhteiskunta- ja talouslinjan matkalle sekä urheilukilpailuihin Tallinnaan.
Katso tulokset: www.gag.ee/loppes-57-sopruskohtumise-spordis-rvthv-2017
Jarno Oksanen 2B
Ylen Itämeri-kirjeenvaihtaja Marjo Näkin tapaaminen Tallinnassa
Juhani Saloheimo 2C ja Jonathan Hed 2D: Tapaaminen Ylen Itämeri-kirjeenvaihtaja Marjo Näkin kanssa
Tapaaminen ulkomaankirjeenvaihtaja Petri Sarasteen kanssa
YT-linjalaisten saavuttua torstaina logistiikkavastoinkäymisten jälkeen Tartosta Tallinnaan, tapasimme illalla toimittaja ja ulkomaankirjeenvaihtaja Petri Sarasteen, vanhan munkkalaisen. Tapaamisen olimme sopineet Tallinnaan vanhan kaupungin italialaiseen ravintolaan juurikin Sarasteen tämänhetkisestä asemapaikasta johtuen. Lisäksi pöytään seuraksemme istahtivat koulumme rehtori ja apulaisrehtori. Saimme kunnian keskustella Sarasteen kanssa niin kulttuurista ja politiikasta kuin omakohtaisista jännittävistä ja mieleenpainuvista kokemuksista. Lisäksi Saraste avasi TV-journalismin uusinta teknologiaa, joka mahdollistaa yhden miehen suoran lähetyksen kaukomailta, vain pelkän internet-yhteyden, älypuhelimen ja lisävälineiden avulla.
Saraste kertoi opiskelleensa toimittajaksi Tampereen yliopistossa ja totisesti halunneensa kyseiseen ammattiin, toisin kuin monet hänen alalle ajautuneista kollegoistaan. Hän sanoi ulkomaankirjeenvaihtajan työn olevan intensiivistä ja sen vuoksi pitää aina olla tavarat valmiiksi kasassa, sillä koskaan ei voi kunnolla ennustaa, missä ja milloin tapahtuu jotakin, joka vaatii välitöntä uutisointia. Kuulimme myös, ettei ulkomaankirjeenvaihtajan työ ole mikään maailman turvallisin, Saraste oli itse esimerkiksi joutunut Ukrainassa keskelle tulitaistelua.
Pakatun repun lisäksi kielitaito on hänen mukaansa erittäin tärkeää, mutta sitäkin olennaisempaa, varsinkin toimittajalle, on verkostoituminen, sillä näin pystyy varmistumaan siitä, että saa tarvittaessa osaavia henkilöitä täydentämään omaa osaamista.
Vaikka Saraste onkin muutaman viime vuoden ajan raportoinut yleisemmin koko maailman tilanteesta, asui hän aikaisemmin Kiinan kansantasavallassa ollessaan Aasian kirjeenvaihtaja. Täten kysyimmekin, minkälaista elämä siellä todellisuudessa on. Hän vastasi, että vasta paikan päällä hän ymmärsi, mitä se käytännössä tarkoittaa, että jossakin maassa asuu reilusti yli miljardi ihmistä. Suurpiirteisesti sanottuna yhteen kortteliin mahtuu Suomen väkiluku.
Saraste sanoi kulttuurieron olleen aluksi pieni shokki, mutta tottuneensa siihen melko nopeasti. Hänen mukaansa Kiinan kaupungit ovat suhteellisen turvallisia populaation koosta huolimatta, mutta liikenne sen sijaan on äärimmäisen hektistä. Yllättävää kyllä, Triad, kiinalainen järjestäytynyt rikollisuus, ei merkittävästi vaikuta yksilöiden elämään vaan sabotoi enemmän Kiinan hallinnon toimintaa korruption tasolla. Tämä korruptio onkin Sarasteen mukaan yksi maan suurimmista ongelmista, jota ei ole uudistuksistakaan huolimatta saatu täysin kitkettyä pois.
Silti Kiinan talousnäkymät ovat kuulemma hyvät ja maan uskotaan aukeavan vielä lisää, vaikka kaupankäynnissä onkin läsnä hieman protektionistinen henki.
Saraste kuvasi ulkomaalaisille näyttäytyvää Kiinaa seuraavasti: ”Viikossa Kiinasta oppii kaiken, mutta kymmenen vuoden päästä ymmärtää, ettei tiedä Kiinasta mitään.”
Joona Leivo 2B ja Viivi Sainio 2D
Suurlähetystössä
Vierailimme perjantaina 28.4 Suomen Tallinnan-suurlähetystössä. Isäntänämme toimi talous- ja kauppapolitiikan neuvonantaja Hannu Arhinmäki. Hän kertoi Suomen suurlähetystön sekä Team Finland -organisaation toiminnasta Virossa.
Arhinmäki korosti Suomen erityisasemaa Viron talouden kannalta. Virolle Suomi on suurvalta ja sen talous on hyvin riippuvainen Suomesta. Arhinmäki kuvaa tilannetta näin: ” Kun Suomella menee hyvin, Virolla menee hyvin. Kun Virolla menee hyvin, Suomella menee hyvin.”
Hän myös kertoi Team Finland -järjestön toiminnasta Virossa. Team Finland on järjestö joka pyrkii edistämään suomalaisten yritysten menestymissä Virossa ja muualla maailmassa. Team Finlandin tärkein tehtävä Virossa on Arhinmäen mukaan löytää uusia suomalais-virolaisia yhteistyökumppaneita.
Arhinmäki myös esitteli keinoja millä suurlähetystö yhdessä Team Finlandin kanssa auttavat suomalaisia yrityksiä Virossa. Suurlähetystö pyrki tiedottamaan yrittäjille paikallisista lainsäädännöstä. Lisäksi suurlähetystö pyrkii poistamaan kauppaa estäviä tekijöitä. Suurlähetystössä järjestetään myös yrityksiä esitteleviä tilaisuuksia.
Viron ja Suomen välinen kaupankäynti tulee Arhinmäen mukaan jatkumaan samalla radalla. Hän nostaa tulevaisuuden kaupan kannalta yhden merkittävän hankkeen: Helsinki-Tallinna rautatietunneli. Mikäli hanke toteutuu, se tulee nopeuttamaan maiden välistä matkustusta ja se yhdistäisi Suomen rautatieverkoston Keski-Eurooppaan.
Suurlähetystö vierailun jälkeen vuorossa oli tutustumiskäynti Riigikoguun, paikalliseen eduskuntaan. Saapuessamme paikalle kohtasimme yllätyksen: paloharjoituksen takia kaikki vierailut Riigikoguun oli peruttu. Koska emme päässeet sisälle parlamenttiin, jouduimme tyytymään sen ihailuun ulkopuolelta.
Pyry Miettinen 2E ja Pauli Jäntti 2D
Tallink Silja Oy
Tallink Silja Oy on suomalainen varustamo, joka on virolaisen AS Tallink Gruppin omistuksessa. Silja Line kulkee vain Helsinki-Tallinna tai Turku-Tallinna väliä. Tallink hoitaa kaikki muualle menevät laivamatkat. Tallink Siljan toimintaan kuuluu myös hotellitoimintaa ja rahtikuljetuksia. AS Tallink Gruppin liikevaihto oli lähes miljardi euroa vuonna 2016 ja se on näin ollen kirkkaasti Viron suurin yritys.
Haastattelimme myyntipäällikkö Mika Tuomolinia hänen työhönsä ja laivaliikenteeseen liittyvillä kysymyksillä. Kysyttäessä häneltä, miten Helsinki-Tallinna välille suunniteltu tunneli tulisi vaikuttamaan yrityksen toimintaa, myyntipäällikkö vastasi: ”Ei nyt lähdetä kiirehtimään asioiden edelle, vaan katsotaan sitten tilanteen mukaan.” Kysyttäessä puolestaan milloin laivamatkat tulevat kokonaan robotisoitumaan, hän vastasi, että siihen tulee kulumaan vielä pitkä tovi, mutta tarkkaa ajankohtaa hän ei lähtenyt veikkaamaan.
Laivamatkustus (pelkät matkat + rahti) muodostaa 25% liikevaihdosta, mutta siihen liittyvä tax free myynti jopa 50% liikevaihdosta, joten on erittäin tärkeää, että laivat saavat myydä palveluitaan erilaisten risteilyiden ajan. Saimme kuulla, että kaikki Tallinkin laivat on valmistettu suomessa Superstaria lukuun ottamatta. Laivatilauksen ovat Suomen kansantaloudelle merkittävä asia, sillä yhden laivan tilaus työllistää n. 300-500 ihmistä.
Tallink Silja Oy:n hotellit muodostavat vain 2% koko liikevaihdosta mutta silti hotelliketju on koko Baltian suurin. Hotelleja on yhteensä 5 kappaletta, jotka ovat: Tallink City Hotel, Tallink Spa & Conference Hotel Tallink Express Hotel, Pirita Spa Hotel, Tallink Hotel Riga.
Kuva: www.visittallinn.ee
Max Eskelinen 2D ja Robin Strömberg 2D
Loppuhuomiot
Uuden opetusuunnitelman mukaisten teemaopintojen tarkoituksena on eri oppiaineissa omaksuttujen taitojen hyödyntäminen käytännönläheisesti ja soveltavasti. Opintomatkan tavoitteena olikin saada pientä esimakua siitä, mistä niin sanotuissa työelämätaidoissa on konkreettisesti kyse.
Opettajien näkökulmasta opiskelijat ottivat tyylikkäästi vastuuta matkakurssin asettamista vaatimuksista, joista keskeisimpinä pareittain tehty taustatyö oman vastuualueen keskusteluihin ja vierailuraportin laatiminen koulun kotisivuille.
Matkaohjelman edetessä alkoi olla selvää, että terävä huomiointi ja relevantit jatkokysymykset kunkin alan ammattilaiselle edellyttävät ad hoc valmistautumisen lisäksi myös hyvää kielitaitoa ja yleissivistystä, mikä toivon mukaan kannustaa opiskelijoita jatkossakin uutteriin akateemisiin ponnisteluihin.
Vierailukohteista saadun kiittävän palautteen myötä opiskelijoille kirkastui, että hyvätapainen, isäntämaan tapakulttuuria kunnioittava käytös, tilanteiden edellyttämä asiallinen pukeutuminen sekä sovittujen aikataulujen kunnioittaminen eivät suinkaan jää huomiotta, ja ovat osaltaan merkittäviä ennakko-oletuksia kaikkeen tekemiseen.
Tiiviiseen matkaohjelmaan, etenkin ulkomailla, kuuluu toisinaan pienet ja usein odottamattomat vastoinkäymiset, mistä suoriutumista edesauttaa positiivinen ja ennakkoluuloton asenne. Tähän huutoon opiskelijat vastasivat niin ikään kiitettävästi.
Näiden edellä mainittujen kokemusten pohjalta on kaikki edellytykset odottaa opiskelijoilta merkittävää panosta yhteiskunta- ja talouslinjan ensi lukuvuoden opintomatkan järjestämiseen. SM
