Urheilupaikat

Koulun liikuntahalli

Koulun uudisosa liikuntahalleineen valmistui vuonna 1999. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Hannu Jaakkola. Liikuntahallin pinta-ala on 918 m2.  Siellä voi mm. pelata koripalloa täysimittaisella kentällä. Tila on jaettavissa tarpeen mukaan kahteen tai kolmeen osaan.

Liikuntahallissa on katsomot 568 hengelle ja hallissa on sekä kiinteä että kokoontaittuva katsomo.

korista12a korista12b
Korista liikuntahallissa vuonna 2012.
wanhat15 lakkiaiset15
Wanhojen tanssit vuonna 2014 ja lakkiaiset 2015 liikuntahallissa.

 

Koripallo saapuu Munkkaan: Vanha vedenpuhdistuslaitos, Pumppuhuone, ”Pumppis”

Munkkiniemessä on ollut Stenius-yhtiön rakentama ja omistama vesijohtolaitos. Se aloitti toimintansa vuonna 1919. Laitoksella oli pumppuhuone Långängen-nimisellä niityllä, jossa oli 14 metriä syvä kaivo, josta saatiin 864 kuutiometriä vettä vuorokaudessa.

Tom Hynninen kirjoittaa julkaisussa MökÄn tarina: 45 vuotta Munkkalaista korista ja vähän muutakin (s. 4) Munkkinimen legendaarisen Pumppiksen liittymisestä paikkakunnan koripalloharrastukseen seuraavasti:

”Kaikki lähti legendasta, joka osittain suurelta osin on totta. Vanhan koulun varrella Nuottapolulla asuivat samassa talossa neljä perhettä Vasamat, Suhoset, Kaihovaarat ja Nohynekit. Pihan yli oli pingotettu naru, jonka yli lyötiin palloja. Jossakin vaiheessa Bubi [Pentti] Nohynek tuumasi, että tämä ei ole kivaa ja tokaisi: ”Hei kaverit vaihdetaan lajia koripalloon!” Bubi oli voimakas persoona kaikessa urheilutoiminnassa ja koulun juhlissa napa. Pieni, mutta kova jätkä.

Munkkiniemi jakautui neljään eri jengiin: Tiilimäen jengi, sisältäen Nuottapolun, Puisterin jengi, Lokkalantien jengi ja Huopiksen jengi. Jengit eivä taina tykänneet toisistaan, mutta se oli stadi pienoiskoossa. Pumppis eli vanha vedenpuhdistuslaitos sijaitsi Nuottapolun koulun ja Käärmekallion välisellä aukiolla. V. 1948 sinne kaivettiin monttu, johon pystytettiin ruotsalaisen koulun työmaalta varastettu koolinki, joka salakuljetettiin häpeilemättä Munkan poliisilaitoksen putkan ohi. Koolinkiin kiinnitettiin korilauta ja korirengas, mutta ei koskaan verkkoa. Siellä kävivät kaikki halukkaat munkkalaset heittelemässä korista.”

pumppis
Kuvassa on Munkkiniemi vuonna 1949. Vasemmasta ylänurkasta on rengastettu Nuottapolulla sijainnut vanha yhteiskoulu, keskellä on pumppuhuone ja oikeassa kulmassa vanha, suomenkielinen kansakoulu.

bubinuottapolku

Lähteet:


Perustien tyhjä tontti

Poikkitien (nykyisen Kadetintie) ja Perustien kulmassa oli aikoinaan rakentamaton tontti. Siinä sijaitsi Pumppiksen jälkeen ”koripallokenttä”, jonka peleissä toinen ryhmä pelasi ylämäkeen – ja toinen alamäkeen. Kentän molempiin päätyihin asennettiin repaleiset korit.

koriskentta
Kuvakaappaus: Google.maps


”Saharan” kenttä

sahara
Kuvassa pelataan pesäpalloa Sahran kentällä keväällä 2012 (oppilaat voittivat tuolloin opettajat tuloksin 23-3).

Sahran kentäksi kutsutaan koulun ja IBM:n talon välissä olevia hiekkakenttiä.

sahara2
Poistumisharjoituksessa Saharan kentällä syksyllä 2011.


Munkkiniemenkenttä, Palokunnan kenttä, ”Paltsi”

Helsingin kaupungin liikuntaviraston Munkkinimen kentän historiaselvitys ja kehittämisperiaatteet -julkaisussa vuodelta 2013 kirjoitetaan muun muassa seuraavasti:

”Pallopelejä ja kaunoluistelua kadettikoulun ja paloaseman kentällä

Pensionaatin vieressä oleva vapaa tasainen alue oli jo ennen kentän rakentamista vilkkaassa käytössä. Kadettikoulu vuokrasi sen harjoittelukentäksi ja se tunnettiinkin pitkään juuri kadettikoulun kenttänä. Nykyään kenttä tunnetaan paloaseman kenttänä sen vierellä sijainneen Munkkiniemen VPK:n takia. VPK:n toiminta oli vilkkaimmillaan 1930-luvun puolessa välissä. Vuonna 1934 kenttä sai toimia VPK:n vuosijuhlien näyttämönä.

Munkkiniemen yhteiskoulun urheiluseura Munkkiniemen Urheilu-Veikot perustettiin 1932, ja seura alkoi ajaa urheilukentän rakentamista Munkkiniemen yhdyskunnassa pian sen jälkeen. Seuran anomuksista ja kirjelmistä huolimatta urheilukentän saaminen Munkkiniemeen kesti yli kymmenen vuotta. Seura vaihtoi nimeään vuonna 1948, jolloin seurasta tuli Torpan pojat (ToPo).

Seuran lajeihin kuuluivat alun perin mm. jalkapalloilu, maahockey ja nyrkkeily. Nykyään nimenomaan koripallojoukkueena tunnetussa ToPo:ssa koripallon pelaaminen alkoi vasta 1940-luvulla. Koripallokentän rakentaminen viimein vuonna 1950 urheilukentän vierelle tuli tarpeeseen, koska sitä ennen koripalloa oli pelattu yksityispihoilla. Jo vuonna 1956 ToPo nousi koripallon mestaruussarjaan.

Vuonna 1940 toisella puolella Laajalahdentietä Tiilimäenlehdossa sijainnut luistinrata siirrettiin kadettikoulun kentälle. Luistinrataa varten asennettiin valaistus ja rakennettiin pukeutumissuoja. Luistinradan hoito ja hallinta annettiin Munkkiniemen aseveliyhdistykselle.

1940-luvun alussa Kadettikoulun kenttä oli tärkeässä asemassa myös varhaisnuorten kesätoiminnassa. Toimintaa varten palkattiin koulutettuja urheiluohjaajia, joiden tehtävänä oli järjestää ”retkeilyjä, maastoleikkejä sekä opastettava heitä uintiin, pallopeleihin ja yleisurheilun alkeisiin.” Toiminnan myötä kentälle perustettiin mm. hyppy- ja heittopaikat.

Urheilukentän valmistuttua sen käyttö lisääntyi kaikin puolin. Vuonna 1946 vielä keskeneräiselle urheilukentälle jäädytetty luistinrata oli heti kovassa käytössä, mikä huomioitiin myös kunnalliskertomuksessa: ”Varsinkin on huomattava Messukentän ja Munkkiniemen uusien luistinratojen vilkas käyttö.”

Alussa kentän pukusuojassa oli kenkä- ja vaatesäilö ja 1950-luvulla myös virvokkeiden myyntiä. Jäädytetyllä kentällä pelattiin vuosittain useita jääpallo-otteluita. 1950-luvun lopun ottelut on kirjattu kunnalliskertomuksiin, joista käy ilmi, että vuosien 1958-1960 aikana kentällä pelattiin 41 piirisarjojen jääpallo-ottelua.

Kenttä valmistui käyttökuntoon sopivasti vuonna 1947 pidettyihin Suomen Suurkisoihin, jolloin kentällä pelattiin ainakin pesäpallon alkusarjojen pelejä sekä aikuisten että junioreiden sarjassa. Tuolloin myös Munkkiniemen Urheilu-Veikkojen pesäpallojoukkue pelasi yhden pelin kotikentällään. Kolme vuotta myöhemmin kentällä pidettiin Helsingin 400-vuotisjuhlallisuuksiin liittyvä kansanjuhla.”

Lauantaina 3.10.2015 paljastettiin Palokunnan kentällä (Munkkiniemenkenttä eli ”Paltsi”, Kadetintie 2 a) koulumme entisen oppilaan, huippukoripalloilija Jorma ”Pilkku” Pilkevaaran (1945-2006) muistolaatta. Jorma Pilkevaara asui aivan Munkkiniemenkentän vieressä ja harjoitteli kentällä innokkaasti kesät talvet olosuhteista välittämättä, treenikavereiden mukaan tarvittaessa jopa rukkaset kädessään.

paltsi