Abikaavut

1948

Munkassa abiturientit ovat perinteisesti pukeutuneet penkkareissa ruskeisiin munkinkaapuihin, abikaapuihin.

Abikaapujen ensiesiintymisestä on kirjoitettu pari kertaa. Senioriviestissä 2006:12 on sivulla 23 kuva neljästä totisesta munkista vuodelta 1956. Kuvatekstissä mainitaan, että kuvassa näkyviä tummanruskeasta säkkikankaasta tehtyjä benediktiiniläismunkin kaapuja ruvettiin perimätiedon mukaan käyttämään penkkariajoissa 1948. Edellisenä vuonna oli sodanjälkeinen puute vielä sellainen, että koulu ei olisi pystynyt hankkimaan kaapuihin kangasta. Kankaiden ostoon kun olisi tarvittu vaatekuponkeja ostokorttisäännöstelyn takia.

Senioriviestissä 2007:13 sivulla 13 vahvistuu abikaapujen käyttöönottoaika vuodeksi 1948. Anja Salmi (os. Hyvönen), ylioppilas vuodelta 1948, kertoo lehdessä, että juuri heidän luokkansa keksi ajatuksen munkinkaapuihin pukeutumisesta penkkariajeluihin.

Kun tiedetään, että ensimmäiset ylioppilaat lakitettiin Munkassa vuonna 1945, voidaan helposti laskea, että abikaavuttomia vuosia ei koulun historiaan jää montaa.

FT Anja Salmi, keneltä idea kaapuihin lopulta tuli; oliko ajatus oppilaiden vai opettajien?

– ”Idea munkinkaapuihin tuli meiltä oppilailta, mutta en muista keneltä henkilökohtaisesti. Abiluokassamme oli vain 12 oppilasta, kuusi tyttöä ja kuusi poikaa. Kaavut vuokrattiin Helsingin Kansallisoopperasta. Ei meille tullut varmaan mieleenkään sellainen ajatus, että koulu voisi hankkia kaavut tai kankaat niihin. Oli pulaa rahasta ja vielä enemmän kankaasta. Muistan, että minullekin tehtiin takki saksalaisen sotilaan manttelista, jonka äiti oli jotenkin saanut hankittua ja leninkejä ommeltiin yhdistelemällä äidin vanhoja mekkoja”, Salmi kertoo syksylllä 2012 ja jatkaa:

– ”Meistä kaapujen käyttö oli tosi kiva idea ja käytännöllinenkin, sillä kaavun alle mahtui paljon lämpimiä vaatteita ajelun ajaksi.”

Anja Salmen penkkarikuvia vuodelta 1948.

Ja vielä suora lainaus vuoden 1956 riemuylioppilaiden sivulta:

”Yllä olevissa kuvissa näkyviä tummanruskeasta säkkikankaasta tehtyjä benediktiiniläismunkin kaapuja ruvettiin muistitietojen mukaan käyttämään penkkariajoissa vasta v. 1948, sillä edellisenä vuonna oli sodanjälkeinen puute vielä sitä luokkaa, että koulu ei olisi pystynyt hankkimaan niihin kangasta! Silloin näet olisi kankaiden ostoon tarvittu vaatekuponkeja – ostokorttisäännöstely koski monen muun tuotteen ohella myös tekstiilejä.

Muistitieto ja arkistot kertovat lisäksi, että esim. vuonna 1950 vain 19 abilla oli kyseiset kaavut. Siitä lähtien ovat abimäärät kasvaneet joka vuosi eli kaapuja on tarvinnut ommella joka vuosi lisää. Meidän vuosiluokkamme tarvitsi 52 kaapua, ja – uskokaa tai älkää – kevättalvella 2005 niitä oli abiajoissa jo 132. Niillä vaatettaisi jo melkoisen luostarillisen!”

NYT

Kaapujen kirjoa penkkareissa 2008.

Abikaapujen suosio on ollut alusta asti huikea, ja koulu siis teetti sittemmin omat kaavut. Kaapuja käytetään vieläkin.

Koulun nykyinen kotitalouden opettaja (entinen tekstiilityön opettaja) Kaija-Leena Huhdanpää kertoo, että uusimmat munkinkaavut ovat suunnilleen vuodelta 2005. Niitä tehtiin silloin koulun käsityöluokassa melkoinen määrä. Kaapuja on vahtimestarin mukaan koululla tällä haavaa (syksyllä 2014) noin 160 kappaletta.

Munkkinimen yhteiskoulun abit on siis hyvin tunnettu ja tunnistettu Helsingin penkkarikaduilla yli 60 vuoden ajan juuri ruskeista kaavuistaan.

Abi-iloa vuodelta 2011.

Abikaavut käytössä koulun 75-vuotisjuhlaohjelmassa syksyllä 2013.

Keväällä 2021 abikaapuvalikoimaa uudistettiin ja kunnostettiin. Perinne siis elää: lisää aiheesta voi lukea täältä: www.munkka.fi/uusia-abikaapuja.