Wanhojen tanssit – rokokooperuukista netti-iltapukuihin

Wanhojen päivää vietetään lukiossa sen jälkeen, kun abit ovat juhlineet penkkareitaan ja jättäneet koulun. Lukion kakkosvuosiasteen on tuolloin aika ottaa haltuunsa koulun vanhimpien titteli.

Koulumme nyt jo eläkkeellä oleva entinen apulaisrehtori, elämäntyönsä Munkassa liikunnanopettajana tehnyt ja koulunsa myös Munkkiniemen yhteiskoulussa käynyt Päivi Wickström muistelee, että heidän wanhojen tanssinsa tanssittiin vuonna 1966 Montussa, koulun pienessä liikuntatilassa:

– ”Minulla oli päällä äidin vanhat vaatteet, paita ja pitkä hame. Päässä oli hienouden huippu: Kuokkasen peruukkiliikkeestä hankittu rokokooperuukki! Yleisöä meillä ei ollut, vaan tanssimme Montussa keskenämme ja liikunnanopettajamme Lyyli Nora hyräili tahtia vieressä. En muista että olisimme tansseja sen kummemmin edes harjoitelleet – enkä muista, että olisimme mitenkään seuranneet aiempien vuosien tansseja tai niiden harjoituksia.”

– ”Tulin Munkkaan opettajaksi vuonna 1973, ja silloin tansseista oli tullut jo iso juttu. Kuudessa vuodessa oli siis tapahtunut paljon”, Wickström muistelee ja jatkaa, kuinka hän osti opettajana ollessaan tansseja varten jopa oman kelanauhurin, jotta musiikkia saatiin kuulla nauhalta:

– ”Nauhuri oli olohuoneemme nurkassa sittemmin monta vuotta muistona tästä tekniikan tulosta kouluun. Mutta oman nauhurin kanssa oli helpompaa – ei tarvinnut juosta etsimässä soitinta ympäri koulua kun sitä tarvittiin. Myöhemmin kuvaan tulivat tietysti kasettisoittimet ja lopulta cd:t. Kävimme opettajien kanssa muun muassa kursseilla, joista sitten saimme mukaan siellä harjoiteltujen tanssien musiikit cd:nä.”

Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen (joka itse on juhlinut wanhojen päivää Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa) on tutkinut juhlapäivän historiaa. Hän toteaa, että vastaavaa siirtymäriittiä ei tunneta esimerkiksi naapurimaissamme. Jäppinen on ollut mukana keräämässä helsinkiläisten tarinoita aiheesta, ja hän tullut siihen johtopäätökseen, että wanhoja on juhlittu 1930-luvulta alkaen. Hänen mukaansa wanhojen tanssi -juhla on alkanut ilmeisesti Norssista 20˗30-luvuilla. Kuitenkin vasta 1950-luvulla tapa alkoi vakiintua ja levitä. 1960-70-lukujen vasemmistoradikalismikauden kautta juhlinnassa on päädytty nykypäivän amerikkalaishenkiseen gaalatyyliin. Amerikkalaiset tv-sarjat tanssiaisineen ja elintason nousu ovat tehneet juhlasta entistä isomman. Ennenvanhainen vanha asu, leivoskahvit ja nauhurimusiikki ovat muuttuneet teetetyiksi juhlamekoiksi, ravintolailloiksi ja eläviksi yhtyeiksi. (Kirkko ja kaupunki 11.2.2008.)

Jere Jäppistä on haastateltu myöhemminkin aiheen tiimoilta. Helsingin sanomat (Essi Lehto: Hienot vaatteet tulivat ennen tansseja 16.2.2013) vahvistaa vanhimmat tiedot juhlapäivästä Helsingissä 1930-luvulle. Pääpaino wanhojen päivässä oli aluksi erityisessä pukeutumisessa, pukeutumistapa alkoi sittemmin painottua vanhoihin asuihin. Tansseja on järjestetty tämän artikkelin mukaan ensimmäisiä kertoja 1940-50-lukujen vaihteessa. Jäppinen toteaa jutussa, että 1800- ja 1900-lukujen vaihteen muotitansseja alettiin opetella lukiossa, jotta pärjättiin myöhemmin yliopiston juhlissa. Kaikkiin Helsingin lukioihin tanssitapa levisi vasta 1980-luvulla. Tuolloin tanssipaikalle aletiin kutsua myös yleisöä. 1990-luvulla Jäähallissa on pidetty ensimmäisiä helsinkiläislukioiden yhteistansseja.

1990-luvun alussa Helsingin sanomat (Jorma Erkkilä: Vanhat tulivat abien tilalle 16.2.1991) kertoi, kuinka tansseja harjoitellaan koko talvi: tytöt vuokraavat päivää varten iltapuvut ja pojat frakit – taitavimmat tytöt tosin ompelevat artikkelin mukaan iltapuvut itse. Koulupäivän jälkeen hajaannutaan keskustan kahviloihin, ja täysi-ikäiset saattavat jatkaa juhlintaa illalla ravintoloihin. Erkkilä toteaa wanhojen päivä -perinteen alkaneen vasta 1960-luvulla; penkkareita taas oli vietetty tuossa vaiheessa, 1990-luvulla, jo sata vuotta.

Munkassa wanhojen tanssit tanssittiin 1970- ja -80-luvuilla koulun juhlasalissa. Tanssiryhmiä vaihdeltiin, jotta kaikki mahtuivat vuorollaan lattialle. Puvustus oli vanhaa, jopa pojilla. Kun koulun liikuntahalli valmistui vuonna 1999, tanssit siirtyivät sinne.

wanhaeleganssia wanhojajuhlasalissa
Wanhojen eleganssia koulun pihalla sekä tanssia juhalsalissa.
wanhojenyleisoa2010 yhteistanssia2013
Yleisöä seuraamassa wanhojen tansseja koulun liikuntahallissa vuonna 2010 ja hakutanssin riemua 2013.

– ”Uuden liikuntasalin myötä myös seiskojen itsenäisyyspäiväjuhlat siirrettiin sinne, ja he alkoivat tanssia juhlassaan. On mukavaa, että koulussamme tanssiperinne alkaa siis jo 7.-luokalla ja jatkuu wanhojen tansseihin asti”, liikunnanopettaja Wickström toteaa, ja jatkaa, että uusi iso liikuntahalli mahdollisti muutenkin paljon uutta:

– ”Wanhojen oma bändi alkoi soittaa hakutansseja livenä. Wanhat alkoivat myös suunnitella omaa vapaatanssiaan. Nyt mahtui tanssimaan kunnolla ja kaikki kerralla! Myös yleisöä saattoi olla nyt katsomon täydeltä.”

Munkkiniemen yhteiskoulussa wanhoja tansseja on tanssittu elävän musiikin tahtiin vuodesta 2011, kertoo liikunnanopettaja Jenni Hovinen. Tansseja on tahdittanut Helsingin Työväen Orkesteri.

Wanhojen päivän ohjelman eteneminen koulussa on ollut ”aina” sama. Perjantaina päivällä tanssitaan koululla omalle väelle ja illalla vanhemmille. Aamupäivisin wanhat vierailevat lähistön vanhainkodeissa ja ala-asteella. Wickström kertoo, että Jäähallissa alkaneet lukioiden yhteistanssit meinasivat sekoittaa aikoinaan kuviota, kun jotkut oppilaista olisivat halunneet muissa lukioissa opiskelevien ystäviensä kanssa hallille tanssimaan. Mutta oma koulu ja omat wanhat veivät lopulta voiton. Wanhojen päivää haluttiin juhlistaa nimenomaan omassa koulussa:

– ”Ja tärkeää on, että oppilaat tekevät päivänsä itse. Liikunnanopettajat toki ohjaavat ja opettavat tanssit, mutta muuten päivä on oppilaiden. He vastaavat esimerkiksi koristeluista ja tapahtuman kuvaamisesta.” Wanhojen päivä sujuu Munkassa siis tanssin pyörteissä. Illan jatkoja vietetään ravintoloissa. Paikka vaihtelee vuosikurssista riippuen.

wanhat14a wanhat14b wanhat14c
Wanhojen tanssien lumoa 2014.

Päivi Wickström pohtii, että 1990-luvulla juhlan vaatetus alkoi muuttua vanhoista puvuista juhlapuvuiksi.

Helsingin sanomat (Melissa Heikkilä: Tuhannen euron tanssit 19.2.2010) kertoo Munkkinimen yhteiskoululaisesta Michaela Söderholmista, joka on sijoittanut wanhojen päivään lähes 1000 euroa. Michaela kertoo artikkelissa valmistautuneensa ystävineen tähän lukion kohokohtaan vuoden ajan. Tanssipäivä alkaa hänen mukaansa aamulla kahdeksalta kampaajalla, ja parketille astutaan puoliltapäivin. Illalla munkkalaiset juhlivat tuolloin Suomenlinnassa. Tätä tilaisuutta varten vaihdettiin päälle bilemekko ja laitettiin jalkaan kymmenen sentin koroilla varustetut kengät.

Munkkinimen yhteiskoulun tekstiilityön opettaja Nina Demir kertoo, että Juhlapukukurssilla tehdään nykyään paljon pukuja juuri jatkoille. Wickström muistelee, että hänen aikanaan koulun kurssilla itsetehdyt tanssiaispuvut esiteltiin aina erikseen yleisölle.

– ”Nykyisin juhlapukukankaat alkavat olla kalliita. Moni ostaa netin kautta tanssipuvun ulkomailta, jolloin sen saa usein halvemmalla. Tämä ilmiö alkoi noin viisi vuotta sitten. Juhlapukukurssilla tehdään nyt paljon nimenomaan ”jatkopukuja” ja esimerkiksi lakkiaismekkoja,” Demir toteaa tilanteesta lukuvuonna 2014-15.

Ja kuten tanssikonkari Päivi Wickström muistuttaa, tärkeintä koko wanhojen päivä -tapahtumassa on kuitenkin ja loppujen lopuksi kautta vuosikymmenten ollut yhdessä olemisen ja tekemisen ilo.

bandi2011
Wanhojen oma bändi vuonna 2011.
orkesteri2012
Tanssia Helsingin Työväen Orkesterin tahtiin 2012.
Teksti: Kaisa Nummenpää
Kuvat: Koulun arkisto