Vapauden viesti

Sotaveteraanien aloittamasta, Munkkiniemen yhteiskoulun itsenäisyyspäivän juhlaan oleellisesti kuuluvasta Vapauden viesti -perinteestä voi lukea tarkemmin täältä:

www.munkka.fi/vapauden-viesti-osa-munkkiniemen-yhteiskoulun-itsenaisyyspaivajuhlaperinnetta-jo-20-vuotta

 

Valokuva

Kuva on lukuvuodelta 1942-1943, ja siitä puuttuu kuusi silloista opettajaa.

Takana univormuissa seisovat herrat ovat Munkkiniemen yhteiskoulun ensimmäinen rehtori, FM Ilmari Koskimies, joka toimi koulussa matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorina 1938-68 ja rehtorina vuodet 1938-49, sekä Leevi Lehtokangas, VO, vanhempi lehtori liikunnassa ja terveysopissa vuosina 1939-74.

Vasemmalla (hiukan taustalla) on Aira Sarkkila, saksan ja ruotsin kielen vanhempi lehtori 1938-56 ja vararehtori 1938-46. Seuraavana on FM Aili Korkeavuori: hän toimi ruotsin ja englannin tuntiopettajana 1942-43. Silmälasipäinen rouva rehtori Koskimiehen edessä on FM Saima Untolahti, äidinkielen vanhempi lehtori vuosina 1940-66. Sitten on FM Tellervo Tuomikoski, luonnonhistorian ja maantiedon vanhempi lehtori 1942-63. Hänen vieressään on tyttöjen liikunnan ja terveysopin opettaja Lyyli Nora (1940-72). Hänen takanaan oleva silmälasipäinen nainen on matematiikan, fysiikan ja kemian sijaisopettajana 1942-43 toiminut matematiikan ylioppilas Sirkka Alaranta.

Kiitämme tästä valokuvan tekstistä rehtori Jorma Rytköstä.

 

Kunniakirja

Kunniakirja on annettu rehtori Koskimiehelle Ilmarin päivänä 1941 tuolloisen II-luokan poikien toimesta. Ajat ovat olleet kohtalokkaat. Kuten vuosikertomus ”Supistettu kertomus lukuvuodelta 1941-1942” alkaa: ”Munkkiniemen Yhteiskoulun neljännen toimintavuoden alkaminen lykkääntyi sodan johdosta marraskuun 3 päivään 1941.” ”Miesopettajista on kaksi ollut maanpuolustustehtävien vuoksi kokonaan estettynä virkaansa hoitamasta.”

Talvisota oli sodittu 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 ja jatkosota antoi vielä odottaa itseään (25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944). Oppilaiden rehtorilleen ojentama kunniakirja on koskettava osoitus sota-ajan hengestä.

 

Rajamies-patsas

Patsas on kipsinen kopio Rajamies-patsaasta. Varsinainen patsas paljastettiin 31.9.1989 Immolassa. Rajamies-patsas on pystytetty niiden kunniaksi, jotka osallistuivat Suomen sotiin rajajoukoissa vuosina 1939–1945. Tämä Immolan patsas on suurennos kuvanveistäjä Alpo Sailon 1944 Itä-Karjalassa Vuokkiniemessä tekemästä noin puolen metrin kipsisestä Partiomies-patsaasta. Siinä mallina oli RjP 8:ssa palvellut Kuusamolainen rajakorpraali Väinö Karjalainen: Vuokkiniemen alueen komentaja majuri Veikko Karhunen oli valinnut mallin ja sanonut, että Väinö Karjalainen olisi sopivin malli edustamaan partiomiehiä. Rajamiespatsaan paljastuksen yhteydessä vietetyssä asevelijuhlassa oli myös Rajamiesten marssin kantaesitys (säv. Teuvo Laine, san. Antti Henttonen).

Patsashankkeen toteuttamiseksi toimeenpantiin aikoinaan laaja kansalaiskeräys, joka sai varsin mittavasti eri yhteisöt ja yritykset sekä yksityisetkin tukemaan Rajamies-patsaskeräystä. On vahva epäilys, että patsas olisi päätynyt koululle, kun keräystä on tuettu – tai sen on voinut lahjoittaa yksityishenkilö, joka on ollut patsashankkeessa mukana.

Lähteet:
kaakkois-suomenrajamieskilta.fi/galleria/2001/rajamies-patsas/rajamies-patsas.html

www.pkrajamieskilta.org/historia

Rajamiesten marssi (Kaartin soittokunta ja Veteraanikuorot, joht. Teuvo Laine):
www.pkrajamieskilta.org/files/1916/1372/2553/Rajamiesten_marssi.mp4

 

Sotaveteraanien muistolautanen

Tinalautasen takaosaan on kaiverrettu ”Munkkiniemen yhteiskoulu 50 v. 22.10.1988. Kiitollisuudella Munkinseudun sotainvalidit.”

 

Ilmari Koskimies

Vitriinin keskeiseksi hahmoksi nousee rehtori Ilmari Koskimies: hän esiintyy sekä valokuvassa että diplomin saajana. Munkkiniemen yhteiskoulun ensimmäinen rehtori, FM Ilmari Koskimies, toimi koulussa matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorina 1938-1968 ja rehtorina vaikeat, sodan ja sen jälkeiseen aikaan sijoittuvat koulu ensimmäiset toimintavuodet 1938-1949.

”Supistettu kertomus lukuvuodelta 1939-1940” kertoo, että 10.10.1939 koulun oli lopetettava toiminansa. ”Edellisten päivien aikana olivatkin jo koulun johtaja reserviupseerina sekä v.t. poikien voimistelunopettaja astuneet armeijan riveihin.” Koskimiehen mainitaan olleen koko sodan ajan kestäneessä tulitaistelussa Taipaleen rintamalla.

 

Ilmari Koskimiehen sotilaspassin kertomaa:

Matemaattisesti lahjakkaan opiskelijanuorukaisen tie on luontevasti vienyt kenttätykistön reserviupseerikoulukseen 1920-l puolivälissä. Tasavallan presidentti on ylentänyt upseerikokelaan vänrikiksi syyskuussa 1926 päiväkäskyllä numero 57. Samalla päivämäärällä nuori upseeri on päättänyt varusmiespalveluksensa ja siirtynyt siviiliin jatkamaan opintojaan.

Sotilaspassista käy ilmi Ilmari Koskimiehen toimineen sotavuosina sekä patterin päällikkönä että valistusupseerina. Patteri on tykistön perusyksikkö ja se vastaa maavoimissa komppaniaa. Valistusupseerin tehtäviin puolestaan kuului miehistön taistelumoraalin ylläpito ja mielialojen tarkkailu. Valistusupseerit olivat tyypillisesti opettajia tai pappeja. Heiltä itseltään odotettiin esimerkillistä käytöstä ja siveellisyyttä.

Taistelupaikaksi on merkitty Laatokan Karjalan taistelut. Kokonaispalvelusajaksi mainitaan 3 vuotta, 4 kuukautta ja 6 päivää. Palveluskelpoisuus AI.

Luutnantiksi ylennetty Koskimies luovutti sotavarusteensa lokakuun 26. päivä 1944 ja kokonaan asevelvollisuudesta hänet vapautettiin huhtikuussa 1960.

 

Ilmari Koskimiehen poika, professori, LKT Aarne I. Koskimies kertoo, että isä oli postimerkkejä intohimoisesti keräävä, viulua soittava tiedemies.

Ilmari Koskimies syntyi Vaasassa, ja hänen koulunkäyntinsä alkoi Uusikaarlepyyssä ruotsinkielisessä kansakoulussa. Vuonna 1917 perhe muutti Jyväskylään, ja Ilmari Koskimies valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta, jossa hän myös toimi opettajana. Työt toivat kuitenkin perheen Helsinkiin ja Munkkiniemen yhteiskouluun. Pojan mukaan isä piti opettamisesta ja halusi keskittyä siihen koko tarmollaan: ”Hän oli opetuksessaan kannustava ja suhtautui aina asioihin optimistisesti.”

Oppilaiden muistoja rehtori Ilmari Koskimiehestä voi lukea täältä:

www.munkka.fi/historiaa/rehtorit/ilmari-koskimies

Musiikin ystävänä Ilmari Koskimies oli perustamassa Munkkiniemeen myös Munkkiniemen musiikkiyhdistystä, joka nykyään tunnetaan paremmin Länsi-Helsingin musiikkiopistona.

Postimerkkeilyssä tätä koulun postimerkkikerhonkin perustajaa kiinnostivat etenkin kenttäposti ja Venäjän vallan ajan ehiökuoret. Samoin sulkakirjeet, joissa sulkien määrä kuoressa kertoi postin kiireellisyysasteesta. Ilmari Koskimies möi jo elinaikaan eteenpäin tämän arvokkaan kokoelmansa.

Kiitämme Ilmari Koskimiestä koskevista tiedoista ja kuvista hänen poikaansa, vuoden 2004 Vuoden munkkalaista, professori, LKT Aarne I. Koskimiestä, jota saimme kunnian haastatella tätä sivua varten syyslukukaudella 2023.

 

Teksti: Kaisa Nummenpää & Petri Sarjanen
Kuvat: Aarne Koskimiehen ja koulun arkistot