Ohjeita lukiolaiselle
1. ja 2. vuosiluokkien opiskelijat noudattavat 1.8.2021 voimaan tullutta opetussuunnitelmaa (LOPS2021). Toisen asteen maksuttomuus koskee elokuussa 2021 ja sen jälkeen lukio-opintonsa aloittaneita lukiolaisia.
3. ja 4. vuosiluokan opiskelijat noudattavat vuoden 2016 opetussuunnitelmaa.
***************
Opiskelu luokattomassa ja kurssimuotoisessa lukiossa merkitsee opiskelijalle jatkuvien, yksilöllisten valintojen tekoa. Teet omat aine- ja kurssivalintasi. Päätät, montako vuotta käytät lukio-opintoihin. Suunnittelet, missä aineissa ja milloin osallistut ylioppilastutkintoon. Lukion laajat opintosisällöt, arviointiviikkojärjestelmä ja itsenäinen opiskelu vaativat opiskelijalta paljon. Opiskelutaitojen kehittäminen parantaa oppimistuloksia ja auttaa jaksamaan enemmän. Pidä mielessäsi ainakin seuraavat perusasiat:
Tee itsellesi koko lukion ajaksi opiskelusuunnitelma, jota sitten tarkennat vuosittain ja jaksoittain.
Ole ajoissa tunneilla ja vältä aiheettomia poissaoloja – muista läsnäolovelvollisuus.
Käytä oppitunnit hyödyksesi – osallistu, kysele, kuuntele, keskity. Anna myös toisille työrauha.
Työskentele päivittäin. Kotitehtävät auttavat sinua omaksumaan ja soveltamaan asioita.
Suunnittele ajankäyttösi – arviointiviikko yllättää aina! Älä silti unohda harrastuksia ja vapaa-aikaa.
Opintojesi kesto, sisällöt ja kurssimäärät ovat pitkälti sinun päätettävissäsi. Muista, että nopeus ei aina ole paras tie jatko-opintoihin, vaan osaaminen.
Seuraa itse kurssiesi kertymistä jaksoittain ja tee ajoissa tarvittavat muutokset opinto-ohjelmaasi – viime kädessä sinä itse olet vastuussa opintojesi etenemisestä ja opintomenestyksestäsi.
Epäselvyyksissä ja ongelmatilanteissa ota yhteyttä opettajaan, opinto-ohjaajaan, ryhmänohjaajaan tai rehtoriin.
Opintojen suoritusohjeet
1. Lukion opetussuunnitelma ja kurssien/opintojaksojen suoritus
Lukion oppimäärään (LOPS 2021) kuuluvat kaikki pakolliset opintojaksot ja vähintään 20 opintopistettä valinnaisia opintoja, yhteensä vähintään 150 opintopistettä. Lukion oppimäärään (LOPS 2016) kuuluvat kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia.
Jokaisessa jaksossa opiskelijalla on oltava opinto-ohjelmassaan vähintään neljä kurssia tai 8 opintopistettä opintoja, jotka suoritetaan opetukseen osallistumalla (itsenäisiä kurssisuorituksia ei siis lasketa mukaan).
Lukion perustyöjärjestyksestä (kurssitarjottimelta) käyvät ilmi kaikki lukuvuoden aikana pidettävät kurssit ja niiden sijoittuminen viidelle jaksolle. Perustyöjärjestys löytyy täältä: Perustyöjärjestys
Opiskelija voi tehdä tarkistuksia lukukauden aikana opinto-ohjelmaansa. Muutoksia tehtäessä on huomioitava, miten ne vaikuttavat aineen opiskelun etenemiseen tai koko opinto-ohjelman rakentumiseen. Opiskelija voi tehdä ryhmämuutoksia Wilmassa itse erikseen ilmoitettuna aikana ennen arviointiviikon alkua. Lukujärjestysmuutokset tulee tehdä ennen seuraavan periodin alkua.
Matematiikkaa ja vieraita kieliä koskevista opinto-ohjelman muutoksista opiskelijan on aina ennen vaihtoa neuvoteltava opinto-ohjaajan ja aineenopettajan kanssa. Lisäksi opiskelijan on jätettävä kirjallinen muutosilmoitus opinto-ohjaajalle häneltä saatavalla lomakkeella.
1.1. Yli kolmen (= 3½ tai 4) vuoden ohjelma
Yli kolmen lukuvuoden lukio-opintoja suunniteltaessa opiskelijan on keskusteltava opinto-ohjaajan kanssa. 3½ tai 4 vuoden opinto-ohjelmaa laadittaessa on muistettava, että jokaisessa periodissa on suoritettava vähintään neljä kurssia tai 8 opintopistettä opetukseen osallistuen.
1.2. Opiskelun keskeyttäminen
Lukio-opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla perustelluista syistä (esim. vaihto-oppilasvuodeksi) korkeintaan yhden lukuvuoden ajaksi. Ennen opintojen jatkamista opiskelijan on otettava yhteyttä opinto-ohjaajaan. Vaihto-oppilaan tulee ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan vaihto-oppilasjakson puolivälissä, mieluiten sähköpostitse.
1.3. Opetukseen osallistuminen
Opintojaksot/kurssit suoritetaan ensisijaisesti opetukseen osallistumalla. Opintojakson/kurssin suoritus koostuu oppituntityöskentelystä, erilaisista kotitehtävistä ja kokeesta.
1.4. Arviointiviikko
Opintojaksojen kokeet / kurssikokeet suoritetaan periodin päättävällä arviointiviikolla. Opiskelija osallistuu yleensä yhteen opintojakson kokeeseen / kurssikokeeseen päivässä. Koepäivänä klo 9.45 – 11.15 on kaksi oppituntia, joiden sisällöstä päättää opettaja. Koeaika on klo 12.30 – 15.30. Kokeesta saa poistua aikaisintaan 90 min kokeen alkamisen jälkeen. Koetilanteessa opiskelijalla ei saa olla hallussaan kännykkää tai muuta älylaitteeksi katsottavaa laitetta kuin kannettava tietokone kokeen tekemistä varten.
1.4.1. Poissaolo kokeesta
Jos opiskelija joutuu olemaan poissa opintojakson kokeesta / kurssikokeesta sairauden tai muun pakottavan syyn takia, hänen tai hänen huoltajansa on aina ilmoitettava siitä puhelimitse aamulla ennen koetilaisuutta suoraan koulun toimistoon, p. 09 4777 630. Lisäksi poissaolo selvitetään opettajalle tavalliseen tapaan Wilmassa. Ilman pätevää syytä kokeesta pois jääminen ei anna oikeutta osallistua uusintakokeeseen.
1.4.2. Myöhästyminen kokeesta
Jos opiskelija myöhästyy kokeesta, hän odottaa koesalin oven takana koputtamatta. Valvoja ottaa myöhästyneet saliin 10 min kokeen alkamisesta. Jos opiskelija myöhästyy yli 10 min, hän ilmoittautuu rehtorille. Yli 90 min myöhästynyt opiskelija ei voi osallistua kokeeseen.
1.4.3. Sähköiset kokeet
Opiskelijoita velvoittavat ohjeet koskien sähköisiä kokeita löytyvät koulun verkkosivuilta (www.munkka.fi > lukio > opintojen ohjaus > sähköiset kokeet). Ohjeet päivittyvät jatkuvasti, joten käy lukemassa ohjeistus säännöllisesti aina ennen arviointiviikon alkua.
1.5. Opintojakson/kurssin suorittaminen opetukseen osallistumatta (eli itsenäinen opiskelu)
Opiskelija voi suorittaa joitakin opintojaksoja/lukiokursseja opetukseen osallistumatta itsenäisin tehtävin (kirjoitelma, referaatti, portfolio, oppimispäiväkirja, kielissä kuuntelu- ja keskustelukoe sekä kurssin loppukoe). Suoritussuunnitelma tehdään yhdessä opettajan kanssa kirjallisesti. Aineiden opintojakso- tai kurssikuvauksissa on maininta siitä, soveltuuko opintojakso/kurssi suoritettavaksi opetukseen osallistumatta. Huom.: itsenäinen opintojakso/kurssi on aina suoritettava hyväksytysti (vähintään arvosana 5).
Taito- ja taideaineiden opintojaksoja/kursseja ei voi suorittaa opetukseen osallistumatta. Muun oppiaineen ensimmäinen tai ainoa pakollinen opintojakso/kurssi voidaan suorittaa opetukseen osallistumatta vain poikkeustapauksessa. Opintojakson/kurssin suorittaminen opetukseen osallistumatta tulee ajoittaa sellaiseen jaksoon, jolloin kyseinen opintojakso/kurssi on merkitty perustyöjärjestykseen.
Opintojakson/kurssin itsenäistä suorittamista on anottava opettajalta ennen sen opintojakson alkua, jolloin opintojakson/kurssin itsenäinen opiskelu on tarkoitus suorittaa. Lomakkeita saa opintotoimistosta. Anomukseen kirjattava suoritussuunnitelma on sitova.
1.6. Opiskelu muissa oppilaitoksissa (eli hyväksi lukeminen)
Opiskelijalla on oikeus anoa hyväksi luetuksi muualla (esim. aikuislukio, kesälukio, kesäyliopisto, vaihto-oppilasmaan oppilaitos) hyväksytysti suorittamiaan opintoja. Hyväksi lukemista anotaan lomakkeella, joita saa opinto-ohjaajalta. Liitteeksi tarvitaan kurssitodistus ja kurssiseloste, joista selviävät kurssin laajuus, keskeiset sisällöt ja työtavat.
2. Arviointi
2.1. Opintojakson/kurssin arviointi
Opintojakson/kurssin arviointi perustuu opiskelijan opintojakson/kurssin aikana antamaan riittävään näyttöön, jotta opettajan on mahdollista arvioida opintojakso/kurssi luotettavasti. Tässä tarkoitettua näyttöä ovat esim. koe, opintojakson/kurssin aikana tehdyt läksynkuulustelut, opintojakson/kurssin ohjelmaan kuuluvat oppilastyöt ja kotitehtävät sekä tuntityöskentely.
Opintojakson/kurssin opettaja selvittää opiskelijoille arviointiperusteet kurssin alkaessa.
Mikäli opiskelija ei ole antanut riittävästi näyttöä, opettaja voi edellyttää puuttuvien suoritusten täydentämistä (=K). Mikäli näytön määrä on siinä määrin puutteellista, että opintojaksoa/kurssia ei voi arvioida luotettavasti, jätetään opintojakso/kurssi arvioimatta, ja sen aikana tehdyt suoritukset raukeavat. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus osallistua opetukseen loppukurssin/-opintojakson ajan.
Lukiolaisella on läsnäolovelvoite oppituntien aikaiseen opiskeluun. Lukiolaissa (25§) todetaan seuraavaa: ”Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.”
Opintojakson/kurssin suorittamisesta itsenäisesti on kerrottu kohdassa 1.5.
Opintojaksot/kurssit arvostellaan numeroin tai suoritusmerkinnällä (S = suoritettu). Jos opintojakson/kurssin suoritus on keskeneräinen, opintojaksosta/kurssista annetaan jaksotodistukseen K-merkintä. Näin kirjatut puutteelliset suoritukset on täydennettävä hyväksytyiksi suorituksiksi seuraavan periodin aikana (LOPS2021) tai seuraavan kolmen kalenterikuukauden kuluessa eli K:n antokuukausi + 3 kk (LOPS2016). Sen jälkeen K-merkinnät mitätöityvät. Suorituksen täydentämisestä on sovittava opettajan kanssa mahdollisimman pian.
2.1.1. Todistukset
Jokaisen periodin päätyttyä opiskelijoille järjestetään ryhmänohjaustuokio, jossa jaetaan jaksotodistukset. Jaksotodistuksessa näkyvät kaikkien opiskelijan siihen mennessä suorittamien opintojaksojen/kurssien arvosanat. Viimeisimmän jakson arvosanat on merkitty lihavoituina. Ryhmänohjaaja tiedottaa huoltajille Wilma-viestillä jaksoarvioinnista. Huoltajien katsotaan olevan tietoisia arvioinnista luettuaan ryhmänohjaajan viestin.
Jaksotodistus on nähtävissä myös Wilmassa.
Suoritettuaan koko lukion oppimäärän ja läpäistyään ylioppilastutkinnon opiskelijat saavat lukion päättötodistuksen (ks. tarkemmin kohdasta 2.2.3. Päättötodistus).
2.1.2. Etenemiseste
Kaksi hylättyä kurssisuoritusta/opintojaksosuoritusta samassa oppiaineessa aiheuttaa aina etenemisesteen. Opiskelija voi silti jatkaa oppiaineen opiskelua yhden kurssin/opintojakson verran sillä ehdolla, että hän suorittaa ainakin toisen hylätyn kurssin/opintojakson hyväksyttävästi ensi tilassa (esim. seuraavassa uusintakokeessa tai käymällä kurssin uudelleen). Sellaisissa oppiaineissa, joissa pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja on yhdeksän tai enemmän (18 opintopistettä tai enemmän), etenemisesteen muodostaa kolme hylättyä kurssia (6 opintopistettä). Etenemisesteen purkaminen suunnitellaan yhdessä opinto-ohjaajan kanssa.
2.1.3. Opintojakson/kurssin uusiminen
Uusintakoepäivät ja ilmoittautumisaikataulu ovat luettavissa kalenterin sivuilta. Jos ilmoittaudut uusintakokeeseen ja jätät osallistumatta siihen ilman pätevää syytä (sairastuminen) etkä ilmoita syytä kouluun ennen koetta, menetät oikeutesi osallistua uusintakokeeseen. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan lomakkeella, jonka voi tulostaa koulun verkkosivuilta. Kaikin osin huolellisesti täytetty lomake jätetään koulun toimistoon määräaikaan mennessä. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei oteta vastaan. Hyväksytyn kurssin voi uusia vain käymällä kurssin uudestaan (LOPS2016). Hyväksytyn opintojakson arvosanaa voi korottaa yhden kerran korotuskuulustelussa ja/tai muilla näytöin (LOPS2021). Hylätyn (4) opintojakson/kurssin uusintakokeeseen voi osallistua kerran. Tämän jälkeen kurssin voi suorittaa vain osallistumalla kurssille uudelleen.
2.2. Oppiaineen oppimäärän arviointi
LOPS2016: Opiskelijan on suoritettava hyväksytysti vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista kunkin oppiaineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista. Mitään suoritettua kurssia ei voida jälkikäteen mitätöidä, vaikka kurssiarvosana olisi 4. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvona, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (0,5 pyöristetään ylöspäin). Keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa voidaan perustelluista syistä korottaa. Koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavina lisänäyttöinä.
LOPS2021: Opiskelijan on suoritettava hyväksytysti pääosa oppiaineen opinnoista. Hylättyjä arvosanoja saa olla pakollisissa ja valtakunnallisissa valinnaisissa opinnoissa enintään seuraavasti:
Opiskelemat opinnot: Hylättyjä voi olla enintään:
2-5 opintopistettä 0 opintopistettä
6-11 opintopistettä 2 opintopistettä
12-17 opintopistettä 4 opintopistettä
18 opintopistettä tai enemmän 6 opintopistettä
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan painotettuna aritmeettisena keskiarvona. Jälkikäteen ei voi poistaa opiskelijan opiskelemia pakollisia opintoja eikä hyväksytysti suoritettuja valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa voidaan perustelluista syistä korottaa. Koulukohtaisia opintoja voidaan pitää arvosanaan vaikuttavina lisänäyttöinä.
2.2.1. Oppimäärän arvosanan korottaminen
Ennen päättötodistuksen saamista oppilas voi osallistua oppiaineen erilliseen kuulusteluun korottaakseen saamaansa arvosanaa tai suorittaakseen oppiaineen hyväksytysti. Arvosanaa voi tällä tavoin korottaa yhden ja erityisistä syistä kahden numeron verran. Korotuskuulusteluihin ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä.
2.2.2. Numeroin tai suoritusmerkinnällä päättötodistuksessa arvioitavat oppiaineet
Lukion päättötodistuksessa arvioidaan numeroin kaikki pakolliset aineet sekä valinnaiset vieraat kielet. Opiskelija voi pyytää numeroarvostelun sijaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja niistä oppiaineista, joissa hän on suorittanut vain yhden kurssin, ja valinnaisista kielistä, joissa opiskelija on suorittanut korkeintaan kaksi kurssia (LOPS2016). Opiskelija voi pyytää numeroarvostelun sijaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi opinto-pistettä sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää korkeintaan neljä opintopistettä (LOPS2021). Opinto-ohjauksesta annetaan aina suoritusmerkintä. Teemaopintojen kursseista/opintojaksoista annetaan suoritusmerkintä.
Abiturientin on kirjallisesti ilmoitettava, haluaako hän yllä mainituista oppiaineista päättötodistukseensa numeroarvioinnin vai suoritusmerkinnän. Ilmoituslomakkeen saa opinto-ohjaajalta.
2.2.3. Päättötodistus, LOPS2016
Opiskelija saa päättötodistuksen, kun hän on suorittanut lukion oppimäärän. Lukion koko oppimäärä on suoritettu, kun oppilaan omaan opinto-ohjelmaan kuuluvat eri oppiaineiden oppimäärät on suoritettu ja lukion vähimmäiskurssimäärä täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut kurssit, eikä mitään voi enää jälkikäteen poistaa. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista oppimäärään luetaan kuitenkin vain hyväksytysti suoritetut (= s-merkintä tai arvosana 5–10) kurssit.
Lukion koko oppimäärän suorittaminen ja päättötodistuksen saaminen on edellytys sille, että opiskelija voi saada ylioppilastodistuksen läpäistyään pakolliset ylioppilaskokeet. Itsenäisyysjuhlassa ylioppilastodistuksen saavilla lukion oppimäärän on oltava valmiina lokakuun lopussa, vuosittain tarkennettuna päivämääränä. Keväällä ylioppilaaksi valmistuvilla lukion oppimäärän on oltava valmiina huhtikuun lopussa, vuosittain tarkennettuna päivämääränä. Päivämääristä tiedotetaan opiskelijoita yo-infoissa. Opiskelija on aina viime kädessä itse vastuussa siitä, että hän suorittaa kurssit/opintojaksot ajallaan esim. ylioppilaskirjoituksiin osallistumista tai lakkiaisjuhlaa ajatellen.
3. Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin, samanaikaisesti koko maassa. Tähän lukuun on koottu lyhyt yhteenveto ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyvistä keskeisimmistä määräyksistä. Tarkempia tietoja asiasta saa koulun järjestämissä tiedotustilaisuuksissa, opinto-ohjaajalta ja rehtorilta sekä ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta (www.ylioppilastutkinto.fi).
Ylioppilastutkintoon kuuluu (keväällä 2022 aloittavat ja tämän jälkeen) vähintään viisi koetta, jotka ovat äidinkieli ja kirjallisuus sekä abiturientin oman valinnan mukaan neljä koetta, vähintään kolmesta eri korista seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaine. Vähintään yksi em. kokeista on suoritettava ns. A-tason kokeena. Lisäksi voi suorittaa ylimääräisiä kokeita.
Ylioppilastutkintoon kuuluu (ennen kevättä 2022 aloittaneet) pakollisena vähintään neljä koetta, jotka ovat äidinkieli ja kirjallisuus sekä abiturientin oman valinnan mukaan kolme seuraavista: toinen kotimainen kieli, yksi vieras kieli, matematiikka ja yksi reaaliaine. Lisäksi voi suorittaa ylimääräisiä kokeita. Vähintään yksi em. pakollisista kokeista on suoritettava ns. A-tason kokeena.
Ylioppilastutkintoon liittyvien kokeiden suorittamisen voi hajauttaa enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran ajalle. Esim. kahden A-kielen opiskelijan on hyvä valita jo toisen vuoden opinto-ohjelmaansa abikursseja siinä kielessä, jonka hän aikoo kirjoittaa 3. vuoden syksyllä.
Reaaliaineita voi suorittaa yhden kumpanakin tutkintokerran reaaliaineiden koepäivänä seuraavasti:
sama koepäivä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka tai biologia
sama koepäivä: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede tai terveystieto
Ylioppilastutkintolautakunta päättää reaaliaineiden koepäivien keskinäisestä järjestyksestä.
Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran ilman aikarajoitusta. Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jos tutkintoa ei ole suoritettu säädetyssä ajassa (enintään kolme peräkkäistä tutkintokertaa), se on uusittava kokonaisuudessaan. Ylioppilastutkintoa voi täydentää myöhemmin.
Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on hyväksyttävästi suorittanut pakolliset kokeet ja lukion oppimäärän.
3.1. Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa, lausunnot sekä erityisjärjestelyiden hakeminen
Kokelas voi hakea ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelyitä, mikäli kokelaalla katsotaan olevan syy, joka estää kokelasta suorittamasta koetta samalla tavoin kuin muut kokelaat. Koesuoritusta heikentävinä syinä otetaan huomioon sairaus tai vamma, vaikea elämäntilanne, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus tai vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellinen hallinta. Kokelaan kokonaistilanteen perusteella arvioidaan erityisjärjestelyiden tarve (mm. lisäaika, suurennettu näyttö tai suurempi kirjasinkoko) ja tätä varten kokelaan tulee toimittaa ylioppilastutkintolautakuntaan lausunnot tuen tarpeen arvioimiseksi. Lausunnot (esim. lääkäri, koulupsykologi) lähetetään lautakuntaan sähköisen hakemuksen liitteenä. Kevään tutkintokertaan osallistuvien on tehtävä hakemus marraskuun puoliväliin mennessä ja syksyn tutkintokertaan osallistuvien huhtikuun puoliväliin mennessä. Tarkat päivämäärät tiedotetaan opiskelijoille yo-infoissa. Opiskelijan on ryhdyttävä hakemuksen edellyttämiin toimiin riittävän ajoissa ennen mainittujen määräaikojen umpeutumista. Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksiin liittyvät lukioaikaiset tutkimukset ja hakemukset hoitaa erityisopettaja ja muissa tapauksissa kokelaan tulee olla yhteydessä opinto-ohjaajaan. Lisätietoja on saatavilla opinto-ohjaajilta, erityisopettajalta, rehtorilta ja YTL:n verkkosivuilta (www.ylioppilastutkinto.fi).
3.2. Yo-tutkintoon ilmoittautuminen ja osallistumisoikeus
Opiskelijan on toimitettava allekirjoitettu sitova ilmoittautumislomake ylioppilaskirjoituksiin opintotoimistoon seuraavan aikataulun mukaan:
syksyllä 2022 yo-kirjoituksiin osallistuvien viimeistään tiistaina 24.5.2022
keväällä 2023 yo-kirjoituksiin osallistuvien viimeistään 18.11.2022
syksyllä 2023 yo-kirjoituksiin osallistuvien viimeistään 26.5.2023
Oikeus osallistua ylioppilaskokeeseen on vain niillä opiskelijoilla, jotka ovat suorittaneet kirjoitusaineessa vähintään pakolliset kurssit. Muuten koulu ilmoittaa ylioppilastutkintolautakunnalle, ettei opiskelijalla ole oikeutta osallistua yo-kokeeseen.
Kirjoitusaineen pakollisten kurssien on oltava valmiina.
syksyllä 2022 kirjoituksiin osallistuvilla viimeistään 1.9.2022
keväällä 2023 kirjoituksiin osallistuvilla viimeistään perjantaina 10.2.2023. (Opiskelijan on itse tarkistettava tilanne jaksotodistuksesta)
4. Ohjaus
4.1. Opinto-ohjaus
Opinto-ohjausta annetaan oppitunneilla, pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Tärkeimpiä ohjauksen sisältöalueita ovat
lukio-opiskeluun liittyvät kysymykset
valinnaisuus ja oma opinto-ohjelma, opintojen etenemisen seuranta
itsetuntemus, jatkokoulutus- ja urasuunnitelma
Opinto-ohjaaja Hanna Pohjonen vastaa ryhmien 1A, 1B, 2C, 3D, 3E ohjauksesta
Opinto-ohjaaja Antti Kiimamaa (syksyn 2022 sijaisena toimii Viivi Sainio) vastaa ryhmien 1C, 2 D, 2E, 3A, 3B ohjauksesta ja
Opinto-ohjaaja Pekko Tella vastaa 1D, 1E, 2A, 2B, 3C ryhmien ohjauksesta.
Opinto-ohjauksen kaksi pakollista kurssia/opintojaksoa jakaantuvat kolmelle vuodelle siten, että ensimmäinen kurssi suoritetaan ensimmäisenä ja toisena lukuvuonna ja toinen kurssi kolmantena vuonna (vuonna 2022 aloittaneet suorittavat OP1-opintojakson ensimmäisen lukuvuoden aikana). Opiskelijan on osallistuttava vuosittain tiettyyn määrään oppitunteja, joista osa on pakollisia (esim. opotunnit) ja osa valinnaisia (esim. eri aloihin tutustuminen). Ryhmänohjaajien pitämät ryhmänohjaustuokiot sekä mm. tvt-opinnot ja buuttausharjoitukset ovat osa opinto-ohjauksen pakollisen kurssin suoritusta, joten niihin osallistuminen on pakollista. Oppituntien ajankohdista ja sisällöistä tiedotetaan jaksoittain. Muut ajankohtaiset asiat ilmoitetaan info-TV:ssä, rehtorin kuulutuksin ja opinto-ohjauksen ilmoitustaululla, joka sijaitsee opinto-ohjaajien työhuoneiden odotustilan seinällä. Myös abi-infot ovat opiskelijoille pakollisia samoin kuin ylioppilastutkintoa koskevat tiedotustilaisuudet kirjoituksiin osallistuville opiskelijoille.
4.2. Ryhmänohjaus
Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähiohjaajana koko lukioajan. Hän perehdyttää opiskelijat lukion käytänteisiin, neuvoo opinto-ohjelman ja lukujärjestyksen laatimisessa, seuraa opiskelijoiden kurssivalintojen toteutumista, menestystä ja poissaoloja ja pitää yhteyttä koteihin. Lukuvuoden aikana järjestetään useita ryhmänohjaustuokioita (rot), joilla mm. tiedotetaan ajankohtaisista seuraavan jakson opetukseen liittyvistä asioista, suunnitellaan ryhmän omia asioita, jaetaan opiskelijoille heidän jaksotodistuksensa jne.
5. Opintososiaaliset etuudet
Opintososiaalisiin etuihin kuuluvat opintotuki ja koulumatkatuki. Laajemmin tietoa niistä ja hakemuslomakkeita saa Kelan verkkosivuilta, Kelan toimistoista ja koulun toimistosta. Täytetyt hakemukset palautetaan koulun toimistoon koulusihteerille, jolta saa myös matkalipun ostoon tarvittavan ostotodistuksen.
5.1. Opintotuki
Opintotuki koostuu opintorahasta ja opintolainan valtiontakauksesta. Kun opiskelija on täyttänyt 17 vuotta, opintoraha voidaan myöntää seuraavan kuukauden alusta lukien. Opintotuen myöntämisperusteita ovat päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Päätoimisen lukiolaisen on osallistuttava lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai 20 opintopisteen laajuisiin opintoihin tai kahteen yo-tutkinnon kokeeseen.
Manner-Suomessa vuokra-asunnossa tai omassa omistusasunnossa asuva opiskelija voi saada asumiskustannuksiinsa yleistä asumistukea. Yleinen asumistuki ei ole osa opintotukea vaan se haetaan erikseen. Alaikäinen voi saada yleistä asumistukea vain, jos hänellä on siinä määrin ansiotuloja, niihin verrattavia tai niitä korvaavia tuloja, että hänen voidaan katsoa itsenäisesti elättävän itsensä ja hän vastaa itse asumismenoistaan.
5.2. Koulumatkatuki
Maksuttomaan toisen asteen koulutukseen osallistuvat opiskelijat voivat saada koulumatkatukea, jos koulumatka on vähintään 7 kilometriä yhteen suuntaan. Koulumatka on lyhin autoreitti kodin ja oppilaitoksen välillä. Jos tämä reitti on alle 7 kilometriä, opiskelija ei voi saada koulumatkatukea, vaikka linja-auton kulkema matka olisi pidempi. Koulumatkan pituuden mittaamisessa käytetään internetin reittihakupalveluja. Matkalipun hinta ei vaikuta tuen saamiseen.
Muut kuin maksuttomaan koulutukseen oikeutetut opiskelijat voivat saada koulumatkatukea, jos koulumatka on vähintään 10 kilometriä yhteen suuntaan. Koulumatka on lyhin autoreitti kodin ja oppilaitoksen välillä. Jos tämä reitti on alle 10 kilometriä, opiskelija ei voi saada koulumatkatukea, vaikka linja-auton kulkema matka olisi pidempi. Koulumatkan pituuden mittaamisessa käytetään internetin reittihakupalveluja. HSL:n tai Matkahuollon liikennettä käyttävillä opiskelijoilla kuukausittainen koulumatkakustannus tulee olla vähintään 54 euroa halvimman mahdollisen lipun mukaan, jotta opiskelija on oikeutettu tukeen. Koulumatkatukea voi saada myös alle 54 euron kuukausittaisiin koulumatkakustannuksiin, jos opiskelija käyttää Waltti-liikennettä, koulukuljetusta tai järjestää kulkutapansa itse.
Koulumatkatuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuskuukautta edeltävän kuukauden alusta. Koulumatkatukihakemukset toimitetaan koulun opintotoimistoon.
6. Maksulliset opettajan kirjoittamat suositukset, lausunnot, yms.
Opiskelija voi halutessaan pyytää maksullisen lausunnon, suosituksen tai muun vastaavan opettajalta. Pyyntö tulee tehdä hyvissä ajoin ennen määräajan täyttymistä. Pyyntö esitetään suoraan opettajalle ja sen saa lunastaa erillistä maksua (30€) vastaan koulun toimistosta. Tämä koskee myös nettiin tehtäviä lausuntoja ja suosituksia.