Ohjeita lukiolaiselle

Opiskelu luokattomassa ja kurssimuotoisessa lukiossa merkitsee opiskelijalle jatkuvien, yksilöllisten valintojen tekoa. Teet omat aine- ja kurssivalintasi. Päätät, montako vuotta käytät lukio-opintoihin. Suunnittelet, missä aineissa ja milloin osallistut ylioppilastutkintoon. Lukion laajat opintosisällöt, arviointiviikkojärjestelmä ja itsenäinen opiskelu vaativat opiskelijalta paljon. Opiskelutaitojen kehittäminen parantaa oppimistuloksia ja auttaa jaksamaan enemmän. Pidä mielessäsi ainakin seuraavat perusasiat:

Tee itsellesi koko lukion ajaksi opiskelusuunnitelma, jota sitten tarkennat vuosittain ja jaksoittain.

Ole ajoissa tunneilla ja vältä aiheettomia poissaoloja – muista läsnäolovelvollisuus.

Käytä oppitunnit hyödyksesi – osallistu, kysele, kuuntele, keskity. Anna myös toisille työrauha.

Työskentele päivittäin. Kotitehtävät auttavat sinua omaksumaan ja soveltamaan asioita.

Suunnittele ajankäyttösi – arviointiviikko yllättää aina! Älä silti unohda harrastuksia ja vapaa-aikaa.

Opintojesi kesto, sisällöt ja kurssimäärät ovat pitkälti sinun päätettävissäsi. Muista, että nopeus ei aina ole paras tie jatko-opintoihin, vaan osaaminen.

Seuraa itse kurssiesi kertymistä jaksoittain ja tee ajoissa tarvittavat muutokset opinto-ohjelmaasi – viime kädessä sinä itse olet vastuussa opintojesi etenemisestä ja opintomenestyksestäsi.

Epäselvyyksissä ja ongelmatilanteissa ota yhteyttä opettajaan, opinto-ohjaajaan, ryhmänohjaajaan tai rehtoriin.

Opintojen suoritusohjeet

1. Lukion opetussuunnitelma ja kurssien suoritus

Lukion oppimäärään kuuluvat kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. Jokaisessa jaksossa opiskelijalla on oltava opinto-ohjelmassaan vähintään neljä kurssia, jotka suoritetaan opetukseen osallistumalla (itsenäisiä kurssisuorituksia ei siis lasketa mukaan).

Lukion perustyöjärjestyksestä (kurssitarjottimelta) käyvät ilmi kaikki lukuvuoden aikana pidettävät kurssit ja niiden sijoittuminen viidelle jaksolle. Perustyöjärjestys löytyy täältä: Perustyöjärjestys

Opiskelija voi tehdä tarkistuksia lukukauden aikana opinto-ohjelmaansa. Muutoksia tehtäessä on huomioitava, miten ne vaikuttavat aineen opiskelun etenemiseen tai koko opinto-ohjelman rakentumiseen. Opiskelija voi tehdä ryhmämuutoksia Wilmassa itse erikseen ilmoitettuna aikana ennen koeviikon alkua. Lukujärjestysmuutokset tulee tehdä ennen seuraavan jakson alkua.

Matematiikkaa ja vieraita kieliä koskevista opinto-ohjelman muutoksista opiskelijan on aina ennen vaihtoa neuvoteltava opinto-ohjaajan ja aineenopettajan kanssa. Lisäksi opiskelijan on jätettävä kirjallinen muutosilmoitus opinto-ohjaajalle häneltä saatavalla lomakkeella.

1.1. Yli kolmen (= 3½ tai 4) vuoden ohjelma

Yli kolmen lukuvuoden lukio-opintoja suunniteltaessa opiskelijan on keskusteltava opinto-ohjaajan kanssa. 3½ tai 4 vuoden opinto-ohjelmaa laadittaessa on muistettava, että jokaisessa jaksossa on suoritettava vähintään neljä kurssia opetukseen osallistuen.

1.2. Opiskelun keskeyttäminen

Lukio-opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla perustelluista syistä (esim. vaihto-oppilasvuodeksi) korkeintaan yhden lukuvuoden ajaksi. Ennen opintojen jatkamista opiskelijan on otettava yhteyttä opinto-ohjaajaan. Vaihto-oppilaan tulee ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan vaihto-oppilasjakson puolivälissä, mieluiten sähköpostitse.

1.3. Opetukseen osallistuminen

Kurssit suoritetaan ensisijaisesti opetukseen osallistumalla. Kurssin suoritus koostuu oppituntityöskentelystä, erilaisista kotitehtävistä ja kokeesta.

1.4. Arviointiviikko

Kurssikokeet suoritetaan jakson päättävällä arviointiviikolla. Opiskelija osallistuu yleensä yhteen kurssikokeeseen päivässä. Koepäivänä klo 9.45 – 11.15 on kaksi oppituntia, joiden sisällöstä päättää opettaja. Koeaika on klo 12.30 – 15.30. Kokeesta saa poistua aikaisintaan 90 min kokeen alkamisen jälkeen.  Koetilanteessa opiskelijalla ei saa olla hallussaan kännykkää tai muuta älylaitteeksi katsottavaa laitetta kuin kannettava tietokone kokeen tekemistä varten.

1.4.1. Poissaolo kokeesta

Jos opiskelija joutuu olemaan poissa kurssikokeesta sairauden tai muun pakottavan syyn takia, hänen tai hänen huoltajansa on aina ilmoitettava siitä puhelimitse aamulla ennen koetilaisuutta suoraan koulun toimistoon, p. 09 4777 630. Lisäksi poissaolo selvitetään opettajalle tavalliseen tapaan Wilmassa. Ilman pätevää syytä kokeesta pois jääminen ei anna oikeutta osallistua uusintakokeeseen.

1.4.2. Myöhästyminen kokeesta

Jos opiskelija myöhästyy kokeesta, hän odottaa koesalin oven takana koputtamatta. Valvoja ottaa myöhästyneet saliin 10 min kokeen alkamisesta. Jos opiskelija myöhästyy yli 10 min, hän ilmoittautuu rehtorille. Yli 90 min myöhästynyt opiskelija ei voi osallistua kokeeseen.

1.4.3. Sähköiset kokeet

Opiskelijoita velvoittavat ohjeet koskien sähköisiä kokeita löytyvät koulun verkkosivuilta (www.munkka.fi > lukio > opintojen ohjaus > sähköiset kokeet). Ohjeet päivittyvät jatkuvasti, joten käy lukemassa ohjeistus säännöllisesti aina ennen koeviikon alkua.

1.5. Kurssin suorittaminen opetukseen osallistumatta (eli itsenäinen opiskelu)

Opiskelija voi suorittaa joitakin lukiokursseja opetukseen osallistumatta itsenäisin tehtävin (kirjoitelma, referaatti, portfolio, oppimispäiväkirja, kielissä kuuntelu- ja keskustelukoe sekä kurssin loppukoe). Suoritussuunnitelma tehdään yhdessä opettajan kanssa kirjallisesti. Aineiden kurssikuvauksissa on maininta siitä, soveltuuko kurssi suoritettavaksi opetukseen osallistumatta. Huom.: itsenäinen kurssi on aina suoritettava hyväksytysti (vähintään arvosana 5).

Taito- ja taideaineiden kursseja ei voi suorittaa opetukseen osallistumatta. Muun oppiaineen ensimmäinen tai ainoa pakollinen kurssi voidaan suorittaa opetukseen osallistumatta vain poikkeustapauksessa. Kurssin suorittaminen opetukseen osallistumatta tulee ajoittaa sellaiseen jaksoon, jolloin kyseinen kurssi on merkitty perustyöjärjestykseen.

Kurssin itsenäistä suorittamista on anottava opettajalta siihen päivään mennessä, jolloin seuraavan jakson ryhmävalintojen tarkistaminen päättyy. Ryhmävalintojen tarkistaminen on merkitty lukuvuosikalenteriin. Lomakkeita saa opintotoimistosta. Anomukseen kirjattava suoritussuunnitelma on sitova.

1.6. Opiskelu muissa oppilaitoksissa (eli hyväksi lukeminen)

Opiskelijalla on oikeus anoa hyväksi luetuksi muualla (esim. aikuislukio, kesälukio, kesäyliopisto, vaihto-oppilasmaan oppilaitos) hyväksytysti suorittamiaan opintoja. Hyväksi lukemista anotaan lomakkeella, joita saa opinto-ohjaajalta. Liitteeksi tarvitaan kurssitodistus ja kurssiseloste, joista selviävät kurssin laajuus, keskeiset sisällöt ja työtavat.

2. Arviointi

2.1. Kurssin arviointi

Kurssin arviointi perustuu opiskelijan kurssin aikana antamaan riittävään näyttöön, jotta opettajan on mahdollista arvioida kurssi luotettavasti. Tässä tarkoitettua näyttöä ovat esim. kurssikoe, kurssin aikana tehdyt läksynkuulustelut, kurssin ohjelmaan kuuluvat oppilastyöt ja kotitehtävät sekä tuntityöskentely.

Kurssin opettaja selvittää opiskelijoille arviointiperusteet kurssin alkaessa.

Mikäli opiskelija ei ole antanut riittävästi näyttöä, opettaja voi edellyttää puuttuvien suoritusten täydentämistä (=K). Mikäli näytön määrä on siinä määrin puutteellista, että kurssia ei voi arvioida luotettavasti, jätetään kurssi arvioimatta, ja sen aikana tehdyt suoritukset raukeavat. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus osallistua opetukseen loppukurssin ajan.

Lukiolaisella on läsnäolovelvoite oppituntien aikaiseen opiskeluun. Lukiolaissa (25§) todetaan seuraavaa: ”Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.”

Kurssin suorittamisesta itsenäisesti on kerrottu kohdassa 1.5.

Kurssit arvostellaan numeroin tai suoritusmerkinnällä (S = suoritettu). Jos kurssin suoritus on keskeneräinen, kurssista annetaan jaksotodistukseen K-merkintä. Näin kirjatut puutteelliset kurssisuoritukset on täydennettävä hyväksytyiksi suorituksiksi seuraavan kolmen kalenterikuukauden kuluessa (K:n antokuukausi + 3 kk). Sen jälkeen K-merkinnät mitätöityvät. Suorituksen täydentämisestä on sovittava opettajan kanssa mahdollisimman pian.

2.1.1. Todistukset

Jokaisen jakson päätyttyä opiskelijoille järjestetään ryhmänohjaustuokio, jossa jaetaan jaksotodistukset. Jaksotodistuksessa näkyvät kaikkien opiskelijan siihen mennessä suorittamien kurssien arvosanat. Viimeisimmän jakson arvosanat on merkitty lihavoituina. Ryhmänohjaaja tiedottaa huoltajille Wilma-viestillä jaksoarvioinnista. Huoltajien katsotaan olevan tietoisia arvioinnista luettuaan ryhmänohjaajan viestin.

Jaksotodistus on nähtävissä myös Wilmassa.

Suoritettuaan koko lukion oppimäärän ja läpäistyään ylioppilastutkinnon opiskelijat saavat lukion päättötodistuksen (ks. tarkemmin kohdasta 2.2.3. Päättötodistus).

2.1.2. Etenemiseste

Kaksi hylättyä kurssisuoritusta samassa oppiaineessa aiheuttaa aina etenemisesteen. Opiskelija voi silti jatkaa oppiaineen opiskelua yhden kurssin verran sillä ehdolla, että hän suorittaa ainakin toisen hylätyn kurssin hyväksyttävästi ensi tilassa (esim. seuraavassa uusintakokeessa tai käymällä kurssin uudelleen). Uuden opetussuunnitelman mukaisesti sellaisissa oppiaineissa, joissa pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja on yhdeksän tai enemmän, etenemisesteen muodostaa kolme hylättyä kurssia. Etenemisesteen purkaminen suunnitellaan yhdessä opinto-ohjaajan kanssa.

2.1.3. Kurssin uusiminen

Uusintakoepäivät ja ilmoittautumisaikataulu ovat luettavissa kalenterin sivuilta. Jos ilmoittaudut uusintakokeeseen ja jätät osallistumatta siihen ilman pätevää syytä (sairastuminen) etkä ilmoita syytä kouluun ennen koetta, menetät oikeutesi osallistua uusintakokeeseen. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan lomakkeella, jonka voi tulostaa koulun verkkosivuilta. Kaikin osin huolellisesti täytetty lomake jätetään koulun toimistoon määräaikaan mennessä. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei oteta vastaan. Ilmoittautumisajat löytyvät esim. tämän kalenterin sivulta 35. Hyväksytyn kurssin voi uusia vain käymällä kurssin uudestaan. Hylätyn (4) kurssin uusintakokeeseen voi osallistua kerran. Tämän jälkeen kurssin voi suorittaa vain osallistumalla kurssille uudelleen.

2.2. Oppiaineen oppimäärän arviointi

Opiskelijan on suoritettava hyväksytysti vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista kunkin oppiaineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista. Mitään suoritettua kurssia ei voida jälkikäteen mitätöidä, vaikka kurssiarvosana olisi 4. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvona, joka pyöristetään lähimpään kokonaislukuun (0,5 pyöristetään ylöspäin). Keskiarvon perusteella määräytyvää arvosanaa voidaan perustelluista syistä korottaa. Koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavina lisänäyttöinä.

2.2.1. Oppimäärän arvosanan korottaminen

Ennen päättötodistuksen saamista oppilas voi osallistua oppiaineen erilliseen kuulusteluun korottaakseen saamaansa arvosanaa tai suorittaakseen oppiaineen hyväksytysti. Arvosanaa voi tällä tavoin korottaa yhden ja erityisistä syistä kahden numeron verran. Korotuskuulusteluihin ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä.

2.2.2. Numeroin tai suoritusmerkinnällä päättötodistuksessa arvioitavat oppiaineet

Lukion päättötodistuksessa arvioidaan numeroin kaikki pakolliset aineet sekä valinnaiset vieraat kielet. Opiskelija voi pyytää numeroarvostelun sijaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja niistä oppiaineista, joissa hän on suorittanut vain yhden kurssin, ja valinnaisista kielistä, joissa opiskelija on suorittanut korkeintaan kaksi kurssia. Opinto-ohjauksesta annetaan aina suoritusmerkintä. Uuden opetussuunnitelman mukaisesti teemaopintojen kursseista annetaan suoritusmerkintä.

Abiturientin on kirjallisesti ilmoitettava, haluaako hän yllä mainituista oppiaineista päättötodistukseensa numeroarvioinnin vai suoritusmerkinnän. Syksyllä 2017 valmistuvien ylioppilaiden on jätettävä ilmoitus viimeistään 10.11.2017 ja keväällä 2018 valmistuvien viimeistään 19.1.2018. Ilmoituslomakkeen saa opinto-ohjaajalta.

2.2.3. Päättötodistus

Opiskelija saa päättötodistuksen, kun hän on suorittanut lukion oppimäärän. Lukion koko oppimäärä on suoritettu, kun oppilaan omaan opinto-ohjelmaan kuuluvat eri oppiaineiden oppimäärät on suoritettu ja lukion vähimmäiskurssimäärä täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut kurssit, eikä mitään voi enää jälkikäteen poistaa. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista oppimäärään luetaan kuitenkin vain hyväksytysti suoritetut (= s-merkintä tai arvosana 5–10) kurssit.

Lukion koko oppimäärän suorittaminen ja päättötodistuksen saaminen on edellytys sille, että opiskelija voi saada ylioppilastodistuksen läpäistyään pakolliset ylioppilaskokeet. Itsenäisyysjuhlassa 2020 ylioppilastodistuksen saavilla lukion oppimäärän on oltava valmiina perjantaina 23.10.2020. Keväällä 2021 ylioppilaaksi valmistuvilla lukion oppimäärän on oltava valmiina perjantaina 23.4.2021. Opiskelija on aina viime kädessä itse vastuussa siitä, että hän suorittaa kurssit ajallaan esim. ylioppilaskirjoituksiin osallistumista tai lakkiaisjuhlaa ajatellen.

3. Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin, samanaikaisesti koko maassa. Tähän lukuun on koottu lyhyt yhteenveto ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyvistä keskeisimmistä määräyksistä. Tarkempia tietoja asiasta saa koulun järjestämissä tiedotustilaisuuksissa, opinto-ohjaajalta ja rehtorilta sekä ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta (www.ylioppilastutkinto.fi).

Ylioppilastutkintoon kuuluu pakollisena vähintään neljä koetta, jotka ovat äidinkieli ja kirjallisuus sekä abiturientin oman valinnan mukaan kolme seuraavista: toinen kotimainen kieli, yksi vieras kieli, matematiikka ja yksi reaaliaine. Lisäksi voi suorittaa ylimääräisiä kokeita. Vähintään yksi em. pakollisista kokeista on suoritettava ns. A-tason kokeena.

Ylioppilastutkintoon liittyvien kokeiden suorittamisen voi hajauttaa enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran ajalle. Esim. kahden A-kielen opiskelijan on hyvä valita jo toisen vuoden opinto-ohjelmaansa abikursseja siinä kielessä, jonka hän aikoo kirjoittaa 3. vuoden syksyllä.

Reaaliaineita voi suorittaa yhden kumpanakin tutkintokerran reaaliaineiden koepäivänä seuraavasti:

sama koepäivä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka tai biologia
sama koepäivä: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede tai terveystieto

 Ylioppilastutkintolautakunta päättää reaaliaineiden koepäivien keskinäisestä järjestyksestä.

Syksyn 2020 ylioppilaskirjoituksissa on koronaviruspandemiasta johtuen lisätty yksi koepäivä vieraaseen pitkään kieleen ja yksi koepäivä kumpaankin reaalin kokeeseen. Reaalikokeet järjestetään seuraavalla tavalla: 1. päivä: kemia, terveystieto, 2. päivä: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, maantiede, 3. päivä: filosofia, biologia, 4. päivä: psykologia, historia, fysiikka.

Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran ilman aikarajoitusta. Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jos tutkintoa ei ole suoritettu säädetyssä ajassa (enintään kolme peräkkäistä tutkintokertaa), se on uusittava kokonaisuudessaan. Ylioppilastutkintoa voi täydentää myöhemmin.

Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on hyväksyttävästi suorittanut pakolliset kokeet ja lukion oppimäärän.

3.1. Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa, lausunnot sekä erityisjärjestelyiden hakeminen

Kokelas voi hakea ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelyitä, mikäli kokelaalla katsotaan olevan syy, joka estää kokelasta suorittamasta koetta samalla tavoin kuin muut kokelaat. Koesuoritusta heikentävinä syinä otetaan huomioon sairaus tai vamma, vaikea elämäntilanne, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus tai vieraskielisen kokelaan opetuskielen puutteellinen hallinta. Kokelaan kokonaistilanteen perusteella arvioidaan erityisjärjestelyiden tarve (mm. lisäaika, suurennettu näyttö tai suurempi kirjasinkoko) ja tätä varten kokelaan tulee toimittaa ylioppilastutkintolautakuntaan lausunnot tuen tarpeen arvioimiseksi. Lausunnot (esim. lääkäri, koulupsykologi) lähetetään lautakuntaan sähköisen hakemuksen liitteenä. Kevään 2021 tutkintokertaan osallistuvien on tehtävä hakemus 13.11.2020 mennessä ja syksyn 2021 tutkintokertaan osallistuvien 23.4.2021 mennessä. Opiskelijan on ryhdyttävä hakemuksen edellyttämiin toimiin riittävän ajoissa ennen mainittujen määräaikojen umpeutumista. Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksiin liittyvät lukioaikaiset tutkimukset ja hakemukset hoitaa koulupsykologi ja muissa tapauksissa kokelaan tulee olla yhteydessä opinto-ohjaajaan. Lisätietoja on saatavilla opinto-ohjaajilta, erityisopettajalta, rehtorilta ja YTL:n verkkosivuilta (www.ylioppilastutkinto.fi).

3.2. Yo-tutkintoon ilmoittautuminen ja osallistumisoikeus

Opiskelijan on toimitettava allekirjoitettu sitova ilmoittautumislomake ylioppilaskirjoituksiin opintotoimistoon seuraavan aikataulun mukaan:

keväällä 2021 yo-kirjoituksiin osallistuvien viimeistään maanantaina 16.11.2020.
syksyllä 2021 yo-kirjoituksiin osallistuvien viimeistään tiistaina 24.5.2021

Oikeus osallistua ylioppilaskokeeseen on vain niillä opiskelijoilla, jotka ovat suorittaneet kirjoitusaineessa vähintään pakolliset kurssit. Muuten koulu ilmoittaa ylioppilastutkintolautakunnalle, ettei opiskelijalla ole oikeutta osallistua yo-kokeeseen.

Kirjoitusaineen pakollisten kurssien on oltava valmiina

syksyllä 2020 kirjoituksiin osallistuvilla viimeistään 28.8.2020
keväällä 2021 kirjoituksiin osallistuvilla viimeistään perjantaina 12.2.2021. (Opiskelijan on itse tarkistettava tilanne jaksotodistuksesta, joka jaetaan 11.2.2021.)

4. Ohjaus

4.1. Opinto-ohjaus

Opinto-ohjausta annetaan oppitunneilla, pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Tärkeimpiä ohjauksen sisältöalueita ovat

lukio-opiskeluun liittyvät kysymykset
valinnaisuus ja oma opinto-ohjelma, opintojen etenemisen seuranta
itsetuntemus, jatkokoulutus- ja urasuunnitelma

Opinto-ohjaaja Anne-Mari Imeläinen vastaa ryhmien 1D, 1E, 2A, 2B, 2C, 3D ja 3E ohjauksesta ja opinto-ohjaaja Antti Kiimamaa 1A, 1B, 1C, 2D, 2E, 3A, 3B ja 3C ohjauksesta.

Opinto-ohjauksen kaksi pakollista kurssia jakaantuvat kolmelle vuodelle siten, että ensimmäinen kurssi suoritetaan ensimmäisenä ja toisena lukuvuonna ja toinen kurssi kolmantena vuonna. Opiskelijan on osallistuttava vuosittain tiettyyn määrään oppitunteja, joista osa on pakollisia (esim. opotunnit) ja osa valinnaisia (esim. eri aloihin tutustuminen). Ryhmänohjaajien pitämät ryhmänohjaustuokiot sekä mm. tvt-opinnot ja buuttausharjoitukset ovat osa opinto-ohjauksen pakollisen kurssin suoritusta, joten niihin osallistuminen on pakollista. Oppituntien ajankohdista ja sisällöistä tiedotetaan jaksoittain. Muut ajankohtaiset asiat ilmoitetaan info-TV:ssä, rehtorin kuulutuksin ja opinto-ohjauksen ilmoitustaululla, joka sijaitsee opinto-ohjaajien työhuoneiden odotustilan seinällä. Myös abi-infot ovat opiskelijoille pakollisia samoin kuin ylioppilastutkintoa koskevat tiedotustilaisuudet kirjoituksiin osallistuville opiskelijoille.

4.2. Ryhmänohjaus

Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähiohjaajana koko lukioajan. Hän perehdyttää opiskelijat lukion käytänteisiin, neuvoo opinto-ohjelman ja lukujärjestyksen laatimisessa, seuraa opiskelijoiden kurssivalintojen toteutumista, menestystä ja poissaoloja ja pitää yhteyttä koteihin. Lukuvuoden aikana järjestetään useita ryhmänohjaustuokioita (rot), joilla mm. tiedotetaan ajankohtaisista seuraavan jakson opetukseen liittyvistä asioista, suunnitellaan ryhmän omia asioita, jaetaan opiskelijoille heidän jaksotodistuksensa jne.

5. Opintososiaaliset etuudet

Opintososiaalisiin etuihin kuuluvat opintotuki ja koulumatkatuki. Laajemmin tietoa niistä ja hakemuslomakkeita saa Kelan verkkosivuilta, Kelan toimistoista ja koulun toimistosta. Täytetyt hakemukset palautetaan koulun toimistoon koulusihteerille, jolta saa myös matkalipun ostoon tarvittavan ostotodistuksen.

5.1. Opintotuki

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Kun opiskelija on täyttänyt 17 vuotta, opintoraha voidaan myöntää seuraavan kuukauden alusta lukien. Opintotuen myöntämisperusteita ovat päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Päätoimisen lukiolaisen on osallistuttava lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai kahteen yo-tutkinnon kokeeseen.

5.2. Koulumatkatuki

Kela maksaa lukiossa opiskelevalle koulumatkatukea päivittäisten koulumatkojen kustannuksiin, kun yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta kouluun on vähintään 10 km. Lisäksi edellytetään, että päivittäisten koulumatkojen kustannukset halvimman mahdollisen lipun mukaan ovat yli 54 euroa kuukaudessa. Koulumatkatuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuskuukautta edeltävän kuukauden alusta enintään yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa.

6. Maksulliset opettajan kirjoittamat suositukset, lausunnot, yms.

Opiskelija voi halutessaan pyytää maksullisen lausunnon, suosituksen tai muun vastaavan opettajalta. Pyyntö tulee tehdä hyvissä ajoin ennen määräajan täyttymistä. Pyyntö esitetään suoraan opettajalle ja sen saa lunastaa erillistä maksua (30€) vastaan koulun toimistosta. Tämä koskee myös nettiin tehtäviä lausuntoja ja suosituksia.