Toiminnanjohtaja Heikki Karhu Rintamaveteraaniliitosta kertoi, kysyessämme Vapauden viestin historiasta, sähköpostitse 17.11.2020, että Sotaveteraani-lehti (4/2000) on kirjoittanut otsikolla Vapauden viesti Suomen nuorille siitä, miten veteraanit ojensivat vuoden 2000 itsenäisyyspäivän tietämillä Vapauden viestin Suomen lukiolaisille. Kapulan, tai kotelon, joka sisältää pellavakankaalle painetun tekstin, on tarkoitettu kulkevan kouluissa abiturienttisukupolvelta toiselle. Historian ensimmäisen Vapauden viestin luovutti veteraani Aslak R. Heikel Tampereella Kalevan lukion abeille heidän itsenäisyysjuhlassaan vuonna 1999.
Vapauden viesti -perinne alkoi Munkkiniemen yhteiskoulussa vuoden 2000 joulujuhlassa, kertoo rehtori Aki Holopainen. Näin siksi, että veteraanijärjestöt julkaisivat ja jakoivat Vapauden viestiä laajemmin itsenäisyyspäiväksi 2000. Myöhemmin Munkkiniemen yhteiskoulussa viestiä on välitetty sukupolvelta toiselle nimenomaan itsenäisyyspäiväjuhlassa.
Lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori Petri Sarjanen, joka on vuosia ollut ohjaamassa Vapauden viestin vaihtoa, kertoo, että lukiolaiset tuntuvat pitävän viestinvälittäjän roolia kunnia-asiana: ”Osallistujia ei ole ollut todellakaan vaikeaa saada tähän tehtävään. Lukiolaiset tuntuvat jopa odottavan tätä.”
Abiturientti Juho Hirsto lukee Vapauden viestin koronapoikkeusolojen itsenäisyyspäivän juhlassa perjantaina 4.12.2020. Tässä Juhon mietteitä asian tiimoilta pari päivää ennen juhlia:
Mitä Vapauden viestin lukeminen itsenäisyyspäivän juhlassa 2020 merkitsee sinulle?
On hienoa, että pääsee mukaan tällaisiin perinteisiin, joita voi hyvin mielin muistella vielä vuosienkin päästä. Varsinkin Vapauden viestin lukeminen on hienoa, koska se on arvokas hetki, ja se on ollut perinteenä ymmärtääkseni jo muutaman vuosikymmenen.
Onko teillä vielä suvussa ihmisiä, jotka ovat kokenee sota-ajan? Mitä he ovat tuosta ajasta kertoneet?
Minulla ei ole ketään lähisukulaista elossa, joka muistaisi sota-aikaa kunnolla. Olen kuitenkin lukenut isoukkini muistelmat, joissa puhutaan paljon sota-ajasta. Hän palveli talvi- ja jatkosodan aikana upseerina armeijakuntien esikunnissa ja rintamalla. Sodan jälkeen hän jatkoi upseeriuraansa eläköitymiseen asti.
”Vapauden viesti
Suomi oli lähes 700 vuotta Ruotsin vallan alla ja yli 100 vuotta Venäjän alamainen.
Vuodesta 1917 Suomi on ollut itsenäinen, suomalaisten oma maa.
Marraskuussa 1939 Suomi joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi.
Yksimielinen kansa ei taipunut. Ensin talvisodassa ja sitten vuosia kestäneessä jatkosodassa maa säilytti itsenäisyytensä. Itsenäisyyden hinta oli kallis: 91 000 kaatunutta, yli 280 000 haavoittunutta, yli 400 000 kotinsa menettänyttä.
Maa jälleenrakennettiin, suunnattomat sotakorvaukset maksettiin, siirtoväki asutettiin.
Sen jälkeen ovat uudet sukupolvet rakentaneet vauraan maan, hyvinvointivaltion, länsimaisen oikeusvaltion.
Sodan koettelema sukupolvi on saanut työlleen uutterat jatkajat, jotka ovat rauhan toimilla vahvistaneet Suomen itsenäisyyttä, kansainvälistä arvostusta ja kunnioitusta.
Silloin kun me nykyiset veteraanit olimme nuoria, meidän tunnuslauseemme oli: Veljeä ei jätetä. Tämän viestin myötä me haluamme jättää yhä uusille sukupolville vetoomuksemme: Nuoria ei unohdeta.
Toivomme ja uskomme, että tämä viesti siirtyy joka vuosi ylimmältä kouluikäluokalta seuraavalle, niin kuin isänmaamme vapauden vaaliminen on kulkenut vahvana verenperintönä väistyvältä sukupolvelta nousevalle.
Nuorisossa on itsenäisen maan, vapaan kansan tulevaisuus. Pitäkää huolta maanpuolustustahdon säilymisestä, puolustusvoimista ja omasta fyysisestä kunnostanne!
Suomen itsenäisyyspäivänä 2000
Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta
Sotainvalidien Veljesliitto
Suomen Sotaveteraaniliitto
Rintamaveteraaniliitto
Rintamanaisten Liitto
Kaatuneiden Omaisten Liitto”
KN