Kirjailijat

Koulun kirjastoon on kerätty muotokuvia kouluamme käyneistä, sittemmin kaunokirjallisuuden saralla ansioituneista henkilöistä. Munkkalaiskirjailijat edustavat kirjallisuutta laajalla skaalalla runoudesta proosaan, nuortenkirjallisuudesta taide- ja kuvakirjoihin. Mahtuvatpa mukaan vielä luokkatoverit, jotka ovat olleet koulussa samalla luokalla – ja sittemmin heidät molemmat on palkittu Finlandia-palkinnolla!

Jos joku kirjailija on vielä jäänyt joukosta, ottaisimme mielellämme vastaan tiedon asiasta. Yhteyttä voi ottaa koulun informaatikkoon.

 

Kouluamme ovat käyneet seuraavat kirjailijat:

 

Olli Hakkarainen
(1941-1998)

”Toimittajan työnsä lisäksi Hakkarainen kirjoitti kolmen vuosikymmenen aikana liki 30 kirjaa. Ensimmäinen nuortenkirja Sukeltajasaari julkaistiin 1967. Sen jälkeen hän kirjoitti pitkälti toistakymmentä lasten- ja varhaisnuorten kirjaa. Hänen erikoisalaansa olivat ahmimisikäisille pojille tarkoitetut seikkailukirjat, joita hän melkein ainoana suomalaisena kirjailijana kirjoitti. Nämä jännärit olivat niitä harvoja kotimaisia nuortenkirjoja, jotka pitivät pintansa ulkomaisen käännöskirjallisuuden joukossa. – – Paitsi nuortenkirjoja, hän julkaisi kolme jännitysromaania, satuja ja runoja. Hän myös kirjoitti ja suomensi useita tietokirjoja veneilystä.”
Pertti Avola: Toimittaja Olli Hakkarainen – Kirjoittaja ja merenkävijä osasi ammattinsa HS 5.7.1998

 

Elina Halttunen
(1952)

”- – Halttunen on – – dramaturgi ja käsikirjoittaja, teatteriperheen kasvatti. Hän on työskennellyt teatterissa ja tv:ssä, näytellyt, tehnyt sovituksia, käännöksiä ja dramatisointeja, kirjoittanut useita menestyssarjoja televisioon sekä elokuvakäsikirjoitukset elokuviin Lupaus (2005) ja Päätalo (2008). – – esikoisromaani Saaressa kaikki hyvin ilmestyi 2009 – -. Saksassa se nousi 2011 myös suureksi myyntihitiksi. Kirja myi kahdessa kuukaudessa yli 20 000 kappaletta. Toinen romaani Syysvieraita ilmestyi vuonna 2012. Se on itsenäinen jatko-osa kirjalle Saaressa kaikki hyvin.”
www.teos.fi/Halttunen+Elina

 

Seppo Harjulehto
(1928)

”- – Harjulehto (sukunimi vuoteen 1935 Höglund – – ), joka käytti myös kirjailijanimeä Antero Harju, on suomalainen toimittaja ja kääntäjä. Hän on myös harvakseltaan kirjoittanut muutamia nuorten tieteiskirjoja. Ensimmäiset kirjat kertovat Xardonia-nimisestä utopiayhteisöstä. Harjulehdon Mars-kirjoihin kuuluvat muun muassa Tavoitteena Mars ja Marsin salaisuus. – – Harjulehdon kirjoja luonnehtivat keksintöjen esittely ja vauhdikkaat tapahtumat. ”
fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Harjulehto

 

Antti Hietala
(1958)

”Väkivalta, seksuaalisuus ja uskonto ovat vain muutamia niistä syvistä teemoista, joita – – Hietala – – käsittelee näytelmissään. Hietalan teoksissa historia ja nykypäivä ovat läsnä yhtä konkreettisina ja ihmismielen pimeisiin puoliin suunnataan kirkas, paljastava valo. – – Hietala on ollut mukana helsinkiläisen Q-teatterin toiminnassa sen alusta lähtien ja toimii nykyään sen johtajana. Omien näytelmiensä lisäksi hän on sovittanut näyttämölle niin Dostojevskin kuin Alfred Döblininkin teoksia, sekä ohjannut Shakespearen ja Tsehovin näytelmiä. Hietalan näytelmä Ihanat ihmiset sai vuoden 2014 parhaan suomalaisen näytelmän Lea-palkinnon.”
www.dramacorner.fi/sv/node/73570

 

Mirjami Hietala
(1944)

”- – Hietala – – on oululainen psykoterapeutti ja kirjailija. Hän on julkaissut aikuisten romaaneja sekä lasten- ja nuortenkirjoja. Aikuisten romaaneissaan Hietala kuvaa avoimesti ja nautittavasti keski-ikäisen naisen arkea. Ongelmalliset ihmissuhteet, erityisesti perheen sisällä, ovat yksi hänen teostensa tärkeimmistä teemoista. Romaanissaan Amanda hän on pohtinut myös ihmisen ja lemmikkieläimen välistä kiinteää tunnesidettä. Hietalan nuortenromaaneja on kiitetty murrosikäisten maailman aidosta tavoittamisesta ja nuortenkirjoille harvinaisesta syvällisyydestä.”
www.tammi.fi/kirjailija/mirjami-hietala

 

Helmi Kekkonen
(1982)

”En kirjoita historiallisia romaaneja, en avaa yhteiskunnallisia kipupisteitä tai haaveile suuresta eurooppalaisesta teoksesta. Haluan kuvata ihmistä, mahdollisimman tarkasti, jokaista tunnetta, ajatusta ja henkäystä myöten. Kirjoittaa niin että jokaisella lauseella on merkitys, että lukemaansa on pakko ajatella, sen äärelle pysähdyttävä.”
helmikekkonen.com/teokset

 

Anita Konkka
(1941)

”- –  kirjailija, jonka teosten aiheina ovat usein olleet unet ja niiden tulkinta. Konkan romaani Hullun taivaassa oli Finlandia-ehdokkaana ja sai valtionpalkinnon vuonna 1989. Teos on käännetty englanniksi ja venäjäksi. Romaanit Halujen puutarha (Tammi, 1992) ja Musta passi (Tammi, 2001) olivat Runeberg-palkintoehdokkaina.”
www.teos.fi/Konkka+Anita

 

Tiina Krohn
(1951)

”- – Krohn (ent. – – Kaila) – – on kirjoittanut viisi runokokoelmaa, neljä romaania sekä kaksi fantasiaromaania, satukirjoja ja kansansatujen uudelleensovituksia. Bruno (1990) on romaani Giordano Brunosta, palavasta etsijästä aristoteelisen ja kopernikaanisen maailman murroksessa. Se oli ilmestymisvuonnaan Finlandia-palkintoehdokkaana. – – Viimeisin romaani Kortti Recifestä (2005) tarkastelee ihmismielen paradoksaalisuutta: miten moraalisesti korkeat tarkoitusperät, jopa suuri rakkaus, saattavat johtaa äärimmäiseen pahaan.”
tiinakrohn.fi

 

Hannu Mäkelä
(1943)

”- – on julkaissut yli sata teosta. Niihin kuuluu niin romaaneja, muistelmia, runokirjoja, lastenkirjoja, näytelmiä ja kuunnelmia kuin toimitettuja kirjallisuuskokoelmiakin sekä yksi novellikokoelma. – – Mäkelä on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1987. Aiemmin hän työskenteli Otavassa eri tehtävissä 1967–1986. – – Mäkelän varhaisessa runoudessa korostuvat lähinnä arkiset kokemukset ja vaikutelmat, mutta myöhemmin on korostunut tietoisuus idyllin rinnalla elävistä hävityksen voimista. Epäily ja turhuuden tunnot häiritsevät huolimatta pinnallisesta levosta. Eino Leino ja L. Onerva ovat Mäkelälle erityisen läheisiä kirjailijoita, ja hän on kirjoittanut heistä paljon. – – Näytelmissään Mäkelä kuvaa usein yhteisön puristuksessa elävää poikkeusyksilöä – -. Mäkelä tunnetaan myös lastenkirjailijana, ja hänen luomansa Herra Huu on suomalaisen lastenkirjallisuuden suosituimpia hahmoja.”
fi.wikipedia.org/wiki/Hannu_M%C3%A4kel%C3%A4

 

Riitta Nelimarkka
(1948)

”Professori – – Nelimarkka – – on monipuolinen taiteilija, jonka tuotantoon kuuluu grafiikkaa, animaatiota, maalauksia, taide- ja runokirjoja, taidetekstiilejä ja laajoja näyttelykokonaisuuksia. Hän on suorittanut taiteen tohtorin tutkinnon Taideteollisessa korkeakoulussa – -. Hän on tehnyt 20 kirjaa, pitänyt monia kymmeniä yksityisnäyttelyitä sekä suuria museonäyttelyitä eri puolilla maailmaa. – – Uusimpia teoksia ovat Elisen epämuistelmat 2008, uusintapainokset lastenkirjoista Seitsemän veljestä sekä Iso ja Pieni Universumissa ja Elise´s World, taidekirjan rajoja rikkova taidekirja.”
www.tammi.fi/kirjailija/riitta-nelimarkka

 

Kurt Nuotio
(1939)

”Kurt Nuotio on helsinkiläissyntyinen ohjaaja, joka opiskeli alun perin Sibelius-Akatemiassa klarinetistiksi. Sydäntulehdus pakotti etsimään muita ansaintakeinoja: Nuotio alkoi näytellä ylioppilasteatterissa ja meni avustajaksi Suomen Kansallisteatteriin. – – Nuotio on viiden lapsen isä ja naimisissa kirjailija Eppu Nuotion kanssa. Hän purjehtii, soittaa taas saksofonia ja klarinettia ja asuu Hiittisten saarella sekä Berliinissä. Karvainen rahastaja on hänen elämäkerrallisen kirjasarjansa ensimmäinen osa.”
otava.fi/kirjailijat/kurt-nuotio

 

Sirkka Turkka
(1939-2021)

”Hänen esikoiskokoelmansa Huone avaruudessa ilmestyi 1973. Vapaa kirjailija hän oli vuodesta 1974 alkaen. Sirkka Turkka on yksi arvostetuimpia ja luetuimpia nykyrunoilijoitamme; hänen tekstejään on myös käännetty useille kielille. Turkka sai Finlandia-palkinnon kokoelmastaan Tule takaisin, pikku Sheba sekä useita muita merkittäviä kirjallisuuspalkintoja, muun muassa Tranströmer-palkinnon 2016.”
www.tammi.fi/kirjailija/sirkka-turkka