Viron suurlähettiläs Margus Laidre vieraili Munkkiniemen yhteiskoulussa 15.5.2018. Aamupäivällä hän oli Flooran päivä -konsertin kunniavieraana, ja lounaan jälkeen suurlähettiläs piti luento- ja keskustelutilaisuuden Munkkiniemen yhteiskoulun lukiolaisille.
Rehtori Aki Holopainen avasi tilaisuuden toivottamalla Viron suurlähettiläs Margus Laidren tervetulleeksi Munkkiniemen yhteiskouluun. Tämän jälkeen nähtiin video Munkkiniemen yhteiskoulun onnentoivotuksesta 100-vuotiaalle Viron tasavallalle.
Kolmekielisessä avauspuheessaan (suomi, viro, ruotsi) rehtori Aki Holopainen kertoi koulumme pitkästä yhteistyöhistoriasta virolaisten kanssa.
Suurlähettiläs puolestaan kiitti puheensa alussa kutsusta Munkkiniemen yhteiskouluun ja mainitsi käynnissä olevat jääkiekon maailmanmestaruuskisat. Viroahan ei juuri kiekkokaukaloissa näy – suurlähettiläs Laidre käsittelikin niitä eroja, joita kansojemme välillä voi havaita. Hän mainitsi muun muassa kuuntelemisen: suomalaiset kuuntelevat ääneti ja katsovat silmiin. Virolaiset eivät tarvitse jatkuvaa katsekontaktia, ja se voidaan tulkita väärin jopa kiinnostukset puutteeksi.
– Historia tekee meidät siksi mitä olemme tänään, suurlähettiläs Margus Laidre painotti kerraten ajanjaksoja historiasta, jotka ovat olleet meille molemmille kansoille sekä yhteisiä että myös niin kovin erilaisia.
Elias Ahosen ID, Kaisa Antikaisen IID ja Joonas Lahikaisen IIIC haastatellessa suurlähettiläs Laidrea selvisi, miksi hän puhuu niin hyvää ruotsia. Margus Laidre on nimittäin kotoisin Tartosta, jossa kuului hänen lapsuudessaan vain Ruotsin radio, ei Suomen televisio. Radion kautta opittu kieli auttoi uralla, ja kielitaidon avulla on avautunut sittemmin uramahdollisuuksia muun muassa Ruotsissa. Kysymykseen, mitä virossa tehdään oman kielen säilyttämiseksi totesi Laidre, että neuvostoaika vaikutti tietenkin myös kieleen venäjän ollessa pakkokieli. Virolaisten sisu kuitenkin nousi oman äidinkielen säilyttämiseksi, ja nykyään esimerkiksi nuoret muusikot tekevät paljon musiikkia viroksi.
Muista virolaisista kulttuuri-ilmiöistä suurlähettiläs korosti elokuvan merkitystä: virolainen elokuva on nousussa, ja hän mainitsi suomalais-virolaisen Ikitien yhtenä parhaista elokuvista. Kirjallisuuden puolelta saimme suosituksen tutustua Oskar Lutsin Kevade-nuortenkirjaklassikkoon (suom. Arno ja kumppanit).
Itä-, tai Länsimerta pohtiessaan Laidre korosti sen merkitystä yhteisenä merenämme ja toivoi ettei Itämerelle käy kuten esimerkiksi Araljärvelle. Suurlähettiläs uskoi, että tulevaisuudessa tunneli tulee meremme ali yhdistämään Helsinkiä ja Tallinnaa, mutta korosti samalla että tunnelista ei tule kilpailijaa laivayhtiöille. Tunnelia pitkin päästään nopeasti, mutta merimatkallakin on puolensa!
Lopuksi keskusteltiin vielä opiskelusta Virossa ja siitä, mihin kannattaisi vaikkapa lomamatkalla Virossa suunnata. Suomenlahden pohjoispuolelta lähtiessä esimerkiksi Haapsalu ja Viron saaret ovat varteenotettavia tutustumiskohteita. Ja Tartossahan odottaa vuonna 1632 perustettu yliopisto myös niitä suomalaisopiskelijoita, jotka haluavat opiskella kotimaan rajojen ulkopuolella.
Yhteistyö maidemme välillä siis jatkukoon!
KN & MK