Suomen kielitieteen olympialaisten 2022 loppukilpailun tulokset selvisivät kesäkuussa, ja mikä hienointa, koko kilpailun voittaja oli Munkkiniemen yhteiskoulun abiturientti Eppu Leinonen. Kuten huhtikuussa jo kirjoitimme, maaliskuun lopulla nettikisana käyty KiO:l houkutteli ennätysmäärän osallistujia: kisaan ilmoittautui yli 200 opiskelijaa. Kilpailun 18 parasta osallistujaa kutsuttiin loppukilpailuun, joka pidettiin 25.5. Helsingin yliopistolla.
Ja tästä Eppu Leinoselle avautui tie kielitieteen kansainvälisiin olympialaisiin (IOL) Mansaarelle 25.7.-29.7.2022: IOL:iin osallistui tänä vuonna 50 joukkuetta 36 eri maasta. Kilpailut monine tapahtumineen pidettiin King William’s Collegessa, yksityiskoulussa vanhan pääkaupungin Castletownin lähistöllä. Ja lopputuloksesta mainittakoon, että Eppu Leinonen saavutti kisassa kunniamaininnan!
– Reissu itsessään oli mahtava, Eppu kertoo ja jatkaa:
– Meininki oli rennompi kuin vaikkapa fysiikkakisoissa, joihin olen osallistunut. Nyt ei kilpailtu niinkään muita vastaan vaan itseään.
Eppu paljastaa, että tehtävät kisassa olivat jopa etukäteen oletettua helpompia:
– Kakkos- ja vitostehtävät olivat kyllä vaikeat. Tehtävät on kuitenkin suunniteltu niin, ettei kisassa ei tarvitse olla etukäteistietoa kielitieteestä, mutta se toki auttaa. Logiikalla ja loogisella ajattelulla on kilpailussa iso merkitys.
Kisamatkakertomuksesta sivulta blogs.helsinki.fi/kielitieteen-olympialaiset voi lukea (kisatehtäviin tutustumisen lisäksi), että tämän vuoden tehtäviä yhdistävänä teemana voinee pitää kielten kuolemaa. Tämä taas nostaa esille yhden IOL:n arvokkaan piirteen: kilpailu tutustuttaa osallistujansa maailman kielitilanteeseen tavalla, joka usein jää puuttumaan kouluopetuksesta.
Ja kuten abiturientti Leinonen toteaa:
– Kuolevat kielet aiheuttavat haasteita kilpailijoille: kukaan ei osaa niitä, sillä niitä ei juuri puhuta.
Esimerkkinä hän käyttää nuukin kieltä, jolla on enää yksi puhuja. Kun kieli menetetään, menetetään sen mukana paljon: kulttuuria ja historiaa, tietenkin, mutta myös uniikkeja kielten rakenteita.
Kaiken tämän jälkeen: Tuleeko Eppu Leinosesta isona kielitieteilijä?
– Ehkä ei. Fysiikka houkuttaa ehkä enemmän, Eppu toteaa.
Seuraaviin kielitiede ja fysiikkakisoihin valmistautuva kisakonkari toteaa lopuksi, että tällaisten kilpailujen tunnettavuutta pitäisi nostaa:
– Kaikki eivät edes yliopistolla tiedä näistä, saati kouluilla. Julkisuus toisi kuitenkin tiedekisoille sponsoreita. Urheilussahan ollut jo pitkään tavallista, että ihmiset ympäri maailmaa kokoontuvat saman asian äärelle. Samoin on tiedekisoissa: samanmieliset kohtaavat. Akateemisesti orientoituneita opiskelijoita kokoontuu yhteen. Oli hienoa, kun saimme puhua koko viikon kielistä eri maista tulleiden opiskelijoiden kanssa!
KN