Munkan Yhteiskunta- talouslinja valittiin tänä syksynä kolmatta kertaa mukaan osallistumaan Slush Volunteer -toisen asteen oppilaitosyhteistyöhön. Muun muassa itseohjautuvuutta, vastuunkantokykyä ja hyvää kielitaitoa vaativa opintojaksokokonaisuus sisältää perehdyttäviä tiedotustilaisuuksia, vastuullisia työvuoroja Slushin päätapahtumassa sekä raportointia koulun eri tiedotuskanaviin.
Tässä opiskelijoitten kirjaamia huomioita maailman keskeisimpiin teknologia- ja kasvuyritystapahtumiin lukeutuvan Slushin yhteiskunnallisesta merkityksestä, omista käytännönläheisistä työtehtävistään sekä havainnoistaan startup-ekosysteemistä tapahtuman aikana.
Slushin yhteiskunnallinen merkitys
Slush on kasvanut kahden vuosikymmenen aikana pienestä vapaaehtoisvoimin järjestetystä tapahtumasta yhdeksi maailman merkittävimmistä startup-tapahtumista. Slushin vaikutukset ulottuvat Suomessa yhteiskunnallisesti tapahtuman varsinaista kohderyhmää paljon laajemmalle: suomalaisen startup-ekosysteemin kehittämisen ohella Slush vahvistanut maamme kansainvälistä näkyvyyttä sekä vaikuttanut positiivisesti Suomen taloudelliseen että kulttuurilliseen kehitykseen. Hiljattain julkaistuissa vuoden 2025 verotiedoissa nimenomaan kasvuyrityksillä menestyneet veronmaksajat erottuvat yhä paremmin verrattuna perinteisiin suomalaisiin liikeyrityksiin.
Slushin neonvalojen hämyssä noteerasimme suuria vakiintuneita yrityksiä, rahakkaita sijoittajia sekä vasta aivan alkuvaiheissaan olevia kasvuyrityksiä maailman eri kolkista. Kotimainen edustuskin oli havaintojemme mukaan varsin näkyvää. Yksi Slushin vetonauloista onkin sen tarjoamat poikkeuksellisen runsaat verkostoitumismahdollisuudet. Erityisesti alkuvaiheessa oleville yrityksille siemenrahoituksen saaminen on elintärkeää kannattavaksi kasvamisen kannalta. Slush luo mahdollisuuden kohdata potentiaalisia sijoittajia, mentoreita ja kollegoita. Aloitteleville startupeille nämä asiat ovat ratkaisevia, sillä kiinnostuneiden sijoittajien löytäminen ja rahoituksen saaminen voi olla toisinaan hyvinkin vaikeaa. Sijoittajien näkökulmasta Slushin tarjoamat kohtaamisolosuhteet helpottavat oleellisesti lupaavien startupien löytämistä ja arviointia.
Slushilla on mielestämme myös tärkeä symbolinen merkitys, joka korostuu näinä taloudellisesti ja poliittisesti epävarmoina aikoina. Se on perisuomalainen tapahtuma, joka kerää marraskuiseen Helsinkiin tuhansia vaikutusvaltaisia sijoittajia, yrittäjiä ja teknologiavaikuttajia ympäri maailmaa. Slushista syntyvä kansainvälinen näkyvyys vahvistaa entisestään Suomen mainetta innovatiivisena, aikaansa edellä olevana ja teknologiaorientoituneena yhteiskuntana. Rento ja hyvällä tavalla vähän hullukin Slush on tulkintamme mukaan osaltaan vaikuttanut siihen, että Suomea pidetään houkuttelevana ympäristönä uusille yrityksille ja investoinneille.
Slushissa työskennellessämme tapasimme muun muassa suomalaisen Aurora Propulsion Technologies-startupin osakkaan. Hän kertoi, miten yritys on innovaatiojohtaja satelliittien kiertoradalla käyttämissä hienosäätömoottoreissa. Koimme mahtavaksi kohdata omakohtaisesti kotimaisen yrityksen edustajia avaruusteknologian kaltaisella korkean teknologian toimialalla, mikä mielletään helposti vain suurten maiden, kuten Yhdysvaltojen, dominoimaksi pelikentäksi.
Tässä vaiheessa omia vasta hyvin alullaan olevia työuriamme etenkin Slushin ympärille muodostunut laaja innovatiivisista ja yrittäjähenkisistä nuorista koostuva vapaaehtoisverkosto teki lähtemättömän vaikutuksen. Tämä pääosin korkeakouluopiskelijoista muodostuva verkosto tarjosi meille lukiolaisillekin arvokkaan mahdollisuuden saada kokemusta, kontakteja ja näkemyksiä teknologia-alan globaalista toimintaympäristöstä. Näillä kohtaamisilla on yleisestikin laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia, sillä se vahvistaa yrittäjäkulttuuria ja rohkaisee nuoria kehittämään omia innovaatioitaan. Inspiroiduimme suuresti jutellessamme meitä kokeneempien nuorten kanssa. Keskustelut muovasivat käsitystämme siitä, mitä kaikkea on mahdollista saavuttaa, kunhan vain uskaltaa yrittää.
Slushin Suomeen tuoma sijoituspääoma, osaaminen ja kansainvälinen näkyvyys ovat merkittäviä niin kotimaiselle kuin ulkomaalaisellekin startup-sektorille. Slushin vahva innovaatiohenkinen ympäristö kykenee parhaimmillaan synnyttämään uusia Nokian kaltaisia menestystarinoita. Hyvä esimerkki tällaisesta menestystarinasta on tekoäly-yhtiö Lovable, joka on noussut vain vuodessa yhdeksi maailman merkittävimmistä tekoälypohjaisten sovellusten kehittäjistä. Lovablen perustaja ja toimitusjohtaja Anton Osika totesikin Slushin päälavalla keskustellessaan yhtiönsä perustamisesta: ”Mietin, mikä on kunnianhimoisin asia, jonka voin rakentaa?” Tämä toteamus kuvaa mielestämme myös Slushin päämäärää äärimmäisen hyvin.
Eino Salminen 3C, Daniel Degerman ja Dürhat Robari 2C
Huomioita Slushin yleisestä tunnelmasta ja lavaohjelmista
Slushissa oli normaaliin lukioarkeen verrattuna erittäin innostunut ja sähköinen tunnelma, mitä kai tarkoitetaan startup-piirien itse karsastamalla “pöhinä”-käsitteellä. Paikan päälle Messukeskukseen oli saapunut noin 13 000 ihmistä ympäri maailmaa. Kasvuyritysten edustajat ja sijoittajat kävivät niin työpisteellämme Meeting Arealla kuin tapahtuman käytävilläkin innokasta keskustelua siitä, kuinka pystyisivät kehittämään yhteistyössä eri alojen teknologioita vielä pidemmälle. Slushissa huomasi myös hyvin nykyajan kuumimman teknologiatrendin – geneerisen tekoälyn, joka tuntui olevan kutakuinkin kaikkialla jossakin muodossa läsnä. Seuraavassa muutama mieleemme jäänyt Slushin erittäin runsaasta ohjelmasta:
Legora – tekoälytyökalu juristeille
Kävin kuuntelemassa keskustelua, jossa Legoran perustaja ja toimitusjohtaja Max Junestrand sekä yhtiön hallituksen jäsen Chetan Puttagunta puhuivat yrityksestä.
Legora tarjoaa tekoälytyökalua erilaisten alojen juristeille. Yhtiö auttaa esimerkiksi tiivistämään suuria asiakirjakokonaisuuksia, löytämään niistä tarvittavat tiedot ja ratkaisemaan erilaisia juridisia ongelmia. Legora on hyödyllinen esimerkiksi tuomareille, joiden pitää etsiä oikeustapauksia, jotka voisivat olla hyödyksi kohtuullista rangaistusta määritettäessä.
Max Junestrand kertoi, että idea Legoraan tuli keskustelusta, jonka hän kävi juristiystävänsä kanssa. Junestrandin ystävä työskenteli tuomioistuimessa ja valitti hirmuista työtaakkaansa Junestrandille, mistä nousi ajatus tilannetta helpottavan työkalun kehittämisestä.
Junestrand kertoi, että aluksi Legoran kehittäminen oli vaikeaa, koska hän ei ollut itse koskaan opiskellut oikeustiedettä. Hän kuitenkin paikkasi oman tiedonpuutteensa palkkaamalla entisiä asianajajia ja juristeja, jotka auttoivat Legoran kehittämistä oikeudellisella tietämyksellään. Uusien rekrytointien jälkeen palaset alkoivat loksahtelemaan kohdalleen, ja nykyään Legora on yksi nopeiten kasvavista AI-palveluista koko maailmassa.
Paneelikeskustelu Euroopan startup-ekosysteemin nykytilasta
Slushin päälavalla Founder Stagella, järjestettiin paneelikeskustelu nimikkeellä ”Getting Europe into the fast lane”, joka käsitteli Euroopan startup-ekosysteemin nykytilaa, sen tämänhetkisiä vahvuuksia, haasteita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Keskustelun panelisteina toimivat Marc Lemaître (Euroopan komissio), Eileen O’Mara (Stripe) ja Luciana Lixandrù (Sequoia Capital).
Panelistit keskustelivat siitä, kuinka Euroopan startup-ekosysteemissä nähdään kasvua erityisesti tekoälyn ja bioteknologian sektoreilla. Rahoituksen saavutettavuus ja sääntely voidaan nähdä mahdollistavana tekijänä, kuten fintech (financial technology) -sektorilla on huomattu.
Euroopan markkinoilla on paljon lupaavia ja lahjakkaita startup-yrityksiä, mutta siitä huolimatta kasvu on hidasta. Panelistit listasivat tähän useita syitä, joita olivat muun muassa markkinoiden pirstaloituminen, yhteisen alustan puute ja kulttuurierot, jotka näkyvät erityisesti tavassa juhlia menestystä ja suhtautua epäonnistumisiin. Yhdysvalloissa nämä ovat täysin eri tasolla verrattuna Eurooppaan, ja se heijastuu selvästi toimintaan. Myös keskeinen viesti tuli ilmi: ”choose Europe first”. Tällä viitattiin tavoitteeseen, jossa yrityksen skaalaaminen Euroopassa tulisi olla yhtä sujuvaa ja mahdollista, kuin Yhdysvalloissa. Vaikka tämä ei vielä täysin toteudu, kehitys kulkee oikeaan suuntaan.
Euroopalla on paljon potentiaalia suurten maailmanluokan yritysten rakentamisessa ja komission Marc Lemaître arvioikin, että: ”Biljoonan dollarin yritys Euroopassa on vain ajan kysymys”. Julkiset sektorit sekä hallitukset ovat yhä avoimempia tekemään yhteistyötä startuppien kanssa, mikä vauhdittaa kasvua. Keskeisinä menestystekijöinä nähtiinkin työvoiman liikkuvuus sekä sujuvan Euroopan sisäisen yhteistyön edistäminen.
Panelistit olivat hyvin optimistisia. Heidän mukaansa Euroopalla on kaikki edellytykset nousta globaaliksi kasvukeskukseksi, ja oikeilla toimilla kehitys voi liikkua nopeasti.
Sähköauton latausrobotti Rollyyn esittelytilaisuus
Tapasin Slushissa sähköautojen lataukseen käytettäviä robotteja rakentavan startupin tiimin, johon kuului yhtiön toimitusjohtaja/perustaja David Vasguez, tietohallintojohtaja/perustaja Juha Kela sekä neuvonantaja Sami Alasimi. Juttelimme pitkään heidän yrityksestään ja sen merkityksestä tulevaisuudessa. Lopuksi tarjouduin auttamaan heitä kuvaamaan robottia, kun he kauko-ohjasivat sitä varastolle päivän päätteeksi. Sain samalla kutsun seuraavana päivänä järjestettävään tapahtumaan, jossa näytettäisiin robotin toimivuutta uuden Polestar–merkkisen sähköauton latauksessa.
Lataustilaisuudessa esiteltiin, miten Rollyyn latausrobotti latasi Polestar-sähköauton akut täysin autonomisesti. Valmiissa versiossa latausrobotti paikantaisi itse auton, mutta tässä demoversiossa robotti piti manuaalisesti ohjata auton luokse. Tämän jälkeen robotti avasi latausluukun ja kytki virtakaapelin autoon. Robotille on tulossa lähitulevaisuudessa käyttöön myös “latauskoura”, joka saa latausluukun aukeamaan itsestään, minkä jälkeen koura pääsee lataamaan autoa huippunopeasti. Tapahtumassa kouran ja tuotteen vielä kehitteillä olevien ominaisuuksien toimintaa oli mallinnettu tekoälyn luomalla hyvin aidon tuntuisella esittelyvideolla.
Tilaisuuden kyselyvaiheessa vaiheessa tuli myös esiin, että Rollyyn seuraava tavoite on tehdä robotista niin pieni, että se mahtuisi auton tavaratilaan, mikä tekisi siitä vielä huomattavasti käytännöllisemmän. Yrityksen kilpailuetuna on sen edustajien mukaan laturin uniikki asema markkinoilla, sillä koko Euroopassa ei ole vastaavaa ratkaisua. Rollyyn visio on levittäytyä maailmanlaajuiseksi, ja tehdä tästä vielä hieman erikoisesta lataustavasta vaihtoehto helpottamaan sähköautoilua rasittavia latausjonoja. Paikan päällä olleista noin kymmenestä sijoittajasta kuusi kertoi olemaan valmiita rahoittamaan hanketta, ja yksi Rollyy tiimin jäsenistä Sami Alasimi kertoikin minulle myöhemmin, että Rollyy oli saanut rahoitusta jo 2,5 miljoonan euron edestä.
Aatos Vänskä, Anton Lipasti ja Olli Keinonen 2C
Munkkalaisten työtehtäviä Slushissa Osa 1: Production Help Office
Osa meistä Munkan yt-linjalaisista työskenteli Production Help Officessa, jonne Slushin näytteilleasettajat ja sidosryhmät saattoivat tulla erilaisten eteen tulleiden pulmiensa kanssa. Tiimimme tärkein tehtävä oli varmistaa, että kaikki tapahtuma-aikaiset asiat hoituivat sujuvasti Slushin kulisseissa. Työhön kuului esimerkiksi pyydettyjen toimistotarvikkeiden hankkimista sekä niiden toimittamista kulloinkin tarvitseville, asiakirjojen printtausta sekä erilaisten laitteiden hankkimista ostamalla tai lainaamalla milloin mistäkin.
Olennaista tässäkin vapaaehtoistyön tehtävässämme oli ystävällinen ja kielitaitoa vaativa asiakaspalvelu sekä kyky löytää joskus luovakin ratkaisu monenlaisiin ongelmiin. Usein tilanteet tulivat eteen aika yllättäen, joten tärkeää oli kyetä toimimaan ripeästi ja rauhallisesti kaikesta ympärillä olevasta hälinästä huolimatta.
Ryhmämme Volunteer Leadin Johannes Anttosen mukaan, antoisinta hänen omassa tehtävässään oli päästä juttelemaan eri tiimien vapaaehtoisten ja muiden tapahtuman osallistujien kanssa, sillä heidän kaikkien tarinoiden kuuleminen oli hänellekin hyvin inspiroivaa. Hän kiteytti tuntemuksensa meille seuraavasti: ”Hienointa kokemuksessa on ollut mukavat, tapahtuman täyteiset kaksi päivää muiden opiskelijoiden kanssa, joiden aikana pääsimme tutustumaan toisiimme ja tekemään Slushista taianomaisen tapahtuman.”
Meidän nuorempien volunteerien näkökulmasta Production Help Officessa työskentely oli kaikkiaan yllättävän leppoisaa, mutta monella tavalla opettavaista. Aikaa jäi lopulta mukavasti myös tapahtumassa kiertelylle sekä lavojen esitysten kuuntelulle.
Inkeri Richt-Pelkonen 2C, Laura Tuuri 3C & Hilkka Isokosi 1C
Munkkalaisten työtehtäviä Slushissa Osa 2: Meeting Area
Työpisteemme Meeting Area on yksi Slushin keskeisimmistä paikoista. Sinne yrittäjät, sijoittajat ja muut tapahtuman vierailijat sopivat tapaamisia ja tulevat kuuntelemaan toistensa myyntipuheita uusista liikeideoista. Alue koostui kaikkiaan yli 400 pienestä neuvottelupöydästä, joiden ääressä istuvat keskustelijat vaihtuivat puolen tunnin välein. Työpisteellämme oli siis hyvin vilkasta, sillä kaksipäiväisen tapahtuman aikana alueella järjestettiin yhteensä huimat 25 000 tapaamista.
Meidän päätehtävämme vapaaehtoisina oli ottaa osallistujat vastaan ja ohjata oikeisiin pöytiin skannaamalla puhelimillamme heidän nimikylttiensä QR-koodit, joista saimme tietää tarkemmat tapaamisaikataulut ja -paikat. Sen lisäksi autoimme heitä esimerkiksi teknisissä kysymyksissä, tapahtuma-alueella suunnistamisessa ja erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa.
Meeting Arealla työskennellessämme opimme paljon asiakaspalvelutyöstä ja nopeasta ongelmanratkaisusta. Kansainvälisessä työympäristössä pääsimme myös soveltamaan käytännössä koulussa opittuja englannin kielen taitojamme. Työssä palkitsevinta oli sekä osallistujien että muiden vapaaehtoisten tapaaminen ja heidän kanssaan jutustelu. Oli äärimmäisen mielenkiintoista tutustua ihmisiin, jotka olivat saapuneet tapahtumaan eri puolilta maailmaa, ja kuulla heidän tarinoitaan.
Alisa Seppänen 2C, Janina Yilmaz ja Ellen Klemi 3C
Volunteer Area – Slushin vapaaehtoisten oma taukotila
Slushin hurinan keskellä vapaaehtoiset pääsivät tauoillaan ainoastaan heille tarkoitetulle Volunteer Arealle. Volunteer Area oli otollinen paikka levähtää ja verkostoitua muiden vapaaehtoisten kanssa, joita oli tullut ympäri maailmaa antamaan panoksensa tapahtumaan. Volunteer Area oli ainutlaatuinen, koska siellä pääsi näkemään Slushin selkärangan – vapaaehtoiset. Alueen rauhallisessa ilmapiirissä aistikin ehkä parhaiten vapaaehtoisten ympärille muodostuneen yhteishengen, jossa kaikki tuntuivat olevan samalla viivalla opiskeluvuosien määrästä riippumatta.
Taukotilassa vapaaehtoisten työhyvinvointi ja palautuminen oli huomioitu kuin kasvuyrityksessä konsanaan. Alueelta löytyi mukavat sohvat työvuorojen välissä levähtämiseen, minkä ohella vapaaehtoisilla oli halutessaan mahdollisuus meditointiin tai voimanokosiin tuhansien eurojen arvoisissa sleeping podeissa. Ruumiinravinnoksi alueelle oli järjestetty asianmukaisen kattava ilmaistarjoilu välipaloja ja virvokkeita, työpaikkaliikuntaa unohtamatta. Pingispöydät tarjosivat mahdollisuuden pelaamiseen sekä ensikertalaisten että kokeneimpien Slush-konkareiden kanssa. Pöytätenniksen lisäksi vapaaehtoiset pääsivät taukojensa aikana testaamaan taitojaan Cornhole-pelissä ja minigolfissa. Vanhemmilta vapaaehtoisilta me lukiolaiset saimmekin pelaamisen ohessa kuulla hyviä kokemuksia ja tarinoita korkeakoulu- ja työmaailmasta.
Kaupallisen tapahtuman luonteeseen kuuluen lukuisat yritykset, kuten Nordea, Nocco, Barebells sekä Nordic Sales Crew olivat esillä Volunteer Arealla. Yritysten pisteillä pääsi osallistumaan erilaisiin kilpailuihin ja arvontoihin. Lisäksi Volunteer Arealla oli esittelyssä yritysmaailmassa menestyneiden Timo Ahopellon ja Jyri Engeströmin Startup-käsikirja, ja toisena päivänä kirjoittajat olivat itse henkilökohtaisesti jakamassa ajatuksiaan sekä kirjojaan nimikirjoituksilla varustettuna. Yt-linjalaiset Waltteri Huttunen ja Hilkka Isokoski pääsivätkin haastattelemaan Ahopeltoa Munkan somekanaviin ja saivat samalla vaikuttavia ensikäden näkemyksiä startup-yrittäjyydestä ja sijoittamisesta.
Kokonaisuudessaan niin Volunteer Area kuin Slush ylipäätään tarjosi meille erinomaisen mahdollisuuden tutustua samanhenkisiin ja eri elämänvaiheissa oleviin ihmisiin. Oli mahtavaa päästä tauoilla vaihtamaan kuulumisia ja Slush-kokemuksia myös vanhojen Bridge-verkostosta tuttujen lukiolaisten kanssa, joita olemme tavanneet viime vuosina Munkan omissa ja kumppanikoulujemme järjestämissä yhteiskunta- ja talouslinjojen tilaisuuksissa.
Leo Niemi ja Valo Venäläinen 2C
SM