Mittava joukko Munkkiniemen yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjan opiskelijoita kokoontui 28.11.2025 kampusalueella sijaitsevaan Tiedekulmaan seuraamaan asiantuntijoiden paneelikeskustelua hyvinvointivaltiosta. Saavuttuamme paikan päälle meidät otti lämpimästi vastaan Ville Kohvakka, joka toimi paneelikeskustelun juontajana. Ville Kohvakka on Kulosaaren yhteiskoulun yt-linjan linjajohtaja.
Paneelikeskustelijoina olivat Helsingin yliopiston taloustieteen ja julkistalouden professori Roope Uusitalo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtava yhteiskuntapolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalipolitiikan tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa.
Tilaisuuden aluksi panelistit pohtivat sekä suomalaisten suhtautumista hyvinvointivaltiota kohtaan, että nuorten heikentynyttä uskoa tulevaisuuteen. Asiantuntijat kuvailivat, kuinka suurimmalla osalla suomalaisista on positiivinen käsitys hyvinvointivaltiosta, vaikka kriittisiä mielipiteitäkin löytyy. Tässä vaiheessa juontaja Kohvakka pyysi käsiäänestystä siitä, kuinka monen mielestä hyvinvointivaltio on positiivinen asia. Lähes kaikki läsnäolijat nostivat käden ylös. Hyvin harva viittasi silloin, kun juontaja Kohvakka pyysi nostamaan kätensä, mikäli katsoo hyvinvointivaltion olevan negatiivinen asia. Panelistit myös kävivät pohdiskelevaa keskustelua nuorten heikentyneestä uskosta tulevaisuuteen. He nostivat esille esimerkiksi sellaisen nuorten esittämän ajatuksen, että hyvinvointivaltio palvelee pelkästään suuria ikäluokkia erilaisilla tulonsiirroilla. Nuoret siis kokevat, että he eivät saa hyvinvointivaltiosta yhtä suurta hyötyä kuin vanhat ihmiset. Tämä johtaa siihen, että nuorista alkaa tuntua siltä kuin he toimisivat vain eläkeläisten elämäntavan kustantajina. Tämä saattaa olla yksi syy sille, että nuorilla on heikentynyt usko tulevaisuuteen.
Panelistit esittivät omia näkemyksiään hyvinvointivaltion suurimmista saavutuksista. He olivat yhteisymmärryksessä siitä, että hyvinvointivaltion luoma instituutioturvallisuus eli ihmisten kokema luottamus julkisiin instituutioihin on ollut äärimmäisen hyödyllistä yhteiskunnalle. Sen jälkeen panelistit alkoivat keskustella myös hyvinvointivaltiota koskevista haasteista. Esille nostettiin niin Suomen valtion kasvava velkasuhde kuin kansanterveyden ongelmat.
“Suomessa on yleinen apatia hyvinvointivaltiota kohtaan.” — Liina-Kaisa Tynkkynen
Paneelikeskustelun lähestyessä loppuaan juontaja Ville Kohvakka pyysi panelisteja kumoamaan yleisiä myyttejä hyvinvointivaltioon liittyen. Yksi tunnetuimmista myyteistä on yleinen käsitys siitä, että hyvinvointivaltio olisi monoliittinen ja ikuisesti muuttumaton kokonaisuus. Asiantuntijat kiistivät tämän jyrkästi ja valaisivat nuorta yleisöä siitä, että hyvinvointivaltio on rakennettu hiljalleen pienistä palasista ja sitä voidaan tarpeen tullen hienosäätää.
Lopuksi panelistit kertoivat omia ratkaisujaan hyvinvointivaltion turvaamiseksi. Vaihtoehdoissa korostettiin muun muassa poliittisen aktiivisuuden ja nuorten hyvinvoinnin merkitystä. Paneelikeskustelun päätyttyä yt-linjalaiset pääsivät vielä esittämään asiantuntijoille omia kysymyksiään ja keskustelemaan heidän kanssaan vapaamuotoisesti. Allekirjoittaneet keskustelivat professori Isotalon kanssa pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista ja erityisesti siitä, mikä hänen näkemyksensä mukaan juuri tässä hyvinvointivaltiomallissa on hyvää. Suomesta poiketen eteläinen naapurimme Viro on liberaali hyvinvointivaltio.
Munkkiniemen yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjaiset ovat kiitollisia tästä mahdollisuudesta päästä kuuntelemaan paneelikeskustelua hyvin ajankohtaisesta ja nuoria koskettavasta aiheesta.
Leo Oja ja Aatos Vänskä
PS