Yhteiskunta- ja talouslinja teki opintomatkan Strasbourgiin ja Frankfurtiin 28.-4.5.2019. Seuraavassa opettajien ja opiskelijoiden matkaraportteja ja kokemuksia matkalta:
Strasbourg
Vietimme matkamme ensimmäiset kolme päivää Euroopan unionin pääkaupungissa Strasbourgissa, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa. Vierailujemme ohella vietimme aikamme pääasiassa kierrellessä Strasbourgin kauniissa keskustassa, joka on Unescon maailmanperintökohde. Lauantaina saavuttuamme Strasbourgiin ja asetettuamme hotelliin oli meillä aikaa tutustua lyhyesti Strasbourgiin, jonka jälkeen lähdimme koko porukalla ravintolaan yhteiselle illalliselle. Tiistaina pääsimme ihailemaa Strasbourgia joelta käsin kiertoajeluveneen kyydistä. Jokiristeilyllä näimme kaupungin eri perspektiivistä ja saimme kuulla paljon mielenkiintoisia faktoja Strasbourgin historiasta.
Yksi Strasbourgin päänähtävyyksistä on Notre Dame de Strasbourg, jonka rakentaminen alkoi vuonna 1015. Sen 140 metriä korkea kellotorni toimii hyvänä maamerkkinä, koska sen voi nähdä kohoavan melkein missä vain Strasbourgin kattojen yllä. Harmiksemme katedraalin katolle ja kellotorniin ei päässyt kiipeämään, koska katedraalissa tehdään tällä hetkellä korjaustöitä. Toinen tärkeä nähtävyys Strasbourgissa on Le petit Fance, joka todella teki vaikutuksen kauneudellaan.
Vappupäivänä lähdimme kohti Frankfurtia bussilla, mutta päästäksemme linja-autoasemalle piti meidän kävellä hotellilta noin kolme kilometriä, mutta onneksi sää oli hyvä.
Strasbourg: Käytimme pidempiin siirtymiin tehokasta raitiovaunuverkostoa
Vastuuopiskelijat esittelivät kunkin vierailukohteen ennen sisälle menoa (EIT)
Strasbourg, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin 29.4.2019
Turvatarkastus oli osa vierailukohteiden protokollaa
Reissumme ensimmäisenä vierailukohteena toimi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvoston jäsenmaiden kansalaisten ihmisoikeuksia puolustava taho. Suuntasimme Allée de Droits de l’Hommelle, suomeksi Ihmisoikeuksien kujalla sijaitsevaa komeaa rakennusta kohti ja jo ulkopuolella näimme useamman henkilön jakamassa tarinoitansa rikotuista ihmisoikeuksista. Saavuttuamme sisälle meidät ohjattiin katsomaan video ihmisoikeustuomioistuimen toiminnasta ja esimerkkitapauksista, minkä jälkeen meidät ohjattiin suuren jaoston saliin, missä saimme kunnian tavata entisen korkeimman oikeuden presidentin, nykyisen EIT:n tuomarin Pauliine Koskelon. Hän kertoi meille polustaan arvovaltaiseen asemaansa sekä EIT:n toiminnasta.
Tuomari Pauliine Koskelon erinomaisella luennolla
Lukiolaisen näkökulmasta oli mielenkiintoista kuulla, miten omina lukioaikoinaan luonnontieteisiin painottunut tuomari Koskelo oli saanut jatko-opintopaikan Teknillisestä korkeakoulusta sekä Oikeustieteellisestä ja näin joutunut kiperän päätöksen äärelle. Hän painotti kuitenkin sitä, ettei ole pahemmin miettinyt tai katunut päätöstään, sillä elämässä pitää suunnata eteenpäin. EIT:n toiminnasta tuomari Koskelo painotti sitä, ettei se ole neljäs tuomioistuin, joka käsittelisi tapausta uudestaan, vaan jo läpikäydyn prosessin ja tehdyn päätöksen arvioija. Oli yllättävää kuulla itse EIT:n tuomarilta, ettei kyseisellä instituutiolla saa olla liian suurta toimivaltaa, vaan jäsenvaltioiden itsenäisyys päätöksenteossa on erityisen tärkeää. Tuomari Koskeloa kuunnellessa ymmärsin myös, kuinka monilta kannoilta ja tietynlaisiin oikeustieteen periaatteiden mukaisiin kysymyksiin vastaten tapausta pohditaan ennen lopullista päätöstä.
Vierailu Euroopan neuvoston Suomen pysyvässä edustustossa maanantaina 29.4.2019
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n vierailun jälkeen suuntasimme joukkomme Euroopan neuvoston Suomen pysyvään edustustoon, joka kylpi kevätauringossa massiivisten rautaporttien takana. Vaikka edustustoon sisäänpääsy oli vaivan takana, perillä meitä odottivat notkuvat noutopöydät ja hyvin vieraanvarainen vastaanotto. Vastassa olivat Euroopan neuvoston Suomen edustustosta lähetystöpäällikkö Satu Mattila-Budich ja hänen sihteeristönsä.
Euroopan neuvoston keskeisimmät tavoitteet Suomen heinäkuussa alkavalla EU:n puheenjohtajuuskaudella liittyvät demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustamiseen ja ylläpitämiseen. ”Me otetaan puheenjohtajuus vakavasti, ja näytetään muille maille, että me arvostetaan sitä”, Mattila-Budich totesi. Nyt Iso-Britannian EU-eron mahdollisesti toteutuessa unioniin jäävien maiden on tiivistettävä yhteistyötään, koska Eurooppaa vaivaavat monet niin sisältä kuin ulkoapäin tulevat uhkat: muuttoliike Afrikasta, Puolan ja Unkarin demokratiavastaisuus ja Venäjän heikko ihmisoikeustilanne.
Oikeudellinen neuvonantaja Mia Spolander kiteytti vallitsevan tilanteen seuraavin sanoin: ”Valmistaudumme Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen tilanteessa, joka on poikkeuksellisen vakava niin poliittisesti kuin taloudellisestikin.”
Tällä hetkellä populismi vahvistuu EU-maissa pitkälti hyvin samoista syistä, joiden vuoksi kansallissosialistit nousivat valtaan Saksassa 1930-luvun alussa; työttömyys pahenee, valtiot velkaantuvat ja ihmisten epätoivo lisääntyy. Euroopan unioni perustettiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa holokaustin tuhkien päälle, jotta vastaavaa ei pääsisi enää ikinä tapahtumaan. Tätä arvoyhteisöä haastetaan nyt joka puolelta.
Poliittisen tendenssin lisäksi Euroopan neuvostoa uhkaa myös sen oma heikko taloudellinen tilanne. Venäjä on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta, ja neuvoston käteisvarat ovat loppumassa ensi kesäkuussa. Maan heikon ihmisoikeustilanteen vuoksi esillä on ollut myös Venäjän joko väliaikainen tai pysyvä ajaminen neuvoston ulkopuolelle, mutta kynnys tällaiseen operaatioon ryhtymiseen on Mattila-Budichin mielestä korkealla: ”Kukaan ei halua Venäjän lähtevän, eivätkä he itsekään halua lähteä.”
Kuinka Suomen pysyvän edustuston kaltaiseen paikkaa voi päästä töihin? Mille koulutuslinjalle pitäisi lähteä? Vastaus on, että mitään yhtä oikeaa koulutuslinjaa ulkoministeriöllä työskentelyyn ei ole. Ulkoministeriö nimittäin hakee alaisuuteensa ihmisiä mahdollisimman erilaisilla taustoilla ja taidoilla. Jos ulkoministeriölle haluaa töihin on aina ensin suoritettava kansainvälisten asioiden valmennuskurssi (kavaku), joita ulkoministeriö järjestää. Kielistä kaikkein tärkein on englanti, mutta kaikki kielitaito on hyvästä. Myös äidinkielen taidot ovat tärkeitä, sillä työhön liittyy paljon erilaisten tekstien laatimista.
ENE: Edustuston päällikkö sls Satu Mattila-Budich kertoo ENE:n ajankohtaista asioista
ENE: Työlounaalla pysyvässä edustustossa
ENE: Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa
Euroopan neuvosto
Euroopan neuvosto: Matkalla kohteeseen
Suomen pysyvän edustuston jälkeen joukkomme jalanjäljet suuntautuivat Euroopan neuvostoon. Siellä meidät johdatettiin ensin huoneeseen, jossa näimme videon, joka kertoi Euroopan neuvoston tavoitteista ja tehtävistä. 1. vuosikurssin opiskelija Amalia kommentoi videon jälkeen: “En tiennytkään, kuinka paljon tämä [Euroopan neuvosto] tekeekään.”
Tämän jälkeen tähtäsimme tuokioksi parlamentaarisen yleiskokouksen täysistuntosaliin, jossa opas kertoi meille faktoja Euroopan neuvoston istuntosalista. Opas kertoi perustietoa neuvostosta, kuten esimerkiksi sen, että neuvoston viralliset kielet ovat ranska ja englanti, ja että neuvostoon kuuluu 47 jäsenvaltioita. Saimme myös tilaisuuden esittää omia kysymyksiä koskien instituution toimintaa, jäsenten valintaprosessia ja muihin Euroopan neuvostoa koskevia asioita. Itse salikin oli hurmaava: “Tuli aivan kotoisa fiilis istuessa istuntosalin parvella katsoessa mukavasti sisutettua huonetta,” sanoo abiturientti Olli lumoutuneena.
Pitkän toisen matkapäivän jälkeen opiskelijamme, kuten myös opettajammekin, olivat väsyneitä mutta tyytyväisiä päivän aikaansaannoksiin.
Euroopan neuvosto: 47 jäsenmaan valtioiden välinen ihmisoikeusjärjestö
Euroopan neuvosto: Parlamentaarisen yleiskokouksen täysistuntosali
Vierailu Euroopan parlamentissa
Koti-Suomen jo virittäytyessä vapun viettoon ryhmämme opiskelijat tutustuivat Euroopan parlamentin päärakennukseen, joka on nimetty naistenoikeuksien puolustajan, toimittajan, kirjailijan ja eurokansanedustajan Louise Weissin mukaan. Mainittakoon, että naiset saivat äänioikeuden Ranskassa vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Monumentaalinen Ill-joen varrelle rakennettu ontto ympyränmuotoinen rakennus kumisi tyhjyyttään, kun turvatoimien jälkeen astelimme sen sisäpihalle. Sami Moglia tiivisti tunnelman sanoin ”täällähän on aavemaisen tyhjää kuin Redin kauppakeskuksessa”. Parlamentin toiminta jatkuu taas toukokuun lopulla pidettävien vaalien jälkeen. Brittien erotessa Suomi saa yhden lisäpaikan eli tuolloin kaikkiaan 14 suomalaista MEP:piä istuu täysistuntosalissa poliittisiin ryhmiin jakautuneena.
Oppaan päättäväisellä ohjeistuksella alkoi kuitenkin välittömästi vihkiytyminen parlamentin toiminnan saloihin. Aluksi lukiolaiset vietiin sokkeloiseen simulaattoriin, jossa he roolipelinomaisesti työskentelivät euro-kansanedustajan roolissa kahden komissiolta tuleva direktiiviesityksen pohjalta. Esitykset olivat:
1. Puhtaan juomaveden saannin solidaarinen varmistaminen.
2.Tunnistesirun asentaminen jokaiseen EU-kansalaiseen.
Poliittisen taistelun tuoksinassa opiskelijoille tulivat konkreettisesti tutuiksi yhteiskuntaopin tunneilla vilahtaneet käsitteet kuten ryhmäkuri, lobbaaminen, asiantuntijoiden kuuleminen valiokunnissa, yhteispäätösmenettely, poliittiset lehmänkaupat sekä sidosryhmät.
Toisen vuosikurssin opiskelija Henri Moseri kommentoi kokemusta seuraavasti: ”Minusta tämänkaltainen simulaatio pitäisi olla Arkadianmäellä omassa eduskunnassammekin koululaisryhmien käytettävissä.”
Seuraavaksi harjoiteltiin valtiopäämiesmäistä poseeraamista kansallisvaltioiden lippulinnan edessä. Tärkeä taito politiikassa tämäkin!
Tutustumiskierroksen päätteeksi istuskelimme suuren istuntosalin yleisölehtereillä oppaan kuvaillessa yksityiskohtaisesti täysistunnon kulkua. Opiskelijat esittivät hänelle lukuisia tarkentavia kysymyksiä suomeksi ja ranskaksi.
Kolmituntisen oppimissession jälkeen oli aika suunnata kohti Strasbourgin katedraalin vartioimaa vanhaa kaupunkia, jonka kapeilla kujilla poreili ranskalaisen vapun juhlijoita.
Strasbourg: Vappumarssissa näkyi myös ajankohtaisia keltaliivejä
Strasbourg: Yhteisruokailu Le Brasseur -ravintolassa
Strasbourgin katedraali
Frankfurt am Main 1.5.
Pitkän ja mutkikkaan matkan jälkeen Strasbourgista saavuimme vihdoin Frankfurtin päärautatieasemalle. Vaihdos seesteisemmästä ranskalaisesta historiakaupungista Saksan johtavaan finanssi- ja talouskeskukseen näkyi ja tuntui heti. Rautatieasemalla oli paljon vilskettä ja kiirehtiviä bisnesmiehiä salkkuineen, sekä korkeat tornitalot siinsivät taivaanrannassa auringonlaskun koristamina.
Aamut valkenivat lähes joka päivä aurinkoisina. Joen varrella, suoraan hotellimme edessä sijaitsee EIOPA:n (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimistorakennus, joka oli oiva maamerkki hotellimme löytämiseen, kun suunnistimme kaupungilla. Aamulla auringonsäteet osuivat sen ikkunoihin ja joen väreilevään pintaan, joka teki maisemasta hyvin vaikuttavan.
Toisena päivänämme Frankfurtissa suuntasimme Euroopan keskuspankin jälkeen lounaalle, ja siitä Main Toweriin. Main Tower on Innenstadt:in alueella sijaitseva toimistokäytössä oleva pilvenpiirtäjä. Rakennus on 240m korkea, punavalkoinen antenni mukaan laskettuna.
Nopeahkon turvatarkastuksen jälkeen pääsimme nousemaan hissillä 54:nteen kerrokseen, jossa on näköalatasanne. Ylhäältä näkyi koko Frankfurt sekä Main-joen kaartelu läpi kaupungin.
Modernien tornitalojen lisäksi Frankfurtissa on myös historiaa. Pyhän Bartolomeuksen katedraali sijaitsee jokivarrella, suurten kauppakatujen läheisyydessä. Sisään astuttaessa ymmärtää hyvin sen, miksi keskiajalla uskonnolla oli niin suuri asema normaalin ihmisen elämässä. Katedraalin arkkitehtuuri on mahtipontista ja se niin iso, että kellotornin näkee jo kaukaa.
Vierailu Euroopan keskuspankissa 2.5.
Ryhmämme saapui Frankfurtiin raskaan matkustuspäivän jälkeen keskiviikkoiltana 1. toukokuuta ja torstaiaamuna 2.5. suuntasimme Hauptbahnhofin juna-asemalle ja kohti kiintoisaa Euroopan keskuspankkia.
Euroopan keskuspankissa ensimmäiseksi kuuntelimme oppaan kiinnostusta herättävää esittelyä, nauttiessamme samalla Euroopan keskuspankin tarjoamia virvokkeita. “Jos autossa on liian vähän bensaa auto ei kulje, mutta jos autossa on liikaa bensaa, tulee ongelmia; hintavakaus on siis siltä väliltä”, kiteytti opas Euroopan keskuspankin toteuttamaa rahapolitiikkaa.
Mukaansatempaavan oppaan yleisesittelyn jälkeen oli pieni hetki aikaa tutustua Euroopan keskuspankin kiehtovaan alakertaan. Hetken katselun jälkeen tuli aika mennä kuuntelemaan pankin suomalaisten työntekijöiden Tuomas Peltosen (debuty director, ESRB Secretariat) ja Torsti “Toto” Silvosen (debuty director, DG Market Operations) luentoa heidän työtehtävistään Euroopan keskuspankissa.
Opimme paljon parin tunnin aikana Euroopan keskuspankista ja mitä siellä käytännössä tehdään. Etenkin sen, että työtä tehdään ja paljon. Euroopan keskuspankissa tehdään erittäin tärkeää työtä, ja olemme hyvin otettuja, että meille suotiin heidän tärkeää aikaansa. Hotellille takaisin tullessamme juttelimme, kuinka mielestämme EKP:ssä pidetyt luennot olivat erittäin antoisia hieman vaikeasta sanastosta huolimatta.
Lisätietoa Euroopan keskuspankista: www.ecb.europa.eu
Main Tower 2.5.
Euroopan keskuspankin vierailun jälkeen suuntasimme kohti Frankfurtin yhtä suurinta nähtävyyttä, vuonna 1999 valmistunutta Main Toweria, joka on näköalatasenteensa ohella toimistokäytössä. Yli 50-kerroksinen, 240 metriä korkea, Main Tower oli upea näky jo pelkästään tornin juurelta katsottaessa.
Hissijonossa osaa yt-linjalaisista alkoi korkeat paikat jo vähän jännittää, ja pitkään kestäneellä hissimatkalla osalla meistä menivät korvat lukkoon. Näköalatasanteelle astuttuaan Leevi kuvaili ensimmäisiä fiiliksiään sanoilla: ”Voi että, kun on korkea.” Oli se kuitenkin uskomaton näky nähdä koko kaupunki ympärillään. Uhkarohkeimmat oppilaat säntäsivät ottamaan ryhmäkuvia nojaten ohutta lasikaidetta vasten.
Henkeäsalpaavien maisemien ihailun jälkeen oli vuoro siirtyä ottamaan Frankfurtin iltaelämä haltuun. Neljä opiskelijaa lähti haastamaan omaa peruskuntoaan tornin rappukäytävässä. Tavoitteena oli ottaa aikaa, kuinka kauan kestää juosta portaat alas, mutta pettymys oli suuri, kun toisen kerroksenjälkeen edessä oli teräsportti, jonka ohittaminen oli mahdotonta.
Main Tower kuvassa keskellä
Näkymä länteen Main Towerista
Hengeler Mueller -lakiasiaintoimisto 3.5.
Saavuttuamme viimeiselle kohteelle, Hengeler Muellerin toimistolle, odotti meitä näyttävä ja korkea pilvenpiirtäjä. Astuimme ovesta sisään ja saatuamme kulkuluvat, astuimme hissiin. Hissi vei meidät automaattisesti korkeimpaan kerrokseen, jossa vastassa oli asianajajia, sekä valtava neuvotteluhuone. Otettuamme juomat pöydältä sekä istuttuamme tuoleille, saapui huoneeseen neljä asianajajaa, jotka tulivat kertomaan meille ammateistaan, sekä yrityksestään yleisesti. Vaikutusvaltaisin puhuja oli yksi Hengeler Muellerin osakkaista, Dr. Edgar Wallach. Dr. Wallach kertoi meille omasta pitkästä kokemuksestaan asianajajana toimimisesta Saksassa.
Tapaamiseen kuului monta inspiroivaa ja ajattelua avartavaa esitystä. Pääsimme myös kiertelemään ympäri toimistoa. Toimistorakennuksen kokonaiskorkeus oli 25 kerrosta, joista kymmenen ylintä kuului Hengeler Muellerin toimistoon. Näkymät olivat henkeäsalpaavat. Uskon, että moni ryhmäläinen sai valtavasti uutta tietoa asianajajan ammatista. Eikä mikään vierailu olisi vierailu ilman pientä naposteltavaa ja juotavaa jota toimistolla saimme. Lopuksi kuulimme siitä, miten pääsee asianajajaksi Hengeler Muellerille: “We choose the nicest of the best”, kertoi Dr. Edgar Wallach.
Hengeler Muellerin kokoushuone taipuu myös opiskelijaryhmän työtilaksi
Viestinnän tehostamiseksi teimme heti alkuun nimikyltit
Lakiasiaintoimistossa ymmärretään viihtyisän kirjaston merkitys
Liikkumisesta
Sunnuntaina 28.4 saavuimme Frankfurtin suurelle lentokentälle. Tunnelmat olivat matkalaisten keskuudessa väsyneet, mutta odottavaiset. Seuraava etappimme oli löytää bussiterminaali, mutta tehtävä osoittautuikin odotettua hankalammaksi, sillä valtava lentokenttä tuotti ryhmälle hankaluuksia sen löytämisessä. Onni oli kuitenkin puolellamme ja bussiin ehdittiin ajoissa. Matka Frankfurtista Strasbourgiin alkoi Flixbussin kyydissä.
Flixbus on Euroopan ja Yhdysvaltojen alueella toimiva bussiyhtiö, joka kattaa 28 eri maata. Euroopassa maiden välinen liikkuminen julkisen liikenteen avulla on tehty äärimmäisen helpoksi. Tämän mahdollistaa maiden välillä sovittu Schengenin sopimus, joka takaa vapaan liikkuvuuden sen ratifioineiden maiden kansalaisille.
Matkalla Frankfurtista Strasbourgiin pysähdyimme Saksalaisittain nuorehkoon Karlsruhen kaupunkiin, jossa ryhmäläiset tutustuivat maamerkkeihin ja kävivät omatoimisesti syömässä. Pikaisen visiitin jälkeen hyppäsimme kylläisinä takaisin bussiin, ja matka kohti Strasbourgia jatkui.
Strasbourgissa liikkuminen tapahtui pääosin kävellen ja hyödyntäen laajaa raitiovaunuverkostoa. Kävellessämme kaupungilla ei voinut olla ihailematta kaunista arkkitehtuuria, jota oli nähtävissä kaikkialla. Muutaman päivän kuluttua saapumisesta matkamme jatkui takaisin kohti Frankfurtia Flixbussilla. Ykkösluokkalainen Tarmo tiivistää tämän bussimatkan tunnelmat seuraavasti: “Koti-ikävään ei kuulu ainakaan sauna, sillä sen tuntua saadaan tässä ilmastoimattomassa Flixbussissa”. Darmstadtissa vaihdoimme tukalan bussin junaan, jolla loppumatka taittui mukavasti. Frankfurtin suurkaupungissa raitiovaunuliikenne vaihtui U-Bahn metroon ja S-Bahn junaverkkoon, joiden avulla matkat kaupungin sisällä säästivät väsyneitä jalkojamme.
Vapaa liikkuvuus ei ole itsestäänselvyys. Kokiessamme käytännön kautta sen mahdollisuudet, aloimme myös arvostamaan sitä entistä enemmän. Ryhmän tunnelmaa nostatti pääosin stressitön liikkuminen, joka olikin yksi matkan pääelementeistä.
