Suomen suurlähetystö Wienissä
Aurinkoisena keskiviikkoaamuna 23.4.2025 Wien näytti parhaat puolensa Munkan yhteiskunta- ja talouslinjan opiskelijoille, kun aloitimme jalkautumisen reissumme ensimmäiseen vierailukohteeseen – Suomen Wienin suurlähetystöön. Ulkoministeriöllä on asemapaikkansa ja edustustonsa 93 maassa, joista tärkeänä kumppanina Itävalta ei ole poikkeus.
Valtionoopperan vieressä sijaitsevaan komeaan edustustoon saapuessamme meidät vastaanottivat: sisä- ja ulkopoliittisen tilanteen tarkkailusta vastaava edustuston päällikön sijainen Anna Salovaara sekä viestinnästä, kulttuurista ja Team Finland -ohjelman toteutuksesta vastaava koordinaattori Petra Hedman.
Ulkoasianeuvos Salovaara aloitti esityksensä painottaen interaktiivisen keskustelun merkitystä, minkä linjalaisemme omaksuivat heti. Kuulimme Salovaaralta edustuston perustehtävistä liittyen esimerkiksi äänestämismahdollisuuden järjestämiseen ulkosuomalaisille. Suurinäänestysprosentti ulkomailla asuvien suomalaisten keskuudessa on yleensä eduskunta- ja presidentinvaaleissa. Kuntavaaleissa äänestysoikeuden omaavat vain ne, joilla kotiosoite on Suomessa. Tämän johdosta lähetystössä kävi vähäiset 200 äänestäjää koostuen pääosin turisteista ja vaihto-opiskelijoista.
Alkuperäisestä ohjelmasta poiketen saimmekin kuulla puolustusasiamiehen toimistossa harjoittelijana toimivan Eetu Niemen näkemyksiä Itävallan voimakkaasti Suomesta poikkeavasta suhtautumisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Monille linjalaisille tuli yllätyksenä kohdemaamme sotilaallinen liittoutumattomuus.
Itävalta on turvallisuuspolitiikassa perustuslaillisesti neutraali valtio ja poliittisessa keskustelussa tämän kyseenalaistaminen on eräänlainen tabu. Kotimaahamme verrattuna itävaltalaisten maanpuolustustahto on heikko. Kansalaisten puolustustahtoa kartoittavassa kyselyssä itävaltalaisista vain 14 % olisi valmis puolustamaan maataan aseellisesti uhan iskiessä. Vastaavanlaisessa kyselyssä suomalaiset voivat ylpeillä 83 % tuloksellaan.
Salovaaran esitys porautui syvemmälle Itävallan sisäpoliittiseen tilanteeseen sekä poliittiseen kulttuuriin, joka eroaa huomattavasti omastamme. Viimeisimmät parlamenttivaalit olivat shokki eurooppalaiselle yhteisölle laitaoikeistolaisen FPÖ:n saadessa selkeän vaalivoiton. Kyseinen puolue sai voimaannuttavan liekkinsä vuoden 2022 pakolaisaallosta ja koronakriisistä, jotka toivat puolueelle monia vihaisten kansalaisten protestiääniä. Hallitusneuvottelut olivat pitkä viiden kuukauden prosessi, jossa kokeiltiin presidentin asettamia erilaisia kombinaatioita mahdollisesta hallituksesta. Lopputuloksena maalle saatiin historiallinen kolmen puolueen koalitio, jota johtaa keskustaoikeistolainen ÖVP liittokanslerinaan Sebastian Kurtz. Hallituskumppaneina toimivat Suomen demareita vastaava SPÖ ja uusiopuolue Neon.
Itävalta on kulttuuriltaan huomattavasti konservatiivisempi, kuin Suomi. Ydinvoima kiellettiin kansanäänestyksellä 70-luvulla eikä keskustelu ole avautumassa hetkeen. Salovaara sen oivasti sanoitti ”Täällä on hyvä olla, jos maailmanloppu tulee, sillä se tapahtuu 20 vuotta myöhemmin.”
Team Finland ohjelman toteutuksesta vastaava Hedman avasi meille suomalaisten yritysten mahdollisuuksia Itävallassa. Suomen ja Itävallan tuottamat hyödykkeet ovat hyvin samanlaisia, joten kauppavaihto maidemme välillä on suhteellisen vähäistä. Hedman kertoi toivovansa Itävallan nähtävän ponnahduslautana hyvin samantyylisille, mutta suuremmille Saksan markkinoille ja siltana Länsi-Balkanille.
Wienin edustusto poikkeaa kuitenkin hieman muista Suomen suurlähetystöistä siten, että se tekee tiivistä yhteistyötä kaupungissa sijaitsevien lukuisten organisaatioiden ja instituutioiden kanssa. Kansainvälisissä järjestöissä, kuten Wienissä näkyvästi läsnäolevassa YK:ssa, Suomea edustaa suurlähettiläs Nina Vaskunlahti. Suurlähettiläs yhdessä avustajiensa kanssa raportoi ulkoministeriöön Merikasarmille järjestöjen tapahtumista miltei päivittäin.
Lopuksi keskustelimme suurlähetystön tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista korkeakouluopiskelijoille. Harjoittelut ovat yleensä kuuden kuukauden mittaisia ja sisältävät runsaasti raportointityötä kohdemaan tapahtumista.
Haluamme kiittää suurlähetystöä ja erityisesti varapäällikkö Salovaaraa sekä koordinaattori Hedmania tästä upeasta mahdollisuudesta. Linjalaisistamme jokainen oppi ja kuuli uusia mielenkiintoisia näkökulmia kohdemaamme tilanteesta ja maidemme välisistä suhteista. Tämä oli erinomainen aloitus opintomatkallemme ja tästä on hyvä jatkaa!
Lucas K. ja Inkeri R.
Yhteiskunta- ja talouslinjan opintomatkan vierailu EUDELiin
Tapahtumarikkaan päivän päätteeksi linjalaiset suuntasivat kohti THE ICON -rakennusta, jossa sijaitsee EUDEL (Delegation of the European Union) eli Euroopan unionia Wienin kansainvälisissä järjestöissä edustava EU:n toimielin. EUDELin tehtäviin kuuluu EU:n diplomaattinen edustus ja sen arvojen toteutumisen tarkkailu eri järjestöissä. Tiivistä yhteistyötä edustusto tekee esimerkiksi Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA), Yhdistyneiden kansakuntien huumausaine- ja rikosasioiden toimiston (UNODC) ja teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) kanssa.
Meitä vastaanottamassa oli Anne Kemppainen, EUDELin YK-osaston johtaja. Hänen lisäkseen paikalla oli kolme harjoittelijaa: Lisa, Meryem ja Michael, jotka kertoivat kokemuksistaan ja työtehtävistään edustustossa. Vierailu tarjosi meille ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua kansainvälisen diplomatian arkeen ja EU:n globaaliin toimintaan. Kemppainen kertoi aluksi EUDELin tehtävistä ja painopisteistä. Näitä ovat EU:n yhteisien kantojen koordinointi ja EU:n jäsenvaltioiden äänen edustaminen kansainvälisissä neuvotteluissa. Keskustelumuotoinen tilaisuus koostui ajankohtaisten ja globaalien aiheiden käsittelystä kuten esimerkiksi ydinturvallisuuden, rikollisuuden ehkäisyn ja huumausainepolitiikan polttavista kysymyksistä. Kemppainen painotti erityisesti monenvälisen yhteistyön merkitystä ja sitä, kuinka EU:n yhtenäinen ääni voi vaikuttaa kansainvälisiin päätöksiin. Saimme kysyä myös uramahdollisuuksista kansainvälisissä organisaatioissa ja kuulla, kuinka EUDEL toimii linkkinä EU:n instituutioiden ja järjestöjen välillä.
Anne Kemppaisen kolme vinkkiä nuorelle, joka unelmoi EU-urasta: ”Kattava tutkinto, mahdollisimman laaja kielitaito ja hyvät vuorovaikutustaidot.”
Kemppaisen puheenvuoron jälkeen EUDELin harjoittelijat Lisa, Meryem ja Michael kertoivat konkreettisia esimerkkejä työtehtävistään edustustossa. EUDELissa yksikään päivä ei ole samanlainen, sillä edustusto seuraa monien järjestöjen toimintaa, ja niissä käsiteltävät aiheet vaihtelevat laajuudeltaan ja sisällöltään. Kolmikko tiivisti kuitenkin työpäiviensä keskeiset tehtävät, joihon kuuluu osallistuminen sisäisiin valmistelutoimiin, kokouksien seuraaminen, raporttien kirjoittaminen. He kuvailivat kansainvälisten järjestöjen työmarkkinoiden ilmapiiriä kilpailuhenkiseksi ja korostivat sitä, kuinka tärkeää on tästä johtuen olla oma-aloitteinen, kansainvälisesti suuntautunut ja kielitaitoinen. Saimmekin paljon rohkaisua hakeutua kansainvälisiin tehtäviin tulevaisuudessa. Joukosta voi harjoittelijoiden mukaan erottua esimerkiksi pukeutumalla hyvin ja olla käyttämättä tekoälyä. Keskustelu linjalaisten ja harjoittelijoiden välillä oli inspiroivaa, ja harjoittelijoiden kokemuksista kuuleminen oli erittäin mielenkiintoista.
Harjoittelija Lisan vinkki tulevaisuuden työhaastatteluihin: ”Don’t start a comedy show but be the type of person who they want to go to the cafeteria with”, ja Meryemin vinkki: “Always be confident, and if you aren’t, fake it.”
Vierailu EUDELiin oli avartava ja ainutlaatuinen kokemus. Pääsimme edustuston viralliseen neuvotteluhuoneeseen, josta näkyi koko keväinen Wien. Vierailu tarjosi käytännönläheisen katsauksen siihen, miten monimutkaista ja merkityksellistä EU:n ulkosuhdepolitiikka konkreettisesti on. Munkkiniemen yhteiskunta- ja talouslinja kiittää Anne Kemppaista opettavaisesta puheenvuorosta ja harjoittelijoita arvokkaista neuvoista.
Aaron A. ja Emilia E.
Vierailu OPECiin
Osana Yhteiskunta- ja talouslinjan opintomatkaa vierailimme Öljynviejämaiden yhteistyöorganisaatiossa (OPEC, Organization of the Petroleum Exporting Countries) 24.4.2025. Järjestö perustettiin Bagdadissa jäsenmaiden välisessä konferenssissa, jonka toiminta siirrettiin vuonna 1965 Wieniin. Perustajamaita ovat viisi öljynviejävaltiota Iran, Irak, Kuwait, Saudi-Arabia ja Venezuela, joiden tarkoituksena on luoda vastapainoa länsimaisille öljy-yhtiöille. Nykyään järjestössä on 12 jäsenvaltiota, joiden raakaöljyn tuotanto vastaa noin 30-35 prosenttia maailman kokonaistuotannosta. Uudempia jäsenvaltioita ovat muun muassa Algeria ja Ecuador. Järjestöllä on merkittävä vaikutus kansainväliseen energiapolitiikkaan ja sen päämääränä on koordinoida jäsenmaiden öljypolitiikkaa neuvottelemalla. Instituution keskeinen tavoite on varmistaa globaalien öljymarkkinoiden vakaus. Vierailu tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua paremmin organisaatioon ja kansainväliseen öljyn tuotantoon, hinnoitteluun ja energiamarkkinoihin.
Delegaatiomme otti vastaan Opecin tiedotus- ja suhdetoiminnasta vastaava viestintäpäällikkö tohtori Umar Jibrilu Gwandu. Hänen johdollaan siirryimme suureen konferenssihuoneeseen, jossa järjestetään jäsenvaltioiden edustajien huippukokouksia. Tohtori Gwandu aloitti puheenvuoronsa pohjustamalla Opecin toimintaa ja historiaa sekä näytti meille kattavan esittelyvideon järjestön tavoitteista, joita ovat muun muassa tehokkaan, taloudellisen ja säännöllisen öljyn toimituksen turvaaminen. Keskustelumme aikana valokuvaaja otti lukuisia kuvia ryhmästämme OPEC Bulletin nimiseen kuukausiraporttiin. Odotamme kovasti näkevämme tulevan julkaisun.
Saimme kuulla myös Opecin sihteeristön toiminnasta. Se on Opecin hallintoneuvoston päätöksiä toimeenpaneva elin, jonka tehtäviin tämän lisäksi kuuluvat jäsenvaltioiden välisen viestinnän ylläpito sekä kokousten valmistelu. Sihteeristöä johtaa jäsenvaltioiden konferenssin nimittämä pääsihteeri Haitham Al Ghais, joka ohjaa järjestön toimintaa sekä valvoo päätösten toimeenpanoa.
Lopuksi kuulimme organisaation vuonna 1976 perustamasta OPEC Fund -ohjelmasta, jonka tavoitteena on rahoittaa hankkeita Opecin ulkopuolisissa maissa. Järjestön jäsenvaltiot eivät hyödy ohjelmasta varsinaisesti ja OPEC Fundin perustaminen pohjautuukin OPEC-maiden haluun tukea kehittyviä maita. Tavoite on edistää kehittyvien maiden taloudellista kasvua tarjoamalla lainoja erilaisiin koulutus-, terveydenhuolto- ja infrastruktuurihankkeisiin. OPEC-maat osoittavat tällä sitoutumistaan laajempaan kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. OPEC Fund on tähän mennessä tukenut yhteensä yli 4000 hanketta lainoilla sekä avustuksilla.
Esittelyn jälkeen pääsimme käymään järjestön omassa kirjastossa, jossa meille esiteltiin harvinaisia öljyteollisuuden historiaa käsitteleviä kirjoja. Vanhimmat niistä ovat 1800-l puolivälistä. Kirjastosta löytyy laaja kattaus erilaisia aineistoja, joita alan tutkijat matkustavat paikanpäälle hyödyntämään. Pääsimme tutustumaan kirjoja digitaaliseen tietokantaan skannaavaan Treventus-laitteeseen. Laitetta käytettäessä jokainen kirja asetellaan manuaalisesti koneeseen, jotta Treventus voi siirtää sivut oikeassa mittasuhteessa sähköiselle alustalle.
Vierailu oli mielenkiintoinen ja valistava. Tohtori Gwandun puheenvuoro syvensi ymmärrystämme öljy- ja energiamarkkinoista ja Opecin toiminnasta, historiasta sekä roolista merkittävänä osana öljymarkkinoita. Yt-linjan delegaatio kiittää Opecia vierailun mahdollistamisesta, sekä tohtori Gwandua kattavasta esityksestä.
Alisa S. ja Daniel T.
Etyjin Suomen pysyvä edustusto ja sihteeristö
Yhteiskunta- ja talouslinjan delegaatio vieraili Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) päämajassa, jossa Suomella on pysyvä edustusto. Järjestön toiminta perustuu vuonna 1975 Helsingissä pidettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) huippukokouksen päätösasiakirjaan. Huippukokous järjestettiin Neuvostoliiton aloitteesta osana sen pyrkimystä sinetöidä Itä-Saksalle laajempi kansainvälinen tunnustus. Lisäksi kokouksen saaminen Helsinkiin oli keskeinen osa Urho Kekkosen ulkopoliittista linjaa Suomen puolueettoman aseman vahvistamiseksi. Etyj sai lopullisen muotonsa vuonna 1994, kun se kehittyi kylmän sodan aikaisesta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista pysyväksi kansainväliseksi järjestöksi. Tällä hetkellä Etyjiin kuuluu 57 osallistujavaltiota, jotka kattavat laajasti Euroopan, Keski-Aasian ja Pohjois-Amerikan alueet. Osallistujavaltioihin kuuluvat esimerkiksi Venäjä, Ukraina ja Yhdysvallat. Järjestöllä on lisäksi 11 kumppanimaata Välimeren ja Aasian alueilla, jotka tekevät aktiivista yhteistyötä Etyjin kanssa.
Vierailu alkoi viestintävastaava Wilhelmina Hindströmin kattavalla esityksellä. Saimme kuulla järjestön toimintarakenteista, jotka koostuvat kolmesta osa-alueesta: poliittis-sotilaallisesta, taloudesta ja ympäristöstä sekä inhimillisestä ulottuvuudesta. Toiminnan keskiössä on konfliktien ratkaisu, vaalivalvonta ja ihmisoikeudet. Hindström nosti esiin myös Etyjiin kohdistuvaa kritiikkiä, jossa järjestöä kuvataan nykyisen maailmantilanteen vuoksi ”lamaantuneeksi, josta on jäljellä vain kuori”. Tällä hän viittasi Euroopan heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen ja pelkoon Etyjin toimintakyvyttömyydestä epävakaassa maailmantilanteessa. Koordinaatiopäällikkö ja yt-linjalaisten yhteyshenkilö Leena Saarikoski painotti vielä Etyjin päätöksenteon perustuvan vastakkaisten näkemysten yhteensovittamiselle, ja kuvaili instituution olleen alusta asti ’’ei-samanmielisten järjestö’’. Esittelyn aikana meille korostettiin Etyjin roolia keskustelufoorumina, erityisesti Venäjä-suhteiden ylläpidossa.
Vierailu oli erittäin ajankohtainen, sillä Suomi toimii tänä vuonna järjestön puheenjohtajamaana. Suomella on merkittävä rooli kokouksissa ja mahdollisuus tuoda enemmän omia arvojaan esille. Esimerkiksi edustuston päällikkö Vesa Häkkinen aloittaa jokaisen virallisen kokouksen tuomitsemalla Venäjän toimet Ukrainassa. Lisäksi saimme kuulla Suomen painottavan keskeisinä kehityskohteinaan erityisesti nuoria, inklusiivisuutta ja ympäristöä. Puheenjohtajavaltiona maa saa valita toiminnan ohjaavat periaatteet, jotka Suomen osalta ovat: respect, respond and prepare.
Seuraavaksi pääsimme keskustelemaan harjoittelija Suvi Jaakkolan kanssa. Jaakkola avasi valtiotieteiden opintojaan Helsingin yliopistossa ja vastasi meitä askarruttaviin kysymyksiin harjoittelupaikasta Etyjissä. Hän kuvaili harjoittelupaikan olevan opettavainen ja monipuolinen katsaus diplomaatin työtehtäviin. Jaakkola painotti puheenvuorossaan erityisesti kielitaidon merkitystä. Saman viestin saimme myös koordinaatiopäällikkö Saarikoskelta. Saarikoski on erikoistunut Suomen ja Venäjän suhteisiin. Hän on työskennellyt muun muassa Moskovassa ja puhuu sujuvaa venäjää – ja tämän myötä myös jonkin verran ukrainaa. Kielitaito voi avata useita ovia ja olla kilpailuvaltti esimerkiksi harjoittelupaikan haussa. Englantia ei nykymaailmassa luokitella kielitaidoksi, vaan se on perusoletus. Loppukevennyksenä pelasimme käsitellyistä asioista Kahootin, josta yhteiskunta- ja talouslinjalaiset suoriutuivat täysin pistein.
Seuraavana päivänä saimme mahdollisuuden perehtyä vielä lisää järjestön toimintaan englanniksi Etyjin hallinnosta vastaavan sihteeristön vierailulla. ETYJ:n sihteeristö on järjestön hallinnollinen ja operatiivinen keskus, joka koordinoi kenttämissioita ja toteuttaa projekteja. Yt-linjalaiset saivat lämpimän vastaanoton vierailuryhmien koordinaattori Florence Le Cléziolta kauniissa historiallisessa kokoussalissa. Sihteeristössä saimme nähdä, miten kokoukset käytännössä toimivat. Etyj on organisaationa ainutlaatuinen, sillä lähes missään muussa järjestössä yhteistyö ei tapahdu poliittisesti vastakkaisten tai konfliktissa olevien valtioiden välillä. Le Clézio käytti ajankohtaisena esimerkkinä Yhdysvaltoja ja Venäjää sekä Ukrainaa, joiden edustajat osallistuvat joka viikko yhteisiin neuvotteluihin. Hän totesi kokouksien olevan ’lähes teatteria’. Eri ajatusmaailmojen yhteen tuominen on kuitenkin Le Clézion mukaan mahdollista ainoastaan rakentavalla dialogilla. Tärkeintä neuvottelutilanteissa on luottamus, kunnioitus ja ennen kaikkea toisen osapuolen kuunteleminen. Le Clézio totesi luottamuksen vähentyneen maiden välillä merkittävästi, ja toivoi luottamuksen palaavan keskusteluun Euroopassa. Vierailun lopuksi saimme keskustella suomeksi konfliktien ennaltaehkäisyn osaston asiantuntijoiden Anisa Dotyn sekä Jenni Laakson kanssa heidän tehtävistään organisaatiossa. Työ edellyttää joustavuutta ja valmiutta sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Saimme vastauksia muun muassa kysymyksiin Valko-Venäjän asemasta ja Euroopan turvallisuuden uhkakuvista.
Etykin edustustossa sekä sihteeristössä saimme kuulla dokumenttielokuvasta The Helsinki Effect. Elokuva käsittelee kylmän sodan loppumiseen vaikuttanutta Etyk-prosessia. Konferenssissa allekirjoitetut ihmisoikeussitoumukset tukivat kansalaisliikkeitä Itä-Euroopassa ja lopulta johtivat Neuvostoliiton hajoamiseen. The Helsinki Effect on saanut myös kansainvälistä huomiota. Doty ja Laakso suosittelivat lämpimästi katsomaan elokuvan, johon linjalaiset perehtyvät varmasti seuraavaksi.
Yhteiskunta- ja talouslinjalaisten delegaatio sai vierailuilta laajan käsityksen Etyjin toiminnasta. Kiitos paljon Etyjin Suomen edustustolle ja sihteeristölle erittäin mielenkiintoisista vierailuista!
Simo K. ja Laura H.
YT-linja kansainvälisessä atomienergiajärjestössä
Perjantaina 25. päivä huhtikuuta Munkkiniemen yhteiskunta- ja talouslinjalaiset ottivat U1-junan kohti Wienissä sijaitsevaa YK:n toimipistettä, joka on yksi neljästä päämajasta Geneven, New Yorkin ja Nairobin ohella. Meidät vastaanotti lämpimästi kymmentä kieltä sujuvasti puhuva Gabriel De Toledo Dias, joka toimii järjestön oppaana ja IAEA:n konferenssivirkailijana.
Vierailumme alkoi jännittävästi, kun De Toledo Dias kertoi meille, että poistumme Itävallan lain suojasta astuessamme Vienna International Centreen (VIC). Alue luokitellaan kansainväliseksi vyöhykkeeksi, jossa ei suoraan noudateta Itävallan lainsäädäntöä, vaan kansainvälisiä normeja. Ne ovat kuitenkin harmoniassa Itävallan lakien kanssa. Pienen kaupunginkokoisesta kompleksista löytyy muun muassa IAEA:n, UNIDO:n ja UNODC:n toimitilat, johon saimme tutustua koko päivän ajan. De Toledo Diasin mielestä ”VIC:issä hienoa on erityisesti se, kuinka monipuoliset palvelut löytyvät suoraan rakennusklusterin sisältä, mikä helpottaa työntekijöiden elämää ja tekee arjesta sujuvampaa”. Työntekijöitä palvelee oma posti, poliisi ja palolaitos. Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluu 193 jäsenvaltiota eli lähes kaikki maailman maat.
YK:n perusperiaatteet rakentuvat kolmeen pääpilariin: rauhan ja turvallisuuden edistämiseen, ihmisoikeuksien suojelemiseen sekä kestävän kehityksen tukemiseen. Nämä arvot implementoituivat selkeästi vierailumme aikana, kun kuulimme järjestöjen työstä esimerkiksi ydinenergian valvonnassa, teollisessa kehityksessä ja rikollisuuden torjunnassa. YK toimii monikielisenä järjestönä ja sillä on kuusi virallista kieltä: englanti, ranska, espanja, venäjä, kiina ja arabia. Tämä takaa mahdollisimman yhdenvertaisen viestinnän kaikille jäsenvaltioille.
Yleisesittelyn jälkeen siirryimme kuuntelemaan Jenni Rissasta, joka toimii tiiminjohtajana ja strategina. Hän piti meille kattavan esittelyn vuonna 1957 perustetusta kansainvälisestä atomienergiajärjestöstä. Sen perustamisen taustalla on entisen Yhdysvaltojen presidentin Dwight D.Eisenhowerin puhe “Atoms for Peace” vuodelta 1953. IAEA:n tavoitteena on edistää rauhanomaista ydinenergian hyödyntämistä ja estää sen sotilaallista väärinkäyttöä. Yhteensä järjestössä on 180 jäsenmaata, joiden joukkoon Suomi liittyi mukaan jo vuonna 1958.
Kattavan luennon jälkeen pääsimme kuulemaan Jana Roeschlovaa, joka työskentelee IAEA:n turvatoimien osastolla. Roeschlova kuvaili meille työnsä eri sisältöjä. IAEA:n turvatoimien osasto seuraa muiden jäsenmaiden ydinohjelmia ja pitää yllä läpinäkyvyyttä keskeisenä osana toimintaa. Lisäksi heidän tavoitteenaan on rakentaa luottamusta osapuolten välillä ja estää maita tekemästä luvatta ydinaseita. Roeschlovan esityksessä ilmeni Suomen olevan ydinjätteen loppusijoituksen edelläkävijä.
Lopuksi pääsimme kuulemaan Ilenia Brusegelloa, joka toimii IAEA:lla harjoittelijana strategisen suunnittelun parissa. Hän kertoi meille opiskelustaan vain naisille suunnatun Marie Curie stipendin rahoittamana. Ohjelman tavoitteena on saada naisia enemmän alalle. 16-vuotiaana laivastoon värväytynyt Brusegello on hankkinut kokemusta muun muassa Italian ulkopoliittisesta instituutista. Ryhmämme sai runsaasti irti vastauksista tulevaisuuden opintoja ja urapolkuja varten.
Olemme erittäin kiitollisia mahdollisuudesta päästä vierailemaan YK:ssa sekä oppimaan uutta. Suuret kiitokset Gabriel De Toledo Diasille, Jenni Rissaselle, Jana Roeschlovalle sekä Ilenia Brusegellolle, jotka raivasivat tilaa kalentereihinsa keskustellakseen kanssamme!
Nuppu K. ja Leo N.
YK:n teollistamisjärjestö (UNIDO) sekä Huumausaineiden ja rikosasioiden toimisto (UNODC)
IAEA:n osuuden jälkeen saimme rennon ja mielenkiintoisen tilaisuuden lounastaa YK:n henkilöstöravintolassa. Oli upeaa aistia kansainväistä tunnelmaa maukkaan aterian ohessa eksoottista puheensorinaa kuunnellen. Tarjolla oli luonnollisesti ateriavaihtoehtoja eri kulttuureista. Houstinamme toimi seuraamme liittynyt UNIDO:n yhteyshenkilömme Ilmi Salminen sekä samassa organisaatiossa työskentelevät Mathias ja Andrea kuten myös jo tutuksi tullut Ileania. Ruokailun jälkeen siirryimme yhteen rakennuksen neuvotteluhuoneista, jossa saimme kuulla sekä UNODC:n että UNIDO:n esittelyt. Oli aika kaivaa muistiinpanovälineet taas esiin. Kansainväliset järjestöt mystisine kirjainlyhenteineen alkoivat avautua meille vähän kerrallaan. Raportöörit esittelivät ryhmämme ja asiantuntijat aloittivat luentonsa. Tehty pohjatyö alkoi kantaa hedelmää. Tilaisuuksista oli tulossa kuin varkain vuorovaikutteisia tapahtumia.
YK:n huumausaineiden ja rikosasioiden toimisto UNODC pyrkii luomaan maailmasta turvallisemman paikan ehkäisemällä rikollisuutta, huumeita sekä terrorismia. Organisaatiolla on operatiivisia kenttätoimistoja ympäri maailmaa. Wienin päämajassa keskitytään pääasiassa tutkimukseen, kuten huumeiden analysointiin. Rakennuksessa sijaitsee laboratorio, josta lähetetään näytteitä eri maiden viranomaisille. Afganistanin huumetuotannon ehdyttyä tilalle ovat tulleet lukuisat muuntohuumeet. Saumaton kansainvälinen yhteistyö on olennaista UNODC:n toiminnassa. Kuten meille organisaatiota esitellyt ennaltaehkäisy- ja rikosoikeusvirkailija Max J. Menn tiivisti: ”Crime doesn’t stop on borders.”
Asekaupan ehkäisyn yksikössä toimiva Menn kertoi meille toimiston taustoista sekä vastasi vaikuttavan yksityiskohtaisesti kysymyksiimme toimiston tehtävistä. Ryhmämme oli valmistautunut huolellisesti tapaamiseen ja Menn sai vastatakseen laajan kirjon erilaisia kysymyksiä. Mainittakoon tässä vain osa esille nousseista teemoista.
Aseiden 3D-printtaaminen on kasvava ongelma, joka ryöpsähti uuteen mittakaavaan koronaviruksen tehdessä tuhojaan 2020-l alussa. Tehokkain ratkaisu ongelmaan lienee aseiden piirustusten eli blueprinttien julkaisun kriminalisointi. Muutama maa on tähän jo ryhtynytkin.
Ukrainaan on virrannut sotilasaseita vuosikausia joka suunnasta. Tällä hetkellä ne ovat rintamalla, mutta mitä näille kuoleman sanansaattajille tapahtuu sodan päättyessä? Myös Libya on täyteen aseistettu, romahtanut valtio. Maailman eniten levinnyt käsiase AK-47 saattaa kiertää maailmalla vuosikymmenet kuolemaa kylväen.
Vapaan liikkuvuuden Schengen-alue antaa Yt-linjalle mahdollisuuden matkustaa vaivattomasti EU:n sisällä maasta ja kulttuurista toiseen. Valitettavasti myös rikolliset ovat ymmärtäneet tämän. Viranomaisten on tiivistettävä yhteistyötään. Aikaisemmin seesteisen hyvinvoiva kansankoti Ruotsi on muuttunut rikollisjengien aseellisten yhteenottojen vuoksi turvattomaksi. Aseita ja paatuneita rikollisia virtaa Balkanilta. Menn mainitsi lisäksi muutamia väkivaltarikollisuuden pahimpia ongelmapesäkkeitä, kuten Karibian meren saaret.
Rikollisuuden asiantuntijamme totesi organisaationsa taistelevan myös erilaisia ympäristörikoksia vastaan, kuten laiton metsien hakkaaminen sekä jätteiden dumppaaminen mereen.
Mennin esityksen jälkeen kiertotalouden ja uusiutuvan energian yksikössä toimiva Ilmi Salminen avasi meille UNIDO:n toiminnan tavoitteita. Karkeasti tiivistäen UNIDO pyrkii auttamaan kehittyviä maita siirtymään suoraan puhtaaseen tuotantoon saastuttavan teollistumisvaiheen sijaan. Tavoitteena on myös auttaa entisiä monokulttuureita luomaan monipuolisempia tuotantoketjuja, jotka jättävät enemmän arvonlisää maan omaan kansantalouteen.
Salminen kertoi myös hieman omasta taustastaan. Hän on valmistunut Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi ja Helsingin yliopistosta oikeustieteiden maisteriksi. Ennen nykyistä ammattiaan Salminen on ehtinyt toimia konsultointitehtävissä Afrikassa. Muutama vuosi sitten hän haki UNIDO:lle 3 vuotta kestävälle työssäolojaksolle. Hän työskentelee tällä hetkellä UNIDO:lla kiertotalousyksikössä. Yksiköllä on esimerkiksi suunnitelma, jonka tavoitteena on edistää kiertotaloussysteemiä. Tällä hetkellä yksiköllä on yli 40 projektia käynnissä, joista suurin osa on Afrikassa. Suomalaisista yhteistyökumppaneista nousi esiin Kone ja Fazer.
Ilmi Salminen kuvaili kolmitasoista strategiaa, jota UNIDO hyödyntää pyrkimyksissään. Näitä ovat mikro-, meso-, ja makrotasot. Mikrotasolla UNIDO keskittyy yrityksiin ja yksilöihin teknisen avun kautta. Mesotasolla UNIDO vahvistaa teollista infrastruktuuria ja tukee instituutioita. Kolmannella eli makrotasolla UNIDO tukee hallituksia poliitikkojen säätelykehityksessä, jotka edistävät teollistumista ja investointeja.
Vakiintuneeseen tapaamme esitimme Salmiselle taas omia kysymyksiämme, joita oli mietitty jo ennen matkaa ja käyty vielä koordinoidusti läpi aamupalan yhteydessä Wienin hostellissa. Ihmetystä herätti havainto, että monet merkittävät valtiot ovat jättäytyneet pois järjestön toiminnasta. Delegaatiotamme kiinnosti erityisesti, miksi Venäjällä ei ole yhtään käynnissä olevaa projektia. Asiantuntijamme mukaan tämä johtuu siitä, että rahoittajat eivät halua sijoittaa projekteihin, jotka toteutettaisiin Venäjällä.
Kiitämme Max Menniä ja Ilmi Salmista antoisista esityksistä. Saimme arvokasta tietoa UNODC:n ja UNIDO:n toiminnasta sekä ajankohtaisista globaaleista haasteista. Vierailu tarjosi meille paljon uutta näkökulmaa ja inspiraatiota.
Anton L. ja Nuutti J.
Itävallan poliittinen tilanne ja Wienin yhteenveto
Opintomatkan Wienin osuus tuli sunnuntaina 27.4.2025 päätökseensä, kun meidän oli aika suunnata Tšekin pääkaupunkiin Prahaan. Wienin kohteissa saimme kuulla erityisesti Itävallan poliittisesta tilanteesta. Suomen Wienin suurlähetystössä keskustelimme kattavasti myös Suomessa uutisoiduista Itävallan parlamenttivaaleista ja vaaliteemoista.
Vierailumme osoittautui politiikan kannalta hyvin ajankohtaiseksi. Lähtöpäivänämme 27.4. Wienissä järjestetään vaalit, joissa valitaan sekä kaupunginvaltuusto että 23 kaupunginosan aluevaltuustot. Kaupunginvaltuustoon valitaan 100 edustajaa ja aluevaltuustoihin 40–60 jäsentä kaupunginosan koon mukaan. Vaalit ovat poikkeukselliset, sillä alun perin ne oli tarkoitus järjestää syksyllä 2025. Uusi hallitus päätti kuitenkin aikaistaa niitä reagoidakseen maan kireään poliittiseen tilanteeseen viivästyneiden hallitusneuvotteluiden jälkeen.
Perjantain YK:n Wienin päämajan vierailun jälkeen tapasimme sattumalta metrossa jo suurlähetystöstä tutuksi tulleen Petra Hedmanin. Päädyimme keskustelemaan hänen kanssaan kyseisistä vaaleista. Oli mielenkiintoista kuulla, että Hedman pystyy äänestämään näissä vaaleissa, koska hän on vakituisesti Wienissä asuva Euroopan Unionin kansalainen. Majoituksemme sijaitsi asuinalueella, jossa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Yllätykseksemme Hedman kertoi, että Itävallan laitaoikeistopuolue FPÖ tekee paljon vaalikampanjoita kyseisellä alueella esimerkiksi maahanmuutto kysymysten takia. Lisäksi Hedman avasi, että FPÖ yrittää saada taakseen maahanmuuttaja taustaisia äänestäjiä.
Osa linjalaisista jalkaantui kulttuuripäivänä vaalitorille, jossa esimerkiksi Suomen SDP:tä vastaava SPÖ:n edustajat avasivat poliittisia tavoitteitaan. SPÖ:n politiikassa korostuu näissä vaaleissa kolme tavoitetta: terveydenhuolto, koulutus ja työnteko. Terveydenhuollossa halutaan panostaa lääkkeiden saatavuuteen ja edullisuuteen. Koulutuksessa puolestaan keskitytään erityisesti esikouluun ja koulutuksen tukiin, jotka edistävät vihreää siirtymää. Viimeisenä korostuu työnteko, jossa pyritään vähentämään työttömyyttä ja saattamaan työnantajat sekä työttömät työnhakijat yhteen. Lisäksi nuoria halutaan tukea työpaikan löytämisessä. Vaalit näkyivät monipuolisesti Wienin kaupunkikuvassa esimerkiksi erilaisten vaalimainosten ja useiden puoluetelttojen myötä.
Kiireisen vierailuviikon ohella linjalaiset tutustuivat itävaltalaiseen kulttuuriin, jonka aikana tapasimme useita paikallisia ihmisiä oppien heiltä samalla maan tapoja. Ensimmäisellä vierailulla Suomen suurlähetystössä kuulimme Itävallan olevan konservatiivinen maa, jossa arvostetaan historiaa ja taidetta. Kuitenkin monien muiden eurooppalaisten pääkaupunkien tavoin Wien on kulttuurien sulatusuuni. Wien edustaakin Itävallan edistyksellisempää puolta.
Suomen ja Itävallan kulttuureja verrattaessa on helppo löytää paljon yhtäläisyyksiä, kuten koulutuksen ja perinteiden arvostaminen. Kaupungin arkkitehtuuri kuvaa maan historiallista loistoa, josta on nähtävissä, kuinka Itävalta on aikoinaan ollut suurvalta. Delegaatiomme kävi myös ruokailemassa erilaisissa ravintoloissa, joista paikalliset Wieninleikkeet nousivat linjalaisten suosikeiksi.
Vierailumme Wienissä sisälsi mieleenpainuvia käyntejä erilaisissa virastoissa ja järjestöissä. Näiden aikana ryhmämme kartutti runsaasti ajankohtaista tietoa Itävallan poliittisesta tilanteesta saaden arvokkaita kulttuurikokemuksia ja kohtaamisia paikallisten kanssa. Wienin historia, politiikka ja kulttuuri jättivät meihin pysyvän vaikutuksen. Haluamme kiittää koko Yhteiskunta- ja talouslinjan puolesta kaikista mahtavista vierailumahdollisuuksista. Seuraavana suuntaamme korkein odotuksin kohti historiallista Prahaa, valmiina saamaan uuden näkökulman Euroopan poliittiseen tilanteeseen.
Valtteri H. ja Vilho K.
Lue Prahan tapahtumista täältä: www.munkka.fi/yhteiskunta-ja-talouslinjan-matka-wieniin-ja-prahaan-osa-ii-praha