Kuva Jukka Gröndahl
1. Olette juuri palanneet opiskelijavaihdosta Utsjoelta. Miten idea kotimaan vaihto-opiskelusta syntyi?
Idea kotimaanvaihdosta syntyi jo muutama vuosi sitten, kun olimme yhdessä Lapissa lomalla, ja ajattelimme, että olisi hienoa, jos joskus voisi kokeilla täällä asumista. Kun aloimme ottaa selvää Lapin eri lukioista, huomasimme, että Utsjoella on Suomen ainoa saamelaislukio, joka voisi tarjota hienon mahdollisuuden tutustua myös Suomen sisällä erilaisiin tapoihin elää ja toimia.
2. Miksi juuri Utsjoki?
Utsjoki kiinnosti meitä saamelaislukion lisäksi myös siksi, että se on Suomen pohjoisin kunta ja sijaitsee aivan Norjan rajalla. (Emme vielä tuolloin tienneet, ettei Norjan puolelle tulisi pääsemään.) Utsjoen saamelaislukio oli myös kokonsa puolesta huomattavasti Munkkaa pienempi, joten halusimme kokeilla, minkälaista elämä olisi paljon pienemmässä koulussa. Utsjoen kirkonkylällä asuu myöskin vain muutama sata ihmistä, ja tämä sekä luonnon tuoma rauha kiinnostivat meitä.
3. Missä asuitte?
Asuimme lukion asuntolassa poikien puolella, sillä tyttöjen huoneistossa ei ollet enää tilaa meille kahdelle. Asuntola oli siisti ja hyväkuntoinen, sillä se oli valmistunut vasta viime vuonna.
4. Millainen oli tyypillinen koulupäivänne Utsjoella?
Koulupäivät olivat rakenteeltaan suunnilleen samanlaisia, joihin olemme etelässäkin tottuneet, mutta pienet ryhmäkoot mahdollistivat tiiviimmän vuorovaikutuksen toisten opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Tunnit sisälsivät huomattavasti enemmän keskustelua ja oppilaat voitiin ottaa paremmin huomioon yksilöinä. Parhaimmillaan olin kurssilla kahdestaan toisen opiskelijan kanssa.
Se, että luonto oli niin lähellä, mahdollisti sen, että pystyimme mennä vaikka hiihtämään tai lumikenkäilemään kesken koulupäivän. Meillä oli vain neljä kurssia jakson aikana, joten päivisin ulkoilulle ja muulle harrastamiselle jäi tilaa. Toki meidän piti myös tehdä itsenäisiä suorituksia Munkkaan, jotka veivät oman osansa päivästä.
5. Mikä yllätti eniten?
Lähdimme vaihtoon niin avoimin mielin, ettei suuria yllätyksiä oikein tullut. Positiivisesti yllätyimme kuitenkin siitä, miten hyvät harrastusmahdollisuudet Utsjoella oli. Kävimme esimerkiksi kerran viikossa uimahallissa ja pelaamassa sählyä. Utsjoen koronatilanne oli niin hyvä, että saimme pitkästä aikaa kokea, miltä normaali elämä tuntuu.
Koulussa yllätti myös se, kuinka rento ilmapiiri siellä oli. Aikataulut eivät olleet ollenkaan niin tiukkoja kuin Helsingissä, eikä tasalta tapaaminen todellakaan tarkoittanut sitä, edes koulussa :).
Ihmisten auttavaisuus yllätti myös. Pääsimme esimerkiksi muutaman kerran poromiehen mukaan erämaahan poroja hoitamaan. Kokemus oli aivan mahtava, eikä se todellakaan vastannut sitä käsitystä työnteosta, joka meillä Helsingissä oli ollut. Työ oli fyysisesti todella raskasta, ja vaati paljon kokemusta ja osaamista. Myös muutaman tunnin mittaisen työmatkan taittaminen hyytävässä tunturissa oli omanlaisensa kokemus ja nosti arvostusta kyseistä työtä kohtaan suuresti.
6. Mikä oli parasta?
Parasta oli saada tutustua uusiin ihmisiin ja uuteen kulttuuriin, mikä opetti meille paljon myös itsestämme. Oli myös hienoa saada kokeilla asua yksin ja ottaa enemmän vastuuta omasta elämästään.
Oli myös hienoa huomata, kuinka yhteisöllinen kylä oli. Kaikkia vastaantulijoita tervehdittiin ja kaupan kassatyöntekijän kanssa saatettiin vaihtaa kuulumiset. UImahallissa uimavalvoja komensi lapsia nimillä, ja ihmiset olivat toisilleen mukavia.
7. Mikä oli vaikeinta?
Vaikeinta olivat pitkät välimatkat ja kauppojen suppeat aukioloajat sekä valikoimat. Utsjoella oli tasan yksi kauppa, Uulan säästö, joka ei ollut esimerkiksi viikonloppuisin auki. Lähin apteekki ja kauppa Uulan säästön lisäksi sijaitsee Ivalossa, jonne oli Utsjoelta melkein 200 km matkaa.
8. Mikä oli tärkein vaihdon aikana oppimanne asia?
Tärkein vaihdon aikana oppimamme asia on ymmärrys erilaisia kulttuureita, esimerkiksi saamelaisuutta, kohtaan. Opimme, että asiat voidaan hoitaa myös muilla tavoilla kuin niillä, joihin olemme itse tottuneet. Lisäksi opimme myös lisää oma-aloitteisuutta ja itsestään vastuun ottamista.
9. Miltä tuntuu aloittaa lukuvuoden viimeinen jakso Helsingissä vaihtokokemuksen jälkeen?
On mukava päästä takaisin näkemään perhettä ja ystäviä pitkästä aikaa, mutta toisaalta jäämme kaipaamaan Lapin luontoa ja Utsjoelle jääneitä ystäviämme.
10. Suosittelisitteko kotimaan vaihtoa muille? Miksi/ miksi ette?
Suosittelisimme ehdottomasti, sillä parhaimmillaan se voi lisätä esimerkiksi suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta, kun näkee, että on muitakin tapoja elää ja että oman maankin sisällä voi olla monia niin erilaisia paikkoja ja ihmisiä. Jos vaihtoon lähtee, kannattaa muistaa pitää oma asenne positiivisena ja avoimena, sillä pääsee jo pitkällle!