Yhteiskunta- ja talouslinjalaiset vierailivat perjantaina 9.12. klo 9–10 Euroopan parlamentin Suomen toimiston sekä ulkoministeriön järjestämässä aamukahvitilaisuudessa. Ensimmäisenä aiheena oli Ukrainan ajankohtainen ihmisoikeustilanne, jonka jälkeen kuulimme Suomen ihmisoikeuksien toteutumisesta YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä.
Tilaisuus alkoi aamukahvilla, jotka nautittiin hieman ennen keskustelujen alkamista. Aamupalaa nauttiessamme pääsimme tutustumaan muihin tilaisuuteen saapuvien henkilöiden kanssa, kuten oppilasporukkaan Tapiolan lukiosta.
Ensimmäiseen keskusteluun osallistui Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova, Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri sekä Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. Tilaisuuden alussa Dibrova ilmaisi kiitoksensa Euroopan parlamentille, joka luovuttaa 14.12. Saharov-palkinnon Ukrainan kansalle, jota edustavat maan presidentti, hallinto ja kansalaisyhteiskunta. Tämän jälkeen keskityttiin Heidi Hautalan esittämiin kysymyksiin.
Ukrainan suurlähettiläs kiitti Suomea tuesta ja avusta sekä kertoi Ukrainan tarvitsemasta ase- sekä elintarvikeavusta. Suurlähettiläs sanoi: ”Ukrainan voitto edellyttää kansainvälisesti tunnistettujen vuoden 1991 rajojen palauttamista Ukrainalle, mukaan lukien Krimin niemimaa.” Keskustelussa pohdittiin myös sitä, miten venäläiset sotarikolliset voitaisiin saada vastuuseen teoistaan.
Samassa yhteydessä järjestetyn toisen paneelikeskustelun kokoonpano koostui ulkoministeriön YK:n ihmisoikeusyksikön tiiminvetäjä Ann-Mari-Fröbergistä, ulkopoliittisen instituutin Katja Creutzista ja Amnesty Internationalin Suomen-osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapurosta. Ulkoministeriön ihmisoikeusasioiden suurlähettiläs Rauno Merisaari toimi tämän keskustelun vetäjänä, minkä taustalla oli Suomen ensimmäinen kerta YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä. Suomen osallistuminen ihmisoikeusneuvoston työhön on asettanut myös Suomen kansainvälisen tarkastelun alaiseksi. Jäsenyys onkin tuonut mukanaan myös kysymyksiä Suomen omasta ihmisoikeustilanteesta.
Keskustelussa oli ajankohtaisena asiana saamelaiskäräjälain uudistaminen. Suomi on keskustelijoiden mukaan useaan otteeseen saanut ulkomailla kriittistäkin palautetta vanhentuneesta vähemmistökansojen itsemääräämisoikeutta koskevasta laistaan. Keskustelussa tuotiin kuitenkin hyviäkin puolia esiin Suomen ihmisoikeustilanteesta. Muun muassa naisten oikeudet ovat erittäin hyvät Suomessa.
Jäimme jälkeenpäin miettimään mieleenpainuvinta hetkeä tilaisuudesta. Tämä hetki oli varmasti se, kun Miapetra Kumpula-Natri vastasi nuoria kiinnostavaan kysymykseen: Mitä nuoret voivat tehdä Ukrainan tilanteen helpottamiseksi? Hän sanoi: “Ottakaa lyhyempiä suihkuja, jotta säästäisimme Euroopan energiavarastoja.” Energiavarastot ovat kytkeytyneet myös Ukrainan sähkön saantiin! Nuoretkin voivat siis osallistua sähkön säästämiseen pienillä teoilla, kuten suihkussa vietetyn ajan puolittamisella.
Johannes Törnqvist & Oskari Nurmi 1C
SM