1. Kuka olet?
Olen Tiina Virkki ja opetan peruskoulussa biologiaa ja maantietoa.
2. Mikä sai sinut aikoinaan kiinnostumaan Vihreä lippu -toiminnasta?
Olin Lahdessa ensimmäisessä työpaikassani ja toimin siellä juuri perustetun ympäristöluokan luokanvalvojana. Vihreä lippu -ohjelma oli myös juuri aloittanut Suomessa ja ajattelin, että siinäpä hyvä työkalu koulun ympäristöasioiden kehittämiseen. Siitä se lähti.
3. Mitä erityisiä muistoja on MunkanVihreän lipun alkutaipaleelta?
Päällimmäisenä muistona ensimmäisestä vuodesta on innostuneisuus ja se, että saatiin aikaan konkreettisia muutoksia. Ympäristötiimiin kuului lähes parikymmentä lukion ja peruskoulun oppilasta. Meitä oli kolme opettajaa, jotka teimme aktiivisesti juttuja oppilaiden kanssa.
4. Mitä käytännössä teitte silloin?
Ensimmäisen vuoden teemana oli jätteet. Selvitettiin koulun lajittelutilanne ja seurattiin koulun ja ruokalan jätemääriä. Sen jälkeen suunniteltiin ja uudistettiin jätekatoksen astioita ja tyhjennystä sekä keittiön ja muiden koulutilojen lajittelua. Luokkiin tuli esimerkiksi paperinkeräysastiat ja ruokalaan biojätteen lajittelu. Koulun kahvilassa oli ennen kertakäyttöastiat ja ne vaihdettiin kestäviin.
5. Miten saitte oppilaat konkreettisesti mukaan Vihreä lippu –toimintaan, toisin sanoen siirryttiin sanoista tekoihin?
Meillä oli esimerkiksi juhlasalissa ennen joulua esitys, jota olimme työstäneet koko syksyn. Sen myötä viestimme myös uudistuksista, ja esitys sai raikuvat aplodit. Joululoman jälkeen aloitimme uusilla käytänteillä.
6. Mitä konkreettisia muutoksia Vihreä lippu on saanut koulussamme aikaan?
Vihreä lippu -ohjelmaan sisältyy erilaisia teemoja. Jätteiden lisäksi on esimerkiksi vesi, energia, kestävä kulutus, ilmastonmuutos ja yhteinen maapallo. Kaikista teemoista on tarttunut uusia käytänteitä kouluarkeen. Vihreässä lipussa on vuosien saatossa ollut mukana paljon aktiivisia oppilaita ja useita ohjaavia opettajia, viimeisimpinä Saara Laiho ja Eeva Uutela. Nykyään Vihreä lippu on osa Munkan I care -vastuullisuus ja vaikuttamisohjelmaa.
7. Oletko huomannut vuosien varrella muutoksia ihmisten asenteissa/suhtautumistavassa yleisesti kestävän kehityksen/kulutuksen/Vihreä lippu -teemoihin?
Olen. Maailmaan on tullut reippaasti yli miljardi ihmistä lisää niistä päivistä, kun lähdimme mukaan Vihreään lippuun. Kulutamme enemmän kuin ikinä ja vaikutuksemme ympäristöön ovat myös suuremmat kuin koskaan aiemmin. Siten on myös entistä enemmän tarvetta kiinnittää huomiota näihin asioihin. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin väheneminen uhkaavat ekosysteemien toimintaa ja vaikuttavat myös ihmisen elämään.
Helsinki tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä, uusiutuva energia korvaa koko ajan enemmän fossiilista, sähköautojen määrä on kasvussa, kaupoissa on nykyään valtava määrä vaihtoehtoja lihalle ja muille eläinkunnan tuotteille, vastuullisuus on jalkautumassa osaksi yritysten liiketoimintaa ja yhä useampi on kiinnostunut vastuullisesta sijoittamisesta. Nämä teemat näin äkkiseltään mieleen tulevina eivät olleet niin keskeisesti esillä 15 vuotta sitten.
8. Millaisia terveisiä haluat välittää oppilaille ja koulun henkilökunnalle?
Haluan sanoa, että koululla on tärkeä tehtävä näyttää esimerkkiä ja osaltaan kasvattaa nuorista ympäristötietoisia ja vastuullisia kansalaisia. Jokaisella on mahdollisuus tehdä valintoja, joiden taustalla on ajatus myös niiden ympäristövaikutuksista. Omat ja toisten vastuulliset valinnat luovat toivoa hyvästä tulevaisuudesta.
9. Mitkä olisivat mielestäsi tapoja, joilla nuori voi huomioida ympäristöasiat?
Ensinnäkin, voi miettiä omia hankintoja ja ostoksia. Tarvitsenko nyt tällaisen tuotteen oikeasti vai en? Voi siis karsia turhaa kulutusta ja kuluttaessaan miettiä, millaisia tuotteita valitsee.
Ilmastotekoja voi tehdä myös syömällä hiilijalanjälkeään pienentäen. Vaikkei jättäisi lihaa kokonaan pois, voi sen osuutta korvata muilla proteiininlähteillä. Saatavilla on nykyään vaikka mitä, ja valikoimat vain monipuolistuvat. Muutokseen voi lähteä pienin askelin ja vähitellen saattaa huomatakin, että uudet tavat ovat todellakin ok! Näin se on itselläni mennyt. Ruuan heittämistä roskiin kannattaa myös välttää.
Lajittele jätteet ja älä roskaa. Jos asut taloyhtiössä, pihan jätekatoksesta löytyy todennäköisesti hyvät lajittelumahdollisuudet. Jos kotonasi tämä asia ei ole vielä kunnossa, voisitko sinä organisoida uudet käytänteet? Paperin, kartongin, lasin, metallin ja muovin voi myös toimittaa hyötyjätepisteelle, ellei niiden keräystä ole järjestetty muuten.
Kannattaa olla aktiivinen, ottaa kantaa ja vaikuttaa yhteisöissä, joissa toimii. Koulussa ja harrastuksissa voi nostaa epäkohtia esille ja esittää parannusehdotuksia. Kotona voi myös valistaa vanhempiaan ja miettiä heidän kanssaan vaikka ruokaostoksia, kodin sähkösopimusta ja seuraavan lomamatkan hiilidioksidipäästöjä.
10. Miten suhtaudut tulevaisuuteen?
No kyllä se kieltämättä huolettaa. Omaamme tietoa ja teknologista osaamista vaikuttaa asioihin, toivottavasti myös riittävästi tahtoa ja rohkeutta tehdä ympäristön ja luonnon kannalta kestäviä päätöksiä.