Koulun 2. kerrokseen entisen tekstiililuokan tiloihin on ilmestynyt työmaa-alue. Tekstiilityön luokka on muuttanut 4. kerrokseen kuvaamataidon luokan naapuriksi, ja 2. kerroksen tiloihin rakennetaan tiede- ja teknologiaopetuksen käyttöön uudentyyppistä luokkatilaa.
Miksi ja mihin tarkoitukseen tiedeluokkaa tarvitaan?
Uusi peruskoulun opetussuunnitelma puhuu ilmiöpohjaisesta, ainerajat ylittävästä opetuksesta, ja ensi syksynä uudessa luokassa starttaava tiede- ja teknologiaopetus vastaa tähän haasteeseen.
Rehtori Aki Holopaisen mukaan todellisessa maailmassa ilmiöt eivät ole oppiainerajojen mukaisia ja erityisesti luonnontieteissä on ilmennyt tarvetta ilmiöpohjaiseen opiskeluun, joten luonnontieteissä ilmiöpohjainen opiskelu voidaan toteuttaa uskottavalla tavalla.
Suunnittelussa mukana ollut Erkki Palokangas kertoo luokan syntyvaiheista seuraavaa: ”Luokka päätettiin rakentaa, koska uuden opetussuunnitelman mukaan peruskoulun matematiikan tuntimääriä lisätään. Matematiikkaluokalle ei kuitenkaan ollut enää järkevää lisätä matematiikan tunteja. Tämän seurauksena tuntimääräinen ero matematiikan opetuksessa matematiikkaluokan ja yleisluokkien välillä olisi ollut hyvin pieni. Matematiikkaluokan profiilia päätettiin siis muuttaa enemmän tiede- ja teknologiapainotteiseksi. Tiede- ja teknologiaopetus järjestetään rakenteilla olevassa luokassa oppiainerajat ylittävällä tavalla. Oppitunnit pitää kaksi opettajaa yhdessä.” 8. luokalla luokassa toimivat yhdessä sekä fysiikan ja kemian opettaja että biologian ja maantiedon opettaja ja 9. luokalla opetuksesta luokassa vastaavat fysiikan ja kemian opettajat.
Aki Holopainen korostaa, että opettajat ovat olleet alusta saakka suunnittelemassa opetuksen sisältöjä, työtapoja ja toimintaa. Luokan rakennusteknisestä suunnittelusta vastaa Petteri Taponen, joka tiiminsä kanssa rakentaa tällä hetkellä luokkaa käyttökuntoon.
Munkan tiede- ja teknologiaopetus on osa Islannin, Tanskan ja Suomen Erasmus-hanketta. Aki Holopaisen mukaan Munkkiniemen yhteiskoulu on lähtenyt kunnianhimoisesti toteuttamaan hanketta, ja jatkossa jaamme kokemuksia tiede- ja teknologiaopetuksesta muille Erasmus-hankkeessa mukana oleville kouluille.
Kenelle tiede- ja teknologiaopetus on suunnattu?
Ensi syksynä ensimmäisenä luokassa aloittaa opinnot 8. A-luokka (nyk. 7A). Käytännössä luokka jaetaan kahteen 16 hengen ryhmään, joita siis opettaa kaksi opettajaa (biologia, maantieto ja fysiikka, kemia). Luokissa ryhmät jakautuvat lisäksi pienempiin neljän hengen opiskeluryhmiin. Sekä 8. että 9. luokalla tiedeluokassa tapahtuvaa ilmiöpohjaista opiskelua on yhteensä kaksi vuosiviikkotuntia.
Erkki Palokangas tarkentaa, että opiskeltavina asioina ensi vuonna ovat lähinnä biologian 8. luokan sisällöt. Hänen mukaansa samoja asioita käydään toki läpi normaaleilla yleisluokkien biologian ja kemian tunneilla, mutta tiede- ja teknologialuokassa olisi tarkoitus päästä tutkimaan ilmiöitä tarkemmin ja syvemmin.
Aki Holopainen kertoo, että 8. A-luokka aloittaa luokassa työskentelyn, mutta jatkossa mietitään, olisiko tiede- ja teknologia myös valinnaisaine peruskoulussa. Luokan hyödyntämistä lukiolaisten käyttöön on myös pohdittava.
Millainen luokkatilasta tulee?
Luokkaa ja opetusta mukana suunnittelemassa ollut Tapani Korhola kertoo luokkatilasta seuraavaa: ”Luokan lattiatila pidetään vapaana kiinteistä asennuksista. Tilaan tulee liikuteltavia seisomakorkuisia pöytiä, neljä oppilasta pöytää kohden. Muunneltavuus on yksi tärkeä ominaisuus. Osa laitteista sijoitellaan tilaan valmiiksi seiniä reunustaville työtasoille ja osa on varastoituna tilaan omiin kaappeihinsa työtasojen alle. Tilan pimennys ja valaistus pyritään tekemään mahdollisimman kontrolloiduksi.”
Mitä luokassa tehdään?
Erkki Palokangas kertoo, että luokka mahdollistaa vaikeampien ja monimutkaisempien kokeiden oppilastöiden järjestämisen. Luokkaan tulee aiempaa suurempi valikoima erilaisia tutkimus- ja demonstrointilaitteita, joten luokassa pystytään tekemään monipuolisempaa luonnontieteiden tutkimusta. ”Saamme käyttöömme muun muassa spektrofotometrin, joka mahdollistaa erilaisten analyysien tekemisen kemiassa”, Jane Laamanen täydentää. ”Olennaista on tutkia ilmiöitä, ei yksittäisten aineiden aiheita”, Tapani Korhola vielä tarkentaa.
Millaisia opetusmoduleja ja millaista materiaalia toiminnan osaksi tehdään?
Tapani Korholan mukaan 8. luokalla teemana on ”Ihminen”. Vuoden aikana käydään läpi ihmisen fysiologia solutasolta alkaen. Ihmisen mekanismeja tarkastellaan niin biologian, kemian kuin fysiikankin näkökulmista. Esimerkiksi lihassolun rakennetta kuvataan biologiassa, lihaksen toiminnan mahdollistavia yhdisteitä voidaan tutkia kemian avulla ja ihmisen liikettä mekaanisena koneena voidaan tarkastella fysiikan avulla. 9. luokalla käydään läpi suuremman mittavakaavan asioita, joiden teemaksi muotoutui ”Alkuräjähdyksestä elämään”. Teeman yhteydessä tutkitaan universumin perustavanlaatuisia ilmiöitä sekä elämän ja meidän tuntemamme elämänmuodon mahdollistavia ilmiöitä.
Opetusmodulien käyttöä on testattu jo joidenkin oppilasryhmien kanssa. Erkki Palokangas kertoo harjoitelleensa opetusmodulien käyttöä ja yhteisopetusta aikoinaan jo edellisen valvontaluokkansa kanssa. ”Mukana oli biologina Eeva Kalmanlehto. Kokeessa tehtävänä oli ottaa bakteerinäytteitä kännykän pinnalta ja kasvattaa niitä. Tämän jälkeen näytteitä tutkittiin Gram-värjäyksen avulla ja löytyneitä bakteereita voitiin luokitella niiden soluseinän rakenteen perusteella”, Palokangas kertoo.
Jukka Nisula kertoo testanneensa Tiina Virkin ja Tapani Korholan kanssa Pilvi pullossa -työtä, joka havainnollisti pilven muodostumista. Jane Laamasen tutkimukset ovat sen sijaan keskittyneet 9. A-luokan kanssa esimerkiksi aurinkopaneelien tehokkuuden mittaukseen sähköopin yhteydessä.
Anu Pohjanoksa
