Vietin juuri kolme viikkoa Grassessa, Etelä-Ranskassa. Kaupunki on tunnettu hajuvesistään ja upeista tehtaistaan, joissa myös pääsin vierailemaan. Minut sijoitettiin vaihdon ajaksi perheeseen, jossa oli äiti, isä, vaihtoparini Charline sekä hänen pikkuveljensä. Kokemukseni heidän kanssaan oli ihana, voin sanoa olevani erittäin onnekas, kun pääsin niinkin ihanaan kotiin. Fillion-Robin perhe oli erittäin aktiivinen ja urheilullinen, joten pääsin heidän kanssaan myös kokemaan runsaasti kaikkea.
Arkeeni kuului päivittäin noin kymmenen tunnin pituinen koulupäivä (8.00–18.00), jonka jälkeen suuntasimme Charlinen yleisurheilutreeneihin bussilla ja treenit kestivät n. 2 h. Treeneissä pääsin kokeilemaan monia eri urheilulajeja, mm. Lyhyitä sprinttejä, pitkiä sprinttejä, pituushyppyä, korkeushyppyä, keihäänheittoa sekä aitajuoksua.
Ranskalaisessa koulussa opetus oli erilaista kuin suomalaisessa koulussamme. Eroja olivat ainakin pitkät koulupäivät, kirjojen käyttö, kouluruokailut ja välituntien vietto. Koulussa tutustuin moniin uusiin ihmisiin; ranskalaiset koululaiset alkoivat mielellään keskustelemaan kanssani, varsinkin jos itse aloitin keskustelun ranskaksi. Koulussa oli myös lisäkseni kolme muuta vaihto-oppilasta eri maista, joihin tutustuin hyvin ja luulen että tulemme pysymään pitkään tuttavina.
Aamupalaksi perheessäni söimme briossileipää nutella-levitteellä joka aamu, vaikka Suomessa olen tottunut syömään suolaista aamupalaa tai esim. puuroa. Koululounaaksi oli aina yksi lämmin ateria, joko kasvis- tai lihavaihtoehto, juustoja, patonkia, jogurttia ja monta eri jälkiruokavaihtoehtoa, joista valita. Välipalaa emme oikeastaan syöneet, vain joskus harvoin, ja silloinkin jotain makeaa kuten jäätelöä tai tyypillistä leivonnaista nimeltään “pain au chocolat”. Perheen äiti oli päivittäin valmistanut upean illallisen perheelle, johon kuului myös alkupala. Jotkin viikonloppupäivät hän saattoi laittaa ruokaa jopa tunteja, vain yhtä ateriaa varten. Söimme usein mereneläviä, kuten kalaa. Pääruoan jälkeen seurasi juustot, joita nautittiin patonkien kanssa ja viimeiseksi päivittäinen jälkiruoka. Yksi ero, joka varsinkin yllätti, oli makeisten määrä, joita arkeen kuului. Jälkiruokaa saatettiin syödä kolmesti päivässä ja usein oppilaat ostivat myös koulun kahvilasta karkkia, suklaata tai virvoitusjuomia joka päivä.
Viikonloppuisin heräsimme myös tyypillisesti aikaisin, aina oli jotain tekemistä. Joitain tekemiämme aktiviteetteja olivat kirjafestivaali, rannalla käyminen, vaellukset, joka lauantainen golf-harrastus klubilla ja rugbypelit ulkona. Perheellä oli usein tapana kutsua perhetuttuja ja läheisiä illallisille ja brunssille, siten pääsin tutustumaan heihin ja kuulemaan lisää tarinoita. Kaikki olivat aina kiinnostuneita kysymään myös Suomesta ja omasta elämästäni, ja siitä oli kiva kertoa. Sää sattui olemaan juuri vaihdon aikana todella lämmintä, siksi pääsimme käymään monilla rannoilla mm. Cannesissa, Grassessa ja Antibesissa. Perhe pakkasi muutaman kerran mukaan myös picnic-tavarat ja kutsuivat tuttuja mukaan, joiden kanssa vietimme päivän.
Kokemus oli ylipäätään mainio, pääsin näkemään arkea ranskalaisperheessä ja oppimaan samalla ranskan kieltä. Koen kehittyneeni varsinkin kielen ymmärtämisessä, ja huomasin olevani perillä keskusteluista ympärilläni viimeisen viikon aikana. Opin tietysti myös lisää ranskaa itsekin puhumaan ja luulen sen auttavan tulevaisuuden opinnoissani.
Ellen Ulfstedt 2B
