Munkka juhlii yhdessä 5.12. klo 12.15 alkaen Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä juhlasalissa. Juhla striimataan myös koulun Youtube-kanavalle, missä se on katsottavissa juhlan jälkeenkin.
Juhlan taustalla nähdään video, joka on kuvattu Munkkiniemessä keväällä 2017. Videoon on pyritty tallentamaan Munkkiniemelle leimallisia alueita ja rakennuksia, jotka ovat myös jollakin tavalla Suomen historian kannalta merkittäviä paikkoja. Kaikkea siihen ei ole tietysti saatu mahdutettua (esimerkiksi Munkkiniemen kartanoa ja sen vanhaa viljatornia), joten rajauksia on pitänyt tehdä. Jo käytännön esteet, kuten kuvauskiellot ja kotirauhan rikkomisvaara kuvattaessa liian lähellä yksityisasuntoja, rajasivat kuvauskohteita. Videolla esiintyy myös koulun oppilaita ja opiskelijoita.
Seuraavaan luetteloon on koottu tietoa videolla näkyvistä paikoista ja rakennuksista siinä järjestyksessä, kuin ne videolla näkyvät.
Munkkiniemen puistotie
Kaikille tuttu Munkkiniemen puistotie on osa arkkitehti Eliel Saarisen suurisuuntaista suunnitelmaa muuttaa Munkkiniemi maaseudusta vehreäksi puutarhakaupunginosaksi. Vaikka suunnitelma ei kokonaisuudessaan toteutunutkaan, jäljelle jäivät väljä, maisemaa myötäilevä asemakaava ja vehreät puistot.
Puistotielle leimallisia ovat tuuheat lehmukset sekä lehmuskujan keskellä kulkeva raitiovaunulinja, joka avattiin vuonna 1914.
Villa Aalto
Riihitie 20:ssä sijaitsee akateemikko Alvar Aallon kotitalo, jonka Aalto suunnitteli yhdessä arkkitehtivaimonsa Ainon kanssa. Villa Aalto valmistui vuonna 1936.
Palokunnan kenttä eli Paltsi
Paltsi tunnettiin pitkään kadettikoulun kenttänä, mutta nykyään kenttä tunnetaan Paloaseman kenttänä sen vierellä sijainneen Munkkiniemen VPK:n takia.
Kenttä on ollut ahkerassa urheilukäytössä jo 1900-luvun alkuvuosikymmenistä lähtien, ja jo 1940-luvulta lähtien siellä on muun muassa luisteltu ja pelattu jääpalloa sekä pesäpalloa.
Koripallokentän rakentaminen viimein vuonna 1950 urheilukentän viereen tuli tarpeeseen, koska sitä ennen koripalloa oli pelattu yksityispihoilla. Vuonna 2015 paljastettiin Palokunnan kentällä koulumme entisen oppilaan, huippukoripalloilija Jorma ”Pilkku” Pilkevaaran (1945–2006) muistolaatta.
Kalastajatorppa
Nykyisen hotellirakennuksen paikalla sijaitsi aikoinaan rykelmä kalastajien torppia, mistä nimi on peräisin. Aluksi paikalla oli kahvilatoimintaa, mutta vuoden 1932 jälkeen Karl Fazerin ostettua kahvilan vuokraoikeudet toiminta laajeni ravintolatoiminnaksi. Kalastajatorppa toimi talvisodan aikaan sotasairaalana, minkä jälkeen Torppa palasi varsinaiseen käyttötarkoitukseensa merkittäväksi hotelliksi ja kokouspaikaksi. Torpalla ovat vierailleet useat merkkihenkilöt ympäri maailman aina Persian shaahista Palestiinan johtaja Jasser Arafatiin.
Myös olympialaisten juhlaillalliset vuonna 1952 järjestettiin Kalastajatorpalla – ja onpa Pyöreä sali toiminut useiden missikisojenkin näyttämönä. Olympiavuonna 1952 Armi Kuusela kruunattiin Torpalla ensimmäiseksi Suomen Neidoksi. Vuoden 2017 Miss Suomen kruunun sai kutreilleen Munkkiniemen yhteiskoulun entinen opiskelija Mikaela Söderholm.
Munkkiniemen sankarihautausmaa
Hautausmaalla lepää 33 sodan uhria. Useat munkkiniemeläisnuorukaiset ovat kuolleet jatkosodan loppuvaiheissa. Hautausmaalla seisova Wäinö Aaltosen sankaripatsas ”Maaemo suojelee poikiaan” paljastettiin kesäkuussa 1960.
Ilmatorjuntatykki Gert Skytten puistossa
Helsingin pommitusten ollessa kiihkeimmillään talvella 1944 Kalastajatorpan takana oleville kallioille, nykyiseen Gert Skytten puistoon valmistui kolme tehokasta ilmatorjuntapatteria, joilla ei tiettävästi ehditty ampua laukaustakaan. Yksi tykeistä on jätetty paikoilleen muistuttamaan noista ajoista.
Gert Skytten puisto on perustettu vuonna 1950 ja omistettu Munkkiniemen kartanon ensimmäisen omistajan Gert Skytten (1600-l) muistolle.
Munkkiniemen rannat
Munkkiniemen maisemaa leimaa merellisyys. Jo Kalastajatorpan kulta-aikana Torpan uimaranta oli vilkas kohtaamispaikka. Talvella hiihdettiin ja kesällä uitiin. 1920-luvulla Torpan rannassa oli myös merikylpylä, jonka rantahietikolla sai ihmetellä muun muassa koulutettuja merileijonia.
Munkkiniemen pensionaatti
Munkkiniemen pensionaatti (nyk. Munkkiniemen koulutustalo) on vuonna 1918 valmistunut Eliel Saarisen suunnittelema jugendrakennus urheilukentän laidalla. Rakennus toimi pensionaattina vain vuoteen 1923 asti. Vuonna 1924 rakennuksessa aloitti toimintansa kadettikoulu, joka siirtyi Santahaminaan vuonna 1940. Sen tilalle tuli Ilmavoimien esikunta, joka toimi talossa vuosina 1940–1973.
Munkkiniemen yhteiskoulu
Munkan historia juontaa juurensa jo 1930-luvun lopulle. Rakennuksen vihkiäisiä vietettiin kuitenkin vasta vuonna 1952. Munkassa on pelattu koripalloa jo vuodesta 1948, ja Munkan koripalloilijat ovat menestyksekkäästi edustaneet koulua läpi vuosikymmenten. Aina Jorma Pilkevaaran ajoista tähän päivään saakka munkkalaiset koripalloilijat ovat tuoneet menestystä koululle, mistä osoituksena on rivi mestaruusviirejä koulun liikuntahallin seinällä.
Lähteet:
Hackzell, Kaija 2001: Rakas Vanha Munkkiniemi
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/unohdetut-kuvat-kalastajatorpan-sata-vuotta-kuninkaallisia-ja-julkkiksia-carter-arafat-gorbatshov-mansfield-ford/5177602#gs.rySZBXk
Anu Pohjanoksa