Markku Kulmala: ”Kannattaa istuttaa puita ja suosia lähiruokaa”

Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasali täyttyi 25.10. 2019 lähikoulujen ja Bridge-verkostoon kuuluvien koulujen lukiolaisista, jotka olivat tulleet kuuntelemaan ilmakehätutkija ja akatemiaprofessori Markku Kulmalan ajatuksia ilmastonmuutoksesta. Tilaisuuden juonsivat koulumme opiskelijat Rebekka Ilmivalta ja Ilmari Friman.

Heti tilaisuuden aluksi päästiin tutustumaan forssalaisen työläisperheen poikaan persoonana, kun juontajat esittivät vierailijalle henkilökohtaisia kysymyksiä muun muassa lempikirjasta ja nuoruuden avainkokemuksista. Kulmalan lempiaineita olivat koulussa matematiikka, fysiikka ja kemia, ja häneen vaikutuksen tehnyt kirja on ollut 1960-luvulla ilmestynyt teos Äänetön kevät, joka luonnollisesti käsitteli ympäristökysymyksiä – tarkemmin sanottuna esimerkiksi ympäristömyrkkyjä ja biodiversiteetin vähenemistä.

Kulmala ei omien sanojensa mukaan koe ilmastoahdistusta, ja hänen mukaansa tutkijoiden tehtävä on pitää pää kylmänä ja etsiä ratkaisuja ongelmiin. Professori itse matkustaa myös lentokoneella Kiinaan ja käyttää hybridiautoa. Lähietäisyydet hän kävelee ja metroakin tulee käytettyä. Kulmala arvostaa presidentti Sauli Niinistöä, joka ymmärtää ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat, ja kehottaa nuoria tekemään sitä, mikä oikeasti kiinnostaa.

Luento-osuudessaan Kulmala avaa yleisölle, mitkä kaikki asiat vaikuttavat ilmaston muuttumiseen ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Ilmastonmuutosta ei pystytä ratkaisemaan, jos ei ymmärretä, mitä kaikkea muuta maailmassa tapahtuu. Yksi keskeisiä kysymyksiä on se, miten energiahaasteeseen vastataan. Hän korostaa, että pitäisi saada uusia innovaatioita, jotta fossiilisten polttoaineiden päästöt saataisiin pienemmiksi.

Tutkija painottaa, että pitää ymmärtää molekyyli- ja solutason ilmiöitä, jotta ymmärrämme, mitä tapahtuu. ”Jotta ymmärrämme, pitää tutkia ja rakentaa globaali mittausjärjestelmä”, Kulmala sanoo. Maailman johtavin mittausasema onkin Suomen Hyytiälässä. SMEAR II -asemalla tutkitaan, mitä ilmakehässä tapahtuu. Tutkijan tavoitteena onkin, että eri puolilla maailmaa olisi vuonna 2035 noin tuhat mittausasemaa.

Kulmalan mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi päästöt pitää saada vähäisemmiksi kuin hiilinielujen määrä. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan puolueetonta mittausta. Kulmala antaa myös siunauksensa kompensaatiolle, jos hiilinielujen todentaminen oikeasti toimii ja nielut ovat oikeasti olemassa.

Kulmala näkee globaalin nuorisoliikehdinnän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi hyvänä asiana. Koululaislakko saa päättäjät ja aikuiset heräämään. Tosiasiahan on, että meidän pitäisi tehdä oikeasti enemmän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

”Olemme siis matkalla tuntemattomaan, mutta kuka haluaa mennä ensin?” Kulmala kysyy. Hän painottaa, että tiede sisältää aina epävarmuuden kohtaamisen. ”Ilman epäonnistumisia ei ole uraauurtavia tuloksia”, Kulmala muistuttaa.

Kulmala sanoo viettävänsä paljon aikaa Kiinassa, koska pitää tietää, mitä siellä tapahtuu. Kiinan yllä leijuva ”saastecocktail” on silminnähden huolestuttava.

Tutkija herättelee yleisöä kertoessaan lukuja siitä, kuinka paljon ihmisiä kuolee vuodessa ilmaston vuoksi. Jos sisäilma lasketaan mukaan, luku on noin 5–7 miljoonaa. Hänen mukaansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin pitäisi lisätä oikeus puhtaaseen ilmaan.

Mitä siis tarvitaan, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä? Kulmalan mukaan tarvitaan huippuluokan tutkimusta ja koulutusta, innovaatioita ja jatkuvaa vuorovaikutusta yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Tarvitaan myös avointa, monipuolista mittausdataa.

Lopuksi oli yleisökysymysten aika. Kun Kulmalalta kysyttiin, ovatko yksittäisten ihmisten valinnat merkityksettömiä vai voiko ihminen tehdä jotain ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, tutkijan vastaus lohdutti varmasti monia: ”Voidaan elää kohtuullisesti ja kuluttaa kohtuullisesti.” Kohtuullisesti toimiminen tarkoittaa Kulmalalle itselleen esimerkiksi Skype-kokouksia lentämisen sijaan ja puiden istuttamista. Kiinan ja Venäjän päästöihin pitää tutkijan mukaan myös yrittää vaikuttaa. ”Kannattaa istuttaa puita ja suosia lähiruokaa”, kuuluu huippuprofessorin neuvo kuulijoille.

Anu Pohjanoksa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KN