Munkkiniemen yhteiskoulun Yhteiskunta- ja talouslinjan opiskelijat osallistuivat 12. joulukuuta Otaniemessä Aalto-yliopistolla järjestettyyn KVL-päivään. KVL tulee sanoista kansainvälinen liiketoiminta. Päivän agendana oli perehdyttää nuoret monipuolisesti yrittäjyyden saloihin. Tulokulmina toimivat yrittäjien henkilökohtaiset urapolut ja kokemukset, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun esittely sekä yrittäjyyttä tukeva analytiikka tieteenalana.
Tilaisuus alkoi kello 9.30 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaanin Timo Korkeamäen (KTT) avauspuheenvuorolla, jossa hän kertoi Aalto-yliopiston roolista sekä suomalaisessa, että kansainvälisessä koulutuskentässä. Saimme kuulla Aallon olevan Suomen paras yliopisto, sekä hyvin korkealla myös kansainvälisessä reittauksessa. Aallon kauppakorkeakoulu on myös saavuttanut ainoana Aallon oppilaitoksista harvinaisen Triple Crown -statuksen. Lisäksi hän mainitsi Aalto-yliopiston omaavan kolme painopistettä: akateeminen laatu, kestävä kehitys ja kansainvälisyys. Näitä arvoja tiivistää yliopiston motto “better business, better society.”
Puheenvuoronsa loppupuolella Korkeamäki esitteli Aalto-yliopiston tieteenaloja, kuten kauppakorkeakoulua ja insinööritieteiden korkeakoulua. Hän myös syvensi tarkemmin näiden koulutustarjontaa mainiten varmasti monia tilaisuudessa olevia kiinnostavat rahoitus, johtaminen sekä tietotekniikka. Korkeamäki mainitsi myös vasta lanseeratun pääaineen “vastuu ja vaikuttavuus”, joka yhdistää monia Aallossa opetettavia aineita keskittyen muun muassa kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen. Hänen puheenvuoronsa oli erittäin mielenkiintoinen ja loi positiivisia mielikuvia Aallosta.
Seuraavaksi lavalle astui Aalto-yliopiston edustaja Eeva Vilkkumaa, joka kertoi yleisölle analytiikan merkityksestä liiketoiminnassa. Hänen mukaansa analytiikkaa tarvitsee, koska liiketoimintaan liittyvät päätökset ovat todella monimutkaisia ja usein myös epävarmoja, minkä vuoksi analytiikka on tärkeä työkalu. Analytiikkaa voi opiskella Aallossa, ja sen kandidaatin tutkinto kestää 3 vuotta, ja maisteri ylimääräiset 2 vuotta.
Viimeinen puhuja ennen taukoa oli Apurva Ganoon. Hän hahmotteli puheenvuorossaan yrittäjille tyypillisiä luonteenpiirteitä. Niitä ovat uteliaisuus eli jatkuva kysymysten esittäminen, hyvää itsetuntemus, epäonnistumisten näkeminen oppimismahdollisuuksina. “Bias towards action” puolestaan tarkoittaa asennetta, että “jos minä en tee sitä, kukaan muukaan ei.” Tiivistettynä yrittäjät eivät jää odottamaan, vaan ryhtyvät tekemään.
Yksi päivän mieleenpainuvimmista osuuksista oli haastattelu tapahtumaa järjestämässä ollen opettajan, puolustusvoimissa taistelusukeltajakoulutuksen saaneen Simo Karvisen kanssa. Hänet tapasimme ensimmäisen tauon aikana. Lehtori Karvinen kertoi, millaista hyötyä taistelusukeltajakoulutuksesta on ollut hänen elämässään ja opettajan ammatissaan. Hän nosti esiin erityisesti sinnikkyyden, paineensietokyvyn, kurinalaisuuden sekä kyvyn toimia vaikeissa ja kuormittavissa tilanteissa. Koulutus oli sisältänyt raskaita henkisiä ja fyysisiä testejä, jotka kehittivät kykyä selviytyä vaativissa olosuhteissa. Karvinen painotti myös asennetta, jossa ei näytä heikkoutta ulospäin, vaan sen sijaan pyritään olemaan rauhallinen ja vahva vaikeissakin tilanteissa.
Hänen olemuksensa haastattelutilanteessa oli rauhallinen, itsevarma ja asiantunteva, mikä tuki hyvin hänen kertomiaan oppeja. Karvinen kertoi koulutuksensa kestäneen yhden vuoden, josta ensimmäisten kuuden kuukauden aikana keskityttiin vain perusasioihin ja “protokollaan”, kun taas jälkimmäiset kuusi kuukautta käytettiin opittujen taitojen soveltamiseen. Karvinen vertasi tätä myös yliopisto-opintoihin: alussa keskitytään pakollisiin perusopintoihin, eikä opiskelijan tarvitse vielä tietää tarkasti haluamaansa, kun taas myöhemmissä vaiheissa omat valinnat ja kiinnostuksen kohteet alkavat painottua.
Tilaisuudessa toimi Lauttasaaren yhteiskoulun nuoria juontajina. Pääsimme haastattelemaan myös heitä. Opiskelijat kertoivat jännittäneensä etukäteen ja varsinkin juuri ennen lavalle astumista, mutta esiintymisen alettua jännitys helpotti ja tekeminen lähti sujumaan. He olivat päätyneet mukaan kuultuaan tapahtumasta ryhmänohjaajaltaan ja sopineet järjestelyistä sen jälkeen.
Lounastauon jälkeen Pauliina Martikainen tuli kertomaan meille startup- ja pääomasijoittamisesta, sekä siitä, miten ideoita viedään eteenpäin ja haetaan ulkopuolista rahoitusta. Martikainen aloitti kertomalla ulkopuolisesta rahoituksesta, ja kuinka sen saaminen Suomessa on suhteellisen helppoa riittävän hyvin perustein. Hän painotti myös, että ulkopuolinen rahoitus ei tarkoita vain ja ainoastaan rahaa, vaan myös tukea, osaamista sekä verkostoja. Hänen mukaansa oikea hetki ensimmäisen rahoituksen hakemiselle on siinä kohtaa, kun idea, eli ”valo” on löytynyt. Martikaisen mukaan pitchaaminen ja kontaktien luonti on keskeinen asia. Hän neuvoikin meitä noria: ”ympäröi itsesi yrittäjähenkisillä ihmisillä! ”Tämän lisäksi asenteen tulee olla kunnossa. Korkea resilienssi auttaa huomattavasti vastoinkäymisissä ja paineen alla.
Lopuksi Martikainen antoi neuvoja kunnianhimoisille, yrittäjyyttä harkitseville nuorille. Hän painotti tiimin merkitystä ja suositteli toisen perustajajäsenen etsimistä rinnalle, sillä se tuo lisää ajattelua ja vähentää huomattavasti työtaakkaa. Esille tuli myös, että ennen yhteistyöhön ryhtymistä kannattaa arvioida sijoittajien pätevyys, jotta varmistetaan luotettavuus, hallitaan riskejä sekä tuetaan pitkäaikaista menestystä. Martikainen korosti, että menestyvä yrittäjyys rakentuu selkeästä ideasta, vahvasta tiimistä ja oikeasta asenteesta.
Seuraavaksi ohjelmassa oli William von der Pahlenin ja Lilya Lagerbohmin keskustelu, jossa käsiteltiin sitä, miksi yrittäjyys on niin mahtavaa. Keskustelussa tuli esiin etenkin vapaus tehdä omia valintoja, mutta myös aiemmin Apurva Ganoon mainitsema samanhenkisten tiimiläisten kanssa työskentely. Von der Pahlen ja Lagerbohm korostivat keskustelun aikana sitä, kuinka yrittäjyys on luovaa ongelmanratkaisua. He neuvoivat myös nuoria olemaan rohkean proaktiivisia sekä hakemaan oppia kokeneemmalta taholta eli niin sanotusti hyppäämään junaan ja saamaan momentumia siitä omiin tekemisiin. ”Start at the top!” Tärkeinä askelina nähtiin eri ideoiden luomista, ja niiden toimivuuden kokeilua sekä käytäntöönpanoa. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Swappieta. Se on käynyt läpi pitkän kehitysprosessin kokeillen kymmeniä ideoita. Kolmesta ideasta, jotka tuottivat liikevaihtoa, päätyi Swappie sen nykyiseen puhelinhuolto-konseptiin. Lopuksi von der Pahlen ja Lagerbohm kannustivat nuoria yrittämiseen, luovaan ajatteluun ja riskien ottoon yrittäjyydessä, sillä nuorella iällä ei ole vielä kauheasti menetettävää. Epäonnistumiset nähtiinkin osana prosessia, ja oppimisen välineenä. Kokonaisuutena William von der Pahlenin ja Lilya Lagerbohmin välinen keskustelu antoi realistisen, ja ennen kaikkea kannustavan kuvan yrittäjyydestä sekä siitä, miksi se koetaan niin monien mielestä mahtavaksi vaihtoehdoksi.
Tämän osuuden lopuksi yrittäjät kertoivat henkilökohtaisista opeistaan yrittäjäpolulla. Keskeisinä ohjeina nousivat esiin Lagerbohmin mainitsema hänen mukaansa jopa “hieman kliseinen” omana itsenään oleminen, mikä silti on tärkeää, koska “kaikki muut on jo varattu”, rohkea tekeminen ja jatkaminen epäonnistumisista huolimatta, sillä ovia voi avautua yllättävistäkin paikoista. Yksi mieleen jäänyt lausahdus, jonka von der Pahlen sanoi, oli, että “yrittäjän tulee olla kärsimätön tekemiseen mutta kärsivällinen tuloksiin.”
Tilaisuuden loppupuolella puhujina olivat sijoittaja-, yrittäjä- ja podcastaajaduo Timo Ahopelto ja Jyri Engeström. He korostivat, että paras tapa ryhtyä yrittäjäksi on yksinkertaisesti aloittaa tekeminen ja jatkaa epäonnistumisista huolimatta. Yrittäjyys kuvattiin kisälliammatiksi, jossa oppii parhaiten työskentelemällä pienessä, kasvuhakuisessa yrityksessä, jossa on vielä kunnon pöhinää.
He vertasivat yrittäjyyttä majan rakentamiseen lapsena ja puhuivat myös disruptiosta eli mullistuksesta, jossa uusi ratkaisu muuttaa kokonaisen toimialan. Esimerkkinä mainittiin ajatus siitä, miten muun muassa lääkkeet tai “putkipostijärjestelmä” voisivat mullistaa Woltin. Tästä heräsi mieleen niin sanottu “kaukosäädin”-ajatus, joka on opetettu Timon ja Jyrin uudessa Startup Käsikirjassa. Tällä ajatuksella tarkoitetaan, että tulevaisuudessa on kuvitteellinen kaukosäädin, ja jotain sen nappia painamalla ratkaistaan ihmisille tärkeän ja yleisen ongelman mahdollisimman automatisoidusti. Ajatusleikillä on hyvä pohtia potentiaalisia liikeideoita.
Heidän keskustelunsa jälkeen haastattelussa Ahopelto ja Engeström kertoivat, mihin he kiinnittävät huomiota arvioidessaan liikeideoita ja pitchauksia. Heidän mukaansa hyvä pitch ei ole pelkkää yksisuuntaista esittämistä, vaan keskustelua tiimin kanssa. He painottivat suuresti myös konkreettisten lukujen ja tilastojen esittelemistä turhan fiilispohjaisen puheen sijaan. Ratkaistavan ongelman tulee olla riittävän suuri, jotta yrityksellä on mahdollisuus kasvaa laajasti ja tuottaa merkittävää arvoa. Heidän mukaansa yrityksen menestyksen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat product market fit, markkinan koko ja kasvu, sekä ennen kaikkea tiimi, jota he pitivät kaikkein tärkeimpänä tekijänä. Haastattelussa kevennyksenä esitettiin vielä kysymys huonoimmasta pitchistä, jonka he ovat kuulleet, ja heille tuli ensimmäisenä mieleen sama, jonka he olivat kertoneet myös lavalla, eli Oura-yhtiön varhainen pitchaus. Mainittakoon, että Ourasta on parhaillaan kasvamassa yksi Suomen menestyneimpiä yrityksiä.
KVL-päivä tarjosi kokonaisuutena todella laajan kuvan jokaiselle merkittäviin aiheisiin. Päivän pääteemaksi muodostui tekeminen ja aloittaminen. Ne ovat elämän ja yrittäjyyden tärkeimpiä taitoja. Tilaisuus oli inspiroiva ja antoi paljon ajateltavaa esimerkiksi opintoja sekä työ- ja yrityselämää varten.
Anton Lipasti ja Olli Keinonen (2C)
Otso Toivonen, Anton Lipasti, PS