Intia: pientiloilta avaruuteen. Intian suurlähettilään vierailu 7.11.2018

Vani Rao, Intian suurlähettiläs Suomessa vuodesta 2017, vieraili Munkkiniemen yhteiskoululla 7.11.2018 pitämässä esitelmätilaisuuden 9.-luokkalaisille ja lukiolaisille. Vierailu alkoi koulun kirjastosta, jonne Intian suurlähetystö teki kirjalahjoituksen.

   

Juontajina juhlasalin tilaisuudessa toimivat abit Armi Valin ja Annina Palosuo. Esiintymisensä aluksi suurlähettiläs Rao totesi, että monilla on ennakkoluuloja ja mielikuvia Intiasta, vaikka aika harva siellä on itseasiassa käynyt. Intia on valtava valtio. Maalla on pitkä rantaviiva, lukuisia rajanaapureita, isoja jokia (Brahmaputran pituus on 2900 km), vuoristoa, autiomaa, miljoonakaupunkeja ja pientilaista maaseutua; sekä trooppinen ilmasto ja monsuuneja. Intia koostuu 29 toisistaan eroavasta osavaltiosta. 80 % väestöstä on hinduja uskonnoltaan. Kielten kirjo on valtava: maassa on 22 pääkieltä ja yli 400 murretta. Silti valtiolla on yksi lippu ja yksi perustuslaki. Suurlähettiläs Rao totesi Intian olevan maailman suurin demokratia – ja maa jossa järjestetään myös maailman suurimmat vaalit (kts. sähköisen äänestyslaitteen kuva alla).

Intian vuotuisjuhlista kuulimme juuri meneillään olevasta Divalista, joka on valon juhla: hyvän voittoa pahasta juhlitaan koko yhteisön voimin. Monille on kuvista tuttu myös keväällä pidettävä Holi, värien juhla, jolla juhlistetaan kevään yliotetta talvesta. Lohri/Pongal on puolestaan sadonkorjuufestivaali.

Intian väestölle on suurlähettilään mukaan merkittävää sen nuoruus. Intiassa on 160 miljoonaa teini-ikäistä! Ja juuri he tulevat luotsaamaan valtiota tulevaisuudessa. Vani Raoa ilahdutti, että tutkimusten mukaan noin 22 % intialaisnuorista haluaa tulevaisuudessa vaikuttaa myönteisesti muiden elämään.

Intialla on maailman kolmanneksi suurin talous USA:n ja Kiinan jälkeen. Maassa palveluammatit työllistävät yli puolet väestöstä, vaikkakin suurlähettiläs Rao korostikin maatalouden tärkeyttä. Pienet tilat ja perinteiset työtavat ovat vielä laajalti käytössä maaseudulla. Entä pitääkö suurlähettiläs suomalaisesta ruoasta? ”Suomalainen ruoka on yksinkertaisen hyvää! Syön kasvisruokaa, ja hämmästyn usein ravintoloissa suomalaisen ruoan värikkyyttä: annoksissa saattaa olla kukkiakin. Mutta pidän myös salmiakista!”

Haasteena tulevaisuuden Intialle Vani Rao pitää intialaisen yhteiskunnan kaupungistumista: ”Haasteena on myös nuoren väestön koulutus, työllistäminen, terveydenhoidon järjestäminen suurelle väestölle sekä energian saanti ja sen puhtauteen sekä riittävyyteen panostaminen. Samoin maan infrastruktuurin kehittäminen on tulevaisuuden haasteitamme.”

Mutta vaikka isot kysymykset odottavatkin, voi nykyisyydestäkin olla jo ylpeä. Intialla on esimerkiksi menestyvä avaruusohjelma – ensimmäinen satelliitti on laukaistu jo vuonna 1975 – sekä mahtava elokuvateollisuus! Bollywood-filmejä on tehty vuodesta 1913. Vuodessa tehdään tuhat filmiä, ja joka päivä 14 miljoonaa intialaista käy elokuvissa!

 

  

 

  

  

 

 

  

  

 

 

  

 

Oppilaita kiinnostivat varsinaisen esitelmän jälkeen eniten yhteiskunnalliset asiat. Kysymyksiä suurlähettiläs Raolle esittivät lukiolaiset Anni Lappalainen, Markus Aitio, Lotta Virtanen ja Elias Ahonen. Niiden pohjalta Vani Rao kertoi, että vaikka naisten asemassa on vielä paljon parannettavaa, ennen kuin vaikka Suomen tasolle päästään, on paljon parantunut viime vuosikymmeninä koulutuksen ja terveydenhoidon saralla. Suurena huolenaiheena hän piti myös oppilaiden esiin nostamaa maan tuloerojen epätasaisuutta. Kuilua köyhien ja rikkaiden välillä koetetaan kaventaa muun muassa verotuksen ja valtion tukien avulla.

Globaaleilla maailmanmarkkinoilla suurlähettiläs uskoi olevan tilaa sekä Kiinalle että Intialle. Intian talous kasvaa, ja nuoret tulevat työmarkkinoille ja kaupunkeihin. Teollisuus tulee voimistumaan. Toisaalta, sen kääntöpuolena on se, minkä opiskelijatkin nostivat esiin: mitä Intian hallitus aikoo tehdä ilmastonlämpenemisen eteen? Vani Rao kertoi, että Intiassa on aloitettu hiilen käytön vähentäminen samalla kun aurinkovoiman tuotantoa on alettu lisätä: ”Julkisen liikenteen kehittäminen ja infrastruktuurin parantaminen esimerkiksi sähköautoille on se, mihin tulee panostaa.” Hän lisäsi, että Intian tulevissa kevään vaaleissa pääteemana tulevat olemaan juurikin munkkalaisopiskelijoiden esiin nostamat talous- ja työllisyysasiat, naisten asema sekä liikenne ja saasteet.

Yleisökysymyksissä ihmeteltiin vielä muun muassa siitä, ovatko opiskelijoiden paineet todella niin kovat intialaiskouluissa kuin meille on kerrottu? Suurlähettiläs myönsi, että koska väestöä ja etenkin nuoria on paljon, kilpailu opiskelijapaikoista on todellakin kovaa. Paineet koulunkäyntiin ovat siis olemassa. Jatkokoulutukseen lähdetään paljon ulkomaille, sillä Intiassa koulutuspaikkoja ei vain riitä kaikille. Yleisöstä kuultu kysymys siitä, voisiko suomalainen lähteä opiskelemaan intialaiseen yliopistoon, hämmästytti positiivisesti Vani Raoa. Hän totesi, että vaikka pääosa opiskelupaikoista menee intialaisille, on aina mahdollista hakea kiintiöpaikkoja ulkomaalisille. ”Johtaminen ja insinööritieteet ovat olleet suosittuja alavalintoja,” suurlähettiläs Rao totesi ja kertoi, että häneen itseensä suurimman vaikutuksen ensimmäistä kertaa Suomeen tullessa teki maamme hiljaisuus: ”Näin rauhallista ei ole missään intialaiskaupungissa.”

  

 

 

 

 

KN