Sukutapaamisia ja samppanjatiloja

Vietin kaksi viikkoa Ranska-instituutin järjestämässä Finn’Est-vaihdossa Itä-Ranskan maaseudulla pienessä kylässä nimeltä Fontaine. Asuin paikallisen perheen luona, ja ensimmäisen viikon vietin paikallisessa lukiossa käyden vaihtokaverini tunneilla. Ranskalaiset koulut eroavat suomalaisista kouluista jonkin verran, ja koulutusjärjestelmissä on suuriakin eroja. Oppituntien pituudet vaihtelivat yhdestä tunnista kolmeen tuntiin, ja koulupäivätkin olivat pidempiä kuin Suomessa. Usein ranskalaisissa kouluissa päivät voivat hyvinkin olla kymmenen tunnin pituisia, mutta minun kouluviikkooni kuului ainoastaan kahdeksan tunnin päiviä sekä yksi yhdeksän tunnin päivä.

Loman alkua juhlistimme viettämällä perjantai-illan teini-ikäisille suunnatussa diskossa. Sunnuntaina kävimme syömässä lounasta vastaanottoperheeni suvun luona. Vaihtokaverini äidin puolen sukulaiset asuivat lähestulkoon kaikki samassa kylässä, ja he olivat erittäin läheisiä. Minunkin vierailuni aikana vietimme useana päivänä aikaa serkkujen tai isoisän kanssa.

Loman alettua meillä oli enemmän aikaa käydä läpi paikallisia nähtävyyksiä ja muuten vain lomailla. Yhden illan vietimme vaihtokaverini kaveriporukan kanssa pelaten videopelejä ja lautapelejä. Pienen ajomatkan päässä kotikylästämme sijaitsi vanha vankila, jossa vierailimme opastetulla kierroksella. Yhtenä päivänä kävimme Ranskan viidennen tasavallan ensimmäisen presidentin Charles de Gaullen muistomerkillä, ja sen yhteydessä olevassa museossa. Kylä, jossa asuin sijaitsi samppanja-alueella, ja vastaanottoperheeni sukukin viljeli viiniköynnöksiä, joten tietenkin vaihtomatkani piti lopettaa opastettuun kierrokseen paikallisessa samppanjatehtaassa, jossa paikalliset viinirypäleet muutetaan samppanjaksi.

Kahdessa viikossa ehtii oppia paljon paikallisesta kulttuurista ja kielestä, sekä tutustua lukuisiin uusiin ihmisiin. Minulla on pelkkiä hyviä kokemuksia vaihtomatkoista ja suosittelen niitä lämpimästi jokaiselle.

Arttu Keski-Saari 1E