Yt-linjan iskuryhmä sai tiistaina 13.1 ainutlaatuisen tilaisuuden osallistua Eurooppa-salissa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen, jossa käsiteltiin Euroopan turvallisuutta ja sen tulevaisuuden rakentamista. Eurooppa-sali on Helsingin Kampissa sijaitseva Euroopan komission Suomen edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen toimiston yhteinen julkinen tila. Salia käytetään EU-aiheisten asioiden edistämiseen erilaisten yleisötapahtumien kautta.
Tilaisuuden keskustelijoina loistivat Euroopan parlamentin jäsen Aura Salla (EPP), Euroopan parlamentin jäsen Anna-Maja Henriksson (Renew Europe), Suomen puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen, puolustus- ja ilmateollisuuden pääsihteeri Tuija Karanko sekä Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston yksikön apulaispäällikkö Jonas Cederlöf.
Euroopan ja Euroopan-unionin turvallisuus on parhaillaan selkeässä murroksessa ja tästä muodostuikin vakaa yksimielisyys keskustelijoiden kesken. Anna-Maja Henriksson totesi, että “olemme menossa kohti epävarmuutta ja sellaista tulevaisuutta, jossa mikään ei ole niin kuin ennen.” Maailman valtatasapaino on yhä hajautuneempi, sillä Eurooppaa uhkaa nyt Venäjän lisäksi myös Yhdysvallat. Keskustelijat olivat jokseenkin eri mieltä siitä, kumpi on viime kädessä suurempi uhka Euroopalle. Henriksson korosti erityisesti Trumpin arvaamattoman ulkopolitiikan riskejä turvallisuutemme kannalta: Hän ei piittaa kansainvälisestä oikeudesta, vaan toimii omien moraaliensa mukaan. Näitä kahta suurvaltaa yhdistää ainakin yksi yhteinen tavoite. Sekä Yhdysvallat että Venäjä haluavat Euroopasta heikomman.
Panelistit peräänkuuluttavat yhtenäisempää Eurooppaa, joka kykenee toimimaan itsenäisesti, vakuuttavasti ja tehokkaasti kollektiivisen rauhan turvaamiseksi. Useat EU:n jäsenvaltiot eivät tällä hetkellä kanna vastuuta riittävällä tavalla. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Slovakia, Tšekki ja Unkari. Jäsenvaltioiden tulisi myös kasvattaa puolustusbudjettiaan, jotta Euroopan pelote olisi sotilaallisesti riittävän suuri. Tuija Karangon mielestä puolustusbudjetti ja sen kasvattaminen tulisi nähdä menoerän sijaan tuloeränä: ”Se ensinnäkin tuottaa turvallisen yhteiskunnan perustan ja jos ajatellaan tarvehierarkiaa, niin silloin kun on syöty, juotu ja käyty veskissä, me halutaan turvallisuutta.” Karangon mukaan puolustusbudjetin nostaminen tuottaa myös niin sanottua spin-off-liiketoimintaa siviiliyhteiskuntaan, jonka kautta valtio saa investoimaansa rahaa takaisin erilaisten verolajien kautta.
Eurooppa kykenee osittain itse huolehtimaan turvallisuudestaan, mutta se on liian riippuvainen Yhdysvalloista. Merkittävä osa Euroopan alueen energiasta, asejärjestelmistä ja viestintäteknologiasta tulee Yhdysvalloista. Tämä riippuvuus antaa Trumpille ja Yhdysvaltojen poliittiselle johdolle mahdollisuuden vaikuttaa Eurooppaan. Europarlamentaarikko Aura Sallan mukaan ”EU:n toimielimet pyrkivät vapauttamaan maanosamme Yhdysvaltain kahleista, mutta prosessissa voi kestää jopa 10 vuotta.”
EU:n suurin heikkous kansainvälisessä päätöksenteossa lienee sen loputon säännösten viidakko, joka hidastaa lainsäädäntöä ja päätöksentekoa. Nykypäivänä useat kriisit eivät ilmoita tulostaan etukäteen ja niihin tulisi reagoida nopeasti, jotta EU pääsee mukaan päättämään ja vaikuttamaan miten jokin asia ratkaistaan.
Puolustusministeriön Esa Pulkkinen pyrki rauhoittamaan nuorempaa yleisöä muistuttamalla historiasta: ”Ennenkin on ollut vaikeita aikoja, mutta niistäkin ollaan selvitty.” Pulkkinen on itse kokenut kylmän sodan ja siihen aikaan liittyneen epävarmuuden.
Yt-linjan opiskelijat esittävät kiitoksensa koko Eurooppa-salin henkilökunnalle informatiivisesta ja ajatuksia herättävästä tilaisuudesta. Tästä on hyvä jatkaa kevätlukukautta eteenpäin taas hieman tietoisempana siitä, millaisessa maailmassa oikein elämme ja mitä voimme tehdä turvallisen huomisen takaamiseksi.
Simo Kause 2C ja Tim Tuominen 2A
PS