Corvinus yliopisto Budapestissa
Keskiviikkoaamuna 22.4.2026 Munkkiniemen yhteiskoulun Yhteiskunta- ja talouslinjan opiskelijat aloittivat opintomatkansa ensimmäisen päivän aurinkoisessa Budapestissa, jossa suuntasimme kohti Corvinus-yliopistoa, jonka tiesimme ennakkovalmistautumisen perusteella olevan yksi johtavia talous- ja yhteiskuntatieteitä opettavia korkeakouluja Unkarissa. Myös maailman mittakaavassa arvostetussa opinahjossa on eri lähteiden mukaan kaikkiaan noin kymmenisen tuhatta opiskelijaa, joista viidennes tulee Unkarin ulkopuolelta. Kansainvälisyyttä korostaa myös se, että sekä kandin että maisterintason kursseja tarjotaan suurelta osin myös englanniksi, joten tiesimme jo etukäteen yliopiston tarjoavan mahdollisuuksia myös meille suomalaisille opiskelijoille.
Yliopistolla meidät toivotettiin tervetulleiksi aivan Tonavan rannalla sijaitsevalla Közgáz-kampuksella, josta alkoi opastettu kampuskierros. Oppainamme toimivat yliopiston ruotsalaistaustainen opiskelija Hector sekä Corvinuksen viestintätiimissä työskentelevä Nora. Oli mielenkiintoista kuulla heiltä yliopiston arjesta sekä yleisemminkin tunnelmista Unkarissa hiljakkoin tapahtuneisiin sisäpoliittisiin muutoksiin liittyen. Reilua viikkoa ennen matkamme ajankohtaa käydyt parlamenttivaalit puhututtivat kierroksen aikana, minkä lisäksi saimme kuulla paljon muun muassa opintojen rakenteesta, opiskelijavaihtotarjonnasta sekä monipuolisista vapaa-ajan mahdollisuuksista Unkarin vilkkaassa pääkaupungissa.
Vierailimme myös Tonavan mäkisemmälle länsirannalle eli Budan puolelle jokea vuonna 2024 avatulla Gellértin kampuksella, jonka yhteydessä sijaitsee myös yliopiston viihtyisältä vaikuttanut opiskelija-asuntola. Modernin kampuksen kattoterassilta avautuivat upeat näkymät alapuolella kaupungin ja sieltä olikin luontevaa ottaa tämän raportin ryhmäkuva.
Vierailumme keskittyi ennen kaikkea kansainvälisiin suhteisiin, joita alettiin opettamaan Corvinuksessa vuonna1963. Kattavan kampuskierroksen jälkeen pääsimmekin keskustelemaan kansainvälisten suhteiden kandiohjelman johtajan Zoltán Gálikin sekä professori Éva Kőváriné Ignáthin kanssa. Tilaisuuden alussa he kertoivat meille yliopiston laajasta kurssivalikoimasta ja opintomahdollisuuksista. Keskustelussa nousivat esille sekä Unkarin ajankohtaiset sisäpoliittiset aiheet että laajemmin kansainvälisten suhteiden teemat globaalilla tasolla.
Yt-linjan opiskelijat esittivät mielenkiintoisia kysymyksiä professoreille hiljattain käytyjen parlamenttivaalien vaikutuksista, ja oli erittäin antoisaa kuulla heidän pohdiskelevia näkemyksiään muun muassa Fidesz-puolueen hallinnon suhtautumisesta akateemiseen vapauteen. Suomen ja Unkarin suhteista kysyttäessä professori Gálik esitteli omille yliopisto-opiskelijoilleen suunnattua opetusmateriaali Suomesta, sen ulkopolitiikasta ja Natosta. Oli hyvin kiinnostavaa nähdä konkreettisesti, mitä maastamme tiedetään ja opetetaan muualla. Myös ajankohtaista kansainvälisistä konflikteista syntyi hedelmällistä keskustelua.
Haluamme kiittää yliopistoa vierailusta sekä Gálikia ja Kőváriné Ignáthia antoisasta keskustelutilaisuudesta. Vierailun aikana saimme arvokkaita asiantuntijanäkemyksiä globaalista tilanteesta, ja yliopistosta välittyi kaikkiaan moderni ja kansainvälinen kuva. Kenties joidenkin linjalaisten matka käy Corvinukseen vielä tulevaisuudessa vaihto-ohjelman tai jopa tutkinto-opiskelun merkeissä!
Laura T. ja Otso T.
Oppilaitosvierailu: BZSH osana European Parliament Ambassador School (EPAS) -ohjelmaa
Pitkäksi venyneen yliopistovierailun takia lyhyeksi jääneen lounastauon jälkeen saavuimme seuraavaan vierailukohteeseemme, joka poikkesikin piristävällä tavalla Yt-linjan perinteisistä opintomatkojen vierailukohteista. Pääsimme tutustumaan Mykin tavoin Euroopan parlamentin yhteistyökoulujen verkostoon kuuluvaan BZSH ammattikoulun toimintaan. Aivan kaupungin keskustassa, kauniissa jugendhenkisessä rakennuksessa sijaitseva BZSH on Budapestin juutalaisen yhteisön ylläpitämä ammattikoulu, jonka opiskelijat keskittyvät pääosin logistiikan ja kaupanalan opintoihin. Koulussa on opiskelijoita Munkan tavoin noin tuhat ja luokka-asteitakin kuusi.
Vierailumme alkoi heti sosiaalisissa merkeissä, mikä sopi linjalaisille mainiosti. Rehtori András Salusinzskyn tervetuliaispuheen jälkeen koulun ulkopuolisista projekteista vastaava vararehtori Éva Malomsoki Patayné esitteli lyhyesti koulun toimintaa ja vierailumme ohjelmaa. Alkumuodollisuuksien jälkeen tutustuimme koulun opiskelijoihin leikkimielisten ryhmäytystehtävien eli “minglailun” kautta, kuten Malomsoki Patayné sen oivasti sanoitti.
Lämmittelyn ja tutustumisten jälkeen vararehtori Malomsoki Patayné jakoi meidät sekaryhmiin ja saimme tehtäväksi löytää niin yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia unkarilaisesta ja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä sekä toisen asteen opiskelijoiden päivittäisestä arjesta. Ikätoveriemme arki vaikuttaisi olevan hyvin samanlaista kuin meillä Munkkiniemessä, mutta suurin eroavaisuus löytyi oppilaitosten digitalisaatiosta: Unkarissa opiskelijat käyttävät perinteisiä kirjoja ja paperia tietokoneiden sijasta. Myös opiskelijoille maksuton kouluruokamme aiheutti monelle unkarilaiselle hämmästystä. Pohjoismaisen koulutuksen ja keskieurooppalaisen mallin vertailu toimikin loistavana siltana vierailumme mielenkiintoisimpaan aiheeseen, nimittäin ryhmäkeskusteluihin Euroopan unionin arvoista ja tulevaisuudesta.
Oli mukava huomata, että meitä yhdisti kaikkia yhdisti aito kiinnostus ympäröivään maailmaan, demokratiaan ja EPAS-kouluina tietenkin myös Euroopan unioniin. Vaihdoimme mielipiteitä äänioikeuden ikärajan alentamisesta aina puolustusliittoon ja vihreään siirtymään asti. Politiikasta puhuminen ei ollut suinkaan kiellettyä, vaan päinvastoin. Yhteistyökoulussamme opettajia ja opiskelijoita kuulemma rohkaistaan rakentavaan dialogiin vaikeistakin aiheista ja vielä matkamme aikana istuneen Orbanin hallinnon kritisointi ei ole ollut luokkahuoneissa poikkeustapaus.
Meidän ryhmämme sai tehtäväkseen keskustella nuorten osallisuudesta demokratiaan EU:ssa. Unkarilaisilla nuorilla olikin tästä ensiluokkaista kokemusta, sillä he olivat merkittävässä osassa kääntämässä maan suuntaa matkaamme edeltäneissä parlamenttivaaleissa. Maassa, jossa perinteiset tiedotusvälineet ovat olleet vahvasti yhden puolueen hallinnassa sosiaalisesta mediasta oli muodostunut elintärkeä väline vaihtoehtoiselle tiedonjaolle. Monet ikätoverimme olivat osallistuneet oppositiopuolue Tiszan vaalikampanjointiin levittämällä puolueen julkaisuja, joten heidän vaikutuksensa vaalivoittoon oli suuri, vaikka äänioikeutta kaikilla ei vielä ollutkaan. Karismaattisen Péter Magyarin johtaman puolueen voitto oli selvästi tuonut merkittävän valonpilkahduksen nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.
Vierailu oli kaiken kaikkiaan silmiä avaava ja hyvin mielenkiintoinen. Unkarilaiset nuoret ovat olleet mukana muuttamassa demokratian kurssia valoisampaan suuntaan tavalla, josta meidän jokaisen tulee olla kiitollinen. Kiitämme BZSH:ta lämpimästä vastaanotosta ja mukavista kohtaamisista. Tästä on hyvä jatkaa!
Alisa S. ja Lucas K.
European Parliament Liaison Office ja Budapestin Europa Experience -elämyskeskus
EPAS-kouluvierailun jälkeen reippailimme aurinkoisessa säässä lyhyen kävelymatkan päässä sijainneeseen Europa Experience -elämyskeskukseen, minkä yhteydessä saimme kuulla myös Euroopan parlamentin Unkarin yhteystoimiston toiminnasta.
Europa Experience -keskukset ovat komission ja parlamentin ylläpitämiä interaktiivisia multimediatiloja, joita sijaitsee eri puolilla EU:ta. Ne havainnollistavat käytännönläheisesti Euroopan unionin toimintaa, sen vaikutuksia arkeen ja kansalaisten omia vaikutusmahdollisuuksia unionin suuntaan. Suomen vastaava EU-keskus sijaitsee Helsingin keskustakirjasto Oodissa, mutta se toimii pienemmässä mittakaavassa kuin esimerkiksi Budapestin tai meitä lähimpänä sijaitseva Tallinnan elämyskeskus. Suomen jälkeen Euroopan unioniin liittyneiden jäsenmaiden demokratiakehitykseen on selvästi haluttu panostaa enemmän.
Paikan päällä osallistuimme Helsingistä vielä puuttuvaan Euroopan parlamentin päätöksentekoa havainnollistavaan simulaatiopeliin. Roolipeliä ohjanneen tiiminvetäjä Tamás Borsin pitämän alkuesittelyn jälkeen meidät jaettiin puhelinten avulla neljään eri parlamentaariseen ryhmään. Seuraavaksi kokoonnuimme ryhmiin kuulemaan käsiteltävien lakiesitysten taustat. Katsoimme videolta kansalaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiä lakien mahdollisista vaikutuksista yhteiskuntaan. Päätimme ryhmiemme kannat ja niiden esittelijät, jotka pitivät lyhyet puheenvuorot ja vastasivat muiden valmistelemiin kysymyksiin. Neuvottelimme valiokunnissa muutoksista lakiesityksiin samalla hioen argumentaatiotaitojamme. Näitä neuvotteluja kutsutaan trilogeiksi, joiden osapuolina toimivat komissio, parlamentti ja jäsenmaiden vastuuministereistä koostuva Euroopan unionin neuvosto. Lopuksi äänestimme lakien hyväksymisestä.
Pitkän ensimmäisen työpäivän päätteeksi kuulimme vielä lyhyesti Budapestin European Parliament Liaison Officen eli Euroopan parlamentin paikallisen yhteystoimiston tehtävistä. Näitä edustustoja toimii jokaisessa unionin jäsenmaan pääkaupungissa, minkä lisäksi lisäksi viidessä väkirikkaimmassa valtiossa on aluetoimistoja. Unionin ulkopuolella niitä on vielä Washingtonissa ja Lontoossa. Helsingin Kampissa sijaitseva Suomen yhteystoimisto Eurooppasaleineen on kaikille meille Yt-linjalaisille tuttu paikka monista eri keskustelutilaisuuksissa ja meppitapaamisista.
Borsin mukaan yhteystoimistojen tehtävänä on toteuttaa parlamentin viestintää paikallisesti, lisätä tietoisuutta sen vaikutuksista ihmisten arkeen sekä edistää osallistumista unionin demokratiaan. Hän uskoi toimistojen tuovan työllään EU:ta lähemmäksi tavallisia ihmisiä järjestämällä tapahtumia ja välittämällä tietoa kansalaisille sekä lisäksi viestimällä toiminnastaan myös sosiaalisessa mediassa. Bors kertoikin meille esimerkiksi itsellään parhaillaan työn alla olevan Eurooppa-päivän organisoimisesta.
Bors oli itse päätynyt Euroopan parlamentin yhteystoimistoon Schuman-harjoitteluohjelman kautta, joka on EU:n tarjoama harjoittelumahdollisuus nuorille, ja siirtynyt sieltä Europa Experience -keskukseen. Hänen mukaansa työ on lisännyt ihmisten ymmärrystä Euroopan unionin toimintaa kohtaan ja siten muovannut heidän suhtautumistaan siihen erityisesti Unkarin viime vuosien tilanteissa, joissa tietoa unionista on ollut vähemmän saatavilla.
Yleisesti ottaen Euroopan unionilla on Unkarissa korkea kannatus. Tämä tuli esiin myös aiemmin päivällä EPAS-vierailulla juutalaisessa ammattikoulussa. Opiskelijoiden suhtautuminen unioniin oli myönteistä, mutta samalla moni painotti, että Unkarilla tulisi olla enemmän päätösvaltaa omista asioistaan.
Vierailun jälkeen hajaannuimme tutustumaan Budapestin vilinään ja nähtävyyksiin sekä rentoutumaan pitkän mutta antoisan päivän jälkeen. Kiitämme Tamás Borsia ja muuta European Parliament Liaison Officen sekä Europa Experiencen henkilökuntaa mielenkiintoisesta ja elämyksellisestä kokemuksesta.
Eino S. ja Katariina K.
FinnAgora – Suomen Unkarin kulttuuri-instituutti
Lounaan jälkeen torstaina 23.4. delegaatiomme suuntasi FinnAgoraan eli Suomen Unkarin kulttuuri-instituuttiin, jonka fasiliteetit sijaitsevat samassa yhteydessä Suomen Budapestin suurlähetystön upeassa kiinteistössä. Tonavan länsipuolen Budassa mäenrinteessä sijaitsevan instituutin päätehtävä on suomalaisen kulttuurin edistäminen Unkarissa monipuolisesti kulttuurin ja taiteen aloilla muun muassa erilaisia tapahtumia järjestäen. Instituutin filosofiaan kuuluukin ihmisten yhteen saattaminen suomalaista kulttuuria esittelevissä tilaisuuksissa. Tästä johtuneekin instituutin nimessä oleva sana ”agora”, joka viittaa antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden asukkaiden kohtaamispaikkoina toimineisiin julkisiin tiloihin.
Saavuttuamme suurlähetystön porteille instituutin kulttuurituottaja Nuutti Päällysaho otti meidät lämpimästi vastaan. Kuvankauniissa ja vehreässä miljöössä suomalainen käytännönläheinen arkkitehtuuri näytti meille parhaat puolensa. Edustuston yleisötilaisuuksiin varatun luentosalin rennossa keskustelutilaisuudessa tuottaja Päällysahon kertoi meille tarkemmin instituutin erikoistumiskohteista ja ajankohtaisesta toiminnasta. Ryhmäämme teki vaikutuksen myös Päällysahon monipuolinen ja perinteisiä yhteiskunnallisten alojen virkauria epätyypillisempi urapolku kulttuurin ja taiteen parissa, mitä hän avasi meille innostavasti. Intohimoisena skeittaajana ja rap-musiikin ystävänä hän löysi lopulta lukion jälkeen tiensä elokuva- ja kulttuurituottamisen alojen opintoihin ja projekteihin. Tapahtumarikkaiden vaiheiden ja erilaisten seikkailujen kautta urapolku johdatti Päällysahon lopulta edistämään suomalaista kulttuurikenttää Unkariin, kulttuurialalla usein varsin harvinaiseen monivuotiseen työsuhteeseen.
FinnAgora järjestää aktiivisesti erilaisia tapahtumia, joiden tarkoituksena on tuoda monipuolisesti esiin suomalaista kulttuuria Unkarissa. Yksi vuoden päätapahtumista on elokuvafestivaali, jossa esitellään suomalaisia elokuvia ja tarjotaan paikalliselle yleisölle mahdollisuus tutustua suomalaiseen kulttuuriin erilaisten oheistapahtuminen kuten festariklubien muodossa. Jokavuotiseen ohjelmaan kuuluu myös suomalaista ruokakulttuuria esittelevä Taste Finland -tapahtuma suurlähetystön puutarhassa, missä vieraat pääsevät tutustumaan maamme kulttuuritarjontaan laajemminkin, mihin kuuluu luonnollisesti myös saunomista ja vaikkapa perinteisen sahdin maistelua. Lisäksi Päällysahon mainitsi instituutin ajankohtaisina tapahtumina kielikahvilan, jossa paikallisilla on mahdollisuus päästä puhumaan suomea sekä vaaleihin liittyneen suomalais-unkarilaisen toimittajatapaamisen järjestämisen.
Vierailun aikana keskustelimme myös Suomen ja Unkarin toimintakulttuurien välisistä eroista. Yleistäminen on Päällysahon mukaan vaikeaa, mutta suomalaisuus saattaa olla jossain määrin rauhallisempana ja suoraviivaisempana, kun taas unkarilaisessa elämänmenossa korostuu stereotyyppisesti sosiaalisuus ja tunteikkaampi vuorovaikutus. Myös ajankäytössä ja kommunikointityyleissä on eroja, jotka voivat aluksi tuntua yllättäviltä. Toisaalta molempia kulttuureja yhdistää vahva arvostus omaa historiaa ja perinteitä kohtaan. Tällaiset erot ja yhtäläisyydet tekevät varmasti kulttuurien välisestä yhteistyöstä erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Kielisukulaisuutta Päällysaho havainnollisti, että vaikka unkarilaisten puheesta ei ymmärräkään yksittäisiä sanoja, niin kieli kuulostaa siitä huolimatta suomalaisen korvaan jotenkin tutulta.
Perustavanlaatuinen vierailu avarsi kuvaamme suomalaisesta kulttuurista kansainvälisessä ympäristössä. Päällysaho painotti erityisesti kulttuuria osana identiteettiä ja kulttuurin vaalimisen merkitystä kansainvälisen yhteistyön keinoin. ”Yhteistyö on siltojen rakentamista”, totesi isäntämme tilaisuuden lopussa ennen rientämistä valmistelemaan samana iltana pidettävää Kielikahvilaa. Suuret kiitokset vierailusta ja antoisasta tapaamisesta! Kötzi Nuutti Päällysaho!
Valo V. ja Waltteri H.
Suomen Budapestin suurlähetystö
FinnAgoran esityksen jälkeen Suomen edustautumisesta Unkarissa saapui kertomaan itse suurlähettiläs Pertti Anttinen neuvonantajansa Daniel Lukácsin kanssa. Hän kertoi heti aluksi, ettei ollut päivän kiireisen aikataulunsa takia suunnitellut tulevansa henkilökohtaisesti tapaamaan meitä, mutta oli edustuston valvontakameroissa meidät hyvin pukeutuneina havaitessaan päättänyt kuitenkin tulla tervehtimään lyhyesti. Hän tähdensi meille heti kärkeen, että asianmukainen pukeutuminen on myös diplomatiassa tärkeä toisen osapuolen kunnioittamista osoittava viesti.
Suurlähettiläs piti tiiviin läpikäynnin Unkarin ja Suomen välisistä diplomaattisista suhteista, jotka ovat olleet perinteisesti hyvin läheiset ja lämpimät. Hän avasi meille opiskelijoille myös oman suurlähettiläskautensa ajoittain aika haastavaakin toimintaympäristöä, joihin ovat vaikuttaneet väistyneen hallinnon edustajien joskus hieman epädiplomaattinenkin suhtautuminen Suomen sekä yleisemminkin EU-maiden suurlähetystöjen toimintaan. Suurlähettiläs Anttinen toivoi puheenvuoronsa pohjautuvan meidän opiskelijoiden valmistelemiin kysymyksiin, joita meillä onneksi olikin jokaisella takataskussa etukäteen mietittynä. Valmistautumista edesauttoi osaltaan, että olimme juuri ennen matkalle lähtöä saaneet koulullamme kattavan pohjustuksen maata hyvin tuntevalta entiseltä Suomen Unkarin suurlähettiläältä Pertti Torstilalta, joka oli jäänyt pitkän virkauransa päätteeksi eläkkeelle ulkoministeriön korkeimman virkamiehen eli valtiosihteerin tehtävästä.
Ensimmäinen Anttiselle esitetty kysymys koski unkarilaisten järjestöjen rahoitusta pääministeri Orbánin hallinnon aikana. Vastauksessaan suurlähettiläs korosti Unkarin haasteena olevan nyt korruptoituneiden rakenteiden oikeudenmukainen purkaminen, mihin tarvitaan pitkäjänteistä ja vastuullista politiikkaa. Tulevaisuuden hän näki kuitenkin Unkarille toiveikkaana etenkin paranevan EU-yhteistyön kautta.
Suurlähettiläältä kysyttiin hänen arviotaan tulevan Tisza-puolueen ympärille rakentuvan hallituksen mahdollisista vaikutuksista diplomaattien työhön sekä Suomen ja Unkarin kahdenvälisten suhteiden palauttamisesta entiselle tasolle. Suurlähettilään mukaan esimerkiksi ministeritason vierailujen määrän lisääntyminen tulevina vuosina on todennäköinen ja toivottava kehitys.
Osa opiskelijoiden esittämistä kysymyksistä koski puolestaan suurlähettilään omaa työnkuvaa, uramahdollisuuksia ulkoministeriössä sekä diplomaattiurasta kiinnostuneelta nuorelta vaadittavia taitoja ja ominaisuuksia. Suurlähettiläs painotti, kuinka perustaidot, kuten kielitaito ovat vieläkin tärkeitä diplomaatin työssä, eivätkä ole juuri muuttuneet vuosien saatossa. “Tekoäly ei koskaan korvaa hyvää ja kohdemaansa asioihin syvällisesti perehtynyttä diplomaattia”, virkauransa viimeisellä ulkomaanpostilla oleva Anttinen tähdensi. Hänen neuvonantajansa Lukács puolestaan toi esiin paljon puhutun tekoälyn olevan työssään toimiva apukäsi, mutta korosti omien pohjatietojen olevan keskeistä, sillä tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuutta pitää pystyä kaikissa oloissa pystyä puntaroimaan tarkasti.
Ennen lähtöään ELTE-yliopistolle tapaamaan kansainvälisiä opiskelijoita suurlähettiläs Anttinen muistutti meitä, että diplomaatin työ on hyvin monipuolista ja siihen voi olla monta eri reittiä. Hän kertoi opiskelleensa itse maa- ja metsätaloustieteellisessä kalatalous pääaineenaan. Valmistumisen jälkeen hän päätyi Afrikkaan kansainvälisiin hanketöihin, minkä myötä mahdollinen ura ulkoministeriön palveluksessa alkoi kiinnostamaan. Tutkinnon ja kielitaidon lisäksi Anttinen tähdensi hyvän käytöksen ja kohteliaisuuden merkitystä myös diplomaatin urapolulla. “Kannattaa olla niin sanottu hyvä tyyppi”, Anttinen tiivisti. Anttinen toi vielä lopuksi myös esille sen, että Unkari voi olla joillekin meistä tulevaisuudessa kiinnostava paikka opiskella, vaikka vaihto-ohjelman puitteissa. Corvinus-yliopiston vierailulta tiesimmekin, että näin varmasti on. Etenkin kun edellisen hallinnon toimien seurauksena jäissä olleet Erasmus+ -vaihto-ohjelmat ovat todennäköisesti taas aktiivisia lähitulevaisuudessa.
Pohjanmaalla kasvanut suurlähetystön neuvonantaja Daniel Lukács kertoi vielä omassa osuudessaan Budapestin suurlähetystön värikkäästä historiasta sekä omista havainnoistaan Unkarin ja Suomen kahdenvälisistä suhteista. Unkarilaisten ja suomalaisten suhteet ovat hänen mukaansa erityiset jo pelkästään kielisukulaisuuden myötä, viimeaikojen poliittisesta kitkasta huolimatta. Sekä Suomi että Unkari kuuluvat samaan kielikuntaan eli uralilaisiin kieliin ja vielä tarkemmin suomalais-ugrilaisiin kieliin.
Kielisukulaisuus on luonut pohjaa maidemme kulttuuriselle ja taloudelliselle yhteistyölle. Erityisesti Lukács painotti yritystoiminnan yhteistyötä maiden välillä, ja sitä, kuinka monet suomalaiset yritykset avasivat kylmän sodan päättymisen jälkeen toimintaansa Unkariin. Nostona hän mainitsi etenkin Nokian tärkeän merkityksen Unkarin elinkeinoelämässä. Lisäksi neuvonantaja Lukács mainitsi muutamia Unkarissa tunnettuja suomalaisia henkilöitä, kuten formulakuljettajat Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen, jotka ovat edesauttaneet positiivisen Suomi-kuvan syntymistä Unkarissa.
Pihalla otettujen ryhmäkuvien yhteydessä Lukács esitteli meille arkkitehti Ilmo Valjakan suunnittelemaa, arkkitehtuurin funktionalistista tyylisuuntaa edustavaa suurlähetystön rakennusta. Hän mainitsi Valjakan suunnitelleen myös Unkarin suurlähetystön Helsingin Kuusisaareen. Opimme myös, että rakennuksen ulkopuolelta löytyy suurlähetystön entiselle vahtimestarille Ferenc Tömörille omistettu muistomerkki. Tömör menehtyi rakennuksen tuhoutuessa tulipalossa osana Budapestin piiritystä vuonna 1944.
Haluamme kiittää koko suurlähetystön väkeä sekä etenkin edustuston päällikkö Anttista, joka teki tapaamisellemme tilaa keskellä kiireistä diplomaattiarkeaan.
Leo O. ja Leo N.
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT
Budapestin osuuden viimeisen työpäivän aluksi Munkkiniemen yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalaiset saivat aamupäivällä vieraaksi Wombat’s City hostellillemme EIT:n koulutusvirkamies Annastiina Heiskasen. Heiskanen tuli tapaamaan meitä omana vapaapäivänään, mikä kertoi hänen vilpittömästä halustaan jakaa arvokasta tietoa ja uraneuvoja meille sumalaisille nuorille, joita hakeutuu nykyisin huolestuttavan vähän kansainvälisiin tehtäviin.
EIT (European Institue of Innovation and Technology) on Euroopan unionin vuonna 2008 perustama toimielin, jonka päämaja sijaitsee Budapestissa. EIT:n tavoitteena on parantaa Euroopan innovaatiokykyä sekä edistää unionin teknologiakehitystä. Sen tärkein tehtävä on saattaa yhteen yrityksiä, korkeakouluja ja muita tutkimuslaitoksia KIC:ien (Knowledge and Innovation Communities) kautta. Nämä KIC-yhteisöt, kuten myöhemmin päivän vierailuohjelmassa ollut 28Digital, keskittyvät erilaisiin toimialoihin, joita ovat esimerkiksi digitalisaatio, ilmasto ja terveys. Yhteisöillä on runsaasti toimipisteitä ympäri Eurooppaa, minkä tarkoituksena on tiivistää jäsenmaiden yhteistyötä monilla strategisestikin tärkeillä aloilla. EIT tarjoaa koulutusohjelmia ja tukee kasvuyrityksiä erityisesti niiden alkuvaiheessa, esimerkiksi siemenrahoitusten avulla, edesauttaakseen niiden menestymistä tulevaisuudessa. EIT ei kouluta tai johda näitä verkostoja, vaan sen tehtävänä on rahoittaa, mentoroida ja seurata niiden toimintaa huolellisesti. Heiskasen mukaan EIT:n näkökulmasta startup-yrityksen tukemisen perusedellytys on vahva ja huolellisesti rakennettu liikesuunnitelma. Hän kertoi myös EIT:n Girls in STEM -ohjelmasta, jolla pyritään innostamaan nuoria naisia tieteiden pariin.
Heiskasen mukaan Suomi on aktiivisesti mukana EIT:n toiminnassa erityisesti KIC-yhteisöjen kautta. Suomalaisia toimijoita on mukana useissa yhteisöissä, kuten EIT Digital, EIT Climate ja EIT Food, joiden kautta edistetään digitalisaatiota, kestävää kehitystä ja innovaatioita. Hän kertoi esimerkiksi Aalto-yliopiston olevan aktiivisesti mukana useissa yhteisöissä ja koulutusohjelmissa. Toiminta tukee Suomessa myös koulutusta ja yrittäjyyttä EIT-merkityillä tutkinto-ohjelmilla, mikä vahvistaa Suomen osaamista, kansainvälisiä verkostoja ja kilpailukykyä osana eurooppalaista innovaatioekosysteemiä.
Tapaamisen lopuksi Heiskanen kertoi meille myös omasta urapolustaan ranskan kielen maisterista EIT:n koulutusvirkamieheksi. Hän on muun muassa työskennellyt opetushallituksessa esimerkiksi korkeakoulujen Erasmus-vaihto-ohjelmien arvioinnin parissa sekä suorittanut harjoittelujakson Euroopan komissiossa. Evästyksenä meille Heiskanen korosti, että työskentely Euroopan unionin eri toimielimissä edellyttää ennen kaikkea paineensietokykyä, tunnollisuutta ja luotettavuutta. Heiskanen toi esille myös lukutaidon tärkeyden ja kyvyn ymmärtää sekä löytää laajoista tietomääristä olennaiset asiat. Lisäksi hän painotti verkostoitumisen tärkeyttä, sillä yhteistyö ja urakierto eri toimijoiden ja virastojen välillä on jatkuvaa. Työssä on usein läsnä myös kiire ja aikapaine, joten hyvä ajankäytön hallinta on oleellinen työelämätaito.
Kiitämme Annastiina Heiskasta hänen ajastaan ja halustaan kertoa meille linjalaisille kultaakin arvokkaampia neuvoja.
Janina Y. ja Daniel B.
Vierailu 28Digital
Aurinkoisena perjantai-iltapäivänä Yt-linjan ryhmä suuntasi Budapestin matkaosuuden viimeiselle opintovierailulle 28Digitalin Budapestin toimistoon, jossa titteliltään Ecosystem Lead Region East Krisztián Gál kollegoineen otti meidät lämpimästi vastaan. 28Digital liittyi kiinteästi päivän aiempaan European Institute of Innovation and Technologyn (EIT) Annastiina Heiskasen tapaamiseen, koska se on yksi EIT:n ensimmäisistä KIC-yhteisöistä (Knowledge and Innovation Community), joten se saanut alkunsa EIT:n rahoituksesta. 28Digital, alun perin nimeltään EIT Digital, irtautui myöhemmin itsenäiseksi organisaatioksi, mutta jatkaa edelleen tiivistä yhteistyötä EIT:n kanssa.
Gálin tervetuliaissanojen jälkeen puheenvuoro siirtyi Accelaration Manager Dénes Csiszárille joka vastaa yhteisön toiminnan edistämisestä. Hän kertoi tarkemmin sekä organisaation alkuvaiheista että toiminnan nykyisistä painopisteistä. 28Digital on eurooppalainen digitaalisten innovaatioiden rahoittaja ja monitoiminen yritys, joka tekee yhteistyötä niin yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen kuin startupienkin kanssa. Sen tavoitteena on muuttaa tutkimustieto käytännön innovaatioiksi Euroopassa, auttaa startupeja kasvamaan kansainvälisiksi toimijoiksi ja kouluttaa uusia digitaalisia osaajia. Yhteisö ei tähtää voiton maksimointiin, vaan sijoittaa kaikki saamansa tuotot uusiin hankkeisiin.
Saimme myös esittää kysymyksiä ja meitä opiskelijoita kiinnosti muun muassa Euroopan unionin mahdollisuudet yltää Kiinan ja Yhdysvaltojen teknologiselle tasolle. Csiszárin mukaan eurooppalaisten yritysten on vaikea kilpailla jo omilla aloillaan vakiintuneiden globaalien markkinajohtajien, kuten Microsoftin ja Nvidian kanssa, mutta parhaat mahdollisuudet ovat hänen mukaansa vihreän siirtymän ja kvanttitekniikan tapaisilla aloilla, joissa pelikenttä on avoimempi ja eurooppalaisilla yrityksillä paljon vaadittavaa teknologista osaamista.
Innovaatioyhteisön käytännön toiminnan jälkeen saimme mahdollisuuden kuulla Budapestissa opiskelusta ja 28Digitalissa työskentelystä ohjelmisto- ja laitteistoinsinööriksi valmistuvalta Reha Ermetiniltä, joka oli ollut edellisenä päivänä FinnAgoran järjestämässä Kielikahvilassa. Hän kertoikin harjoitelleensa suomea mahdollisimman monella tavalla jo neljän kuukauden ajan, sillä suunnitelmissa oli muuttaa Suomeen elokuussa tekemään robotiikan jatko-opintoja Aalto-yliopistoon. Pääsimme kyselemään hänen arjestaan opintojen ohella, minkä lisäksi kysymyksiä esitettiin esimerkiksi ohjelmointityön ulkoistamisestä tekoälylle ja sen mahdollista vaikutuksista insinöörien työllistymiseen. Ermetin kuitenkin vakuutti, että ihmisen osaaminen on korvaamatonta, vaikka tekoäly voikin helpottaa joitain rutiininomaisimpia työvaiheita.
Ermetinin esityksen jälkeen vuorossa oli koulutusvastaava Nata Japiashvili, joka avasi meille yrityksen yhteydessä toimivan EIT Digital Master Schoolin tarjoamia koulutusmahdollisuuksia. Japiashvili johdatti meidät aiheeseen osallistavan ja kilpailuhenkeä nostattaneen Kahoot-pelin avulla. Hän kertoi, että opiskelijoiden on mahdollista suorittaa koulutusohjelman avulla kahdessa vuodessa erilaisia maisterintutkintoja yhteistyöyliopistossa joko lähi- tai etäopiskeluna. Tarjontaan kuuluu myös parin viikon mittainen kesäkurssi, jossa opetetaan muun muassa yrittäjyyden perusasioita.
Esityksen jälkeen puheenvuoron sai vielä viimeiseksi omasta toimenkuvastaan digitaalisen teknologian ekosysteeminen johdossa meille kertonut Gergely Horváth. Myös hänellä oli yllättäen yhteyksiä Suomeen, sillä hän oli opiskellut kymmenen vuotta sitten 28Digitalin koulutusohjelmassa Aalto-yliopistossa, minkä myötä hän kertoi kuuluvansa ohjelman ensimmäisiin alumneihin. Horvathin vastailtua moniin etenkin Suomen kokemuksiinsa liittyneisiin kysymyksiimme keskustelimme vielä pitkään koko 28Digitalin henkilökunnan kanssa monista erilaisista teemoista, kuten esimerkiksi nopeasti kehittyvän tekoälyn vaikutuksia innovaatioihin ja teknologian tulevaisuuteen.
Yt-linjaiset kiittävät suuresti meidät vastaanottanutta 28Digitalin henkilöstöä heidän vieraanvaraisuudestaan sekä lämminhenkisestä tavasta avata välillä vähän vaikeaselkoistakin startup-maailmaa kansantajuisesti.
Lumi S. ja Aatos V.
Matkan Zagreb-osuus on luettavissa täältä: www.munkka.fi/yt-linjan-opintomatka-budapestiin-ja-zagrebiin-21-4-29-4-2026-osa-ii