Corvinus yliopisto Budapestissa
Keskiviikkoaamuna 22.4.2026 Munkkiniemen yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjan opiskelijat aloittivat opintomatkansa ensimmäisen päivän aurinkoisessa Budapestissa, jossa suuntasimme kohti Corvinus yliopistoa. Yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia niin paikallisille kuin kansainvälisillekin opiskelijoille ja se onkin yksi johtavia talous- ja yhteiskuntatieteitä opettavia korkeakouluja Unkarissa.
Yliopistossa on noin 8 000 opiskelijaa, joista jopa 2 000 on ulkomaalaisia. Kansainvälisyyttä korostaa myös se, että kaikki kurssit tarjotaan myös englanniksi. Kansainvälisten suhteiden laitoksella opiskelijoista noin puolet ovat tulleet Unkarin ulkopuolelta, joten mahdollisuuksia on siis paljon myös meille suomalaisille opiskelijoille.
Yliopistolla meidät toivotettiin tervetulleiksi Közgáz kampuksella, josta alkoi opastettu kampuskierros. Oppainamme toimivat yliopiston PPE-opiskelija Hector sekä Corvinuksen viestintätiimissä työskentelevä Nora. Oli mielenkiintoista kuulla heiltä yliopiston arjesta sekä tunnelmista Unkarin sisäpoliittisiin muutoksiin liittyen. Hiljattain käydyt vaalit puhututtivat kierroksen aikana, minkä lisäksi saimme kuulla paljon opintojen rakenteesta, vaihtomahdollisuuksista sekä vapaa-ajan mahdollisuuksista Unkarin vilkkaassa pääkaupungissa. Vierailimme myös Tonavan toiselle puolelle vuonna 2024 avatulla Gellért kampuksella, jossa opiskelija-asunnot sijaitsevat. Modernin kampuksen kattoterassilta avautuvat upeat näkymät kaupungin ylle.
Vierailumme keskittyi ennen kaikkea kansainvälisiin suhteisiin, joita alettiin opettamaan Corvinuksella vuonna1963. Kattavan kampuskierroksen jälkeen pääsimmekin keskustelemaan kansainvälisten suhteiden kandiohjelman johtajan Mr Zoltán Gálikin sekä professori dr. Éva Kőváriné Ignáthin kanssa. Tilaisuuden alussa he kertoivat meille yliopiston laajasta kurssivalikoimasta ja opintomahdollisuuksista. Keskustelussa nousivat esille niin Unkarin ajankohtaiset sisäpoliittiset aiheet kuin myös laajemmat kansainväliset suhteet.
Yt-linjan opiskelijat esittivät mielenkiintoisia kysymyksiä professoreille hiljattain käydyistä vaaleista, ja oli erittäin antoisaa kuulla heidän näkemyksiään aiheesta. Suomen ja Unkarin suhteista kysyttäessä Gálik esitteli yliopisto-opiskelijoille tarkoitetun materiaalin Suomesta, sen ulkopolitiikasta ja Natosta. Oli kiinnostavaa nähdä konkreettisesti, mitä maastamme tiedetään ja opetetaan muualla. Myös laajemmin kansainvälisistä konflikteista syntyi hedelmällistä keskustelua.
Haluamme kiittää yliopistoa vierailusta sekä Gálikia ja Kőváriné Ignáthia antoisasta keskustelutilaisuudesta. Vierailun aikana saimme tärkeää tietoa globaalista tilanteesta, ja yliopistosta välittyi moderni ja kansainvälinen kuva. Kenties joidenkin linjalaisten matka käy Corvinukseen vielä tulevaisuudessa vaihto-ohjelman tai opiskelun merkeissä!
Laura T. ja Otso T.
European Parliament Liaison Office – Europa Experience
Koululta kävelimme aurinkoisessa säässä kymmenen minuutin kävelymatkan Europa Experience -näyttelytilaan ja haimme matkan varrella välipalaa.
Europa Experience -keskukset ovat interaktiivisia multimediatiloja eri puolilla EU:ta. Ne havainnollistavat Euroopan unionin toimintaa, sen vaikutuksia arkeen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Suomen keskus on Helsingissä keskustakirjasto Oodissa, mutta se toimii pienemmässä skaalassa kuin esimerkiksi Budapestissä.
Paikan päällä osallistuimme Helsingistä puuttuvaan Euroopan parlamentin toimintaa kuvaavaan simulaatioon. Meitä ohjanneen tiiminvetäjä Tamás Borsin esittelyn jälkeen meidät jaettiin puhelinten avulla parlamentaarisiin ryhmiin, minkä jälkeen kokoonnuimme ryhmiin kuulemaan käsiteltävien lakiesitysten taustat. Katsoimme videolta kansalaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiä lakien mahdollisista vaikutuksista yhteiskuntaan. Päätimme ryhmiemme kannat ja niiden esittelijät, jotka pitivät lyhyet puheenvuorot ja vastasivat muiden valmistelemiin kysymyksiin. Neuvottelimme valiokunnissa muutoksista lakiesityksiin samalla hioen argumentaatiotaitojamme. Näitä neuvotteluja kutsutaan trilogeiksi, joiden osapuolina toimivat komissio, parlamentti ja jäsenmaiden vastuuministereistä koostuva Euroopan unionin neuvosto. Lopuksi äänestimme lakien hyväksymisestä.
European Parliament Liaison Office on Euroopan parlamentin paikallinen yhteystoimisto, jollainen toimii jokaisessa unionin jäsenmaan pääkaupungissa. Lisäksi viidessä väkirikkaimmassa valtiossa on aluetoimistoja – unionin ulkopuolella on niitä kaksi: Washingtonissa ja Lontoossa. Toimistojen tehtävänä on toteuttaa parlamentin viestintää paikallisesti, lisätä tietoisuutta sen vaikutuksista ihmisten arkeen sekä edistää osallistumista unionin demokratiaan. Borsin mukaan toimistot tuovat työllään tavalliset ihmiset lähemmäksi EU:ta. Ne järjestävät tapahtumia ja välittävät tietoa kansalaisille sekä viestivät toiminnastaan myös sosiaalisessa mediassa. Bors kertoikin meille esimerkiksi Eurooppa-päivän organisoimisesta. Helsingin yhteystoimisto on YT-linjalle tuttu Eurooppasali keskustassa.
Bors oli päätynyt Euroopan parlamentin yhteystoimistoon Schuman-harjoitteluohjelman kautta, joka on EU:n tarjoama harjoittelumahdollisuus nuorille, ja siirtynyt sieltä Europa Experience -keskukseen ja tehnyt välissä myös vapaaehtoistöitä. Hänen mukaansa työ on lisännyt ihmisten ymmärrystä Euroopan unionin toimintaa kohtaan ja siten muovannut heidän suhtautumistaan siihen erityisesti tilanteissa, joissa tietoa unionista on ollut vähemmän saatavilla.
Yleisesti ottaen Euroopan unionilla on Unkarissa korkea kannatus. Tämä tuli esiin myös aiemmin päivällä EPAS-vierailulla juutalaisessa ammattikoulussa. Opiskelijoiden suhtautuminen unioniin oli myönteistä, mutta samalla korostettiin, että Unkarilla tulisi olla enemmän päätösvaltaa omista asioistaan.
Vierailun jälkeen hajaannuimme tutustumaan Budapestin kaupunkiin ja nähtävyyksiin sekä rentoutumaan antoisan päivän jälkeen.
Kiitämme Tamás Borsia ja muuta European Parliament Liaison Officen sekä Europa Experiencen henkilökuntaa mielenkiintoisesta ja elämyksellisestä kokemuksesta.
Eino S. ja Katariina K.
FinnAgora – kulttuurien kohtaamispaikka
Lounaan jälkeen torstaina 23.4. delegaatiomme suuntasi FinnAgoraan, eli Suomen Unkarin kulttuuri-instituuttiin, jonka fasiliteetit sijaitsevat maamme suurlähetystön upeassa kiinteistössä. Tonavan länsipuolen Budassa sijaitsevan instituutin päätehtävä on suomalaisen kulttuurin levittäminen Unkarissa muun muassa kulttuurin ja taiteen aloilla sekä erilaisia tapahtumia järjestäen. Instituutin filosofiaan kuuluukin ihmisten törmäyttäminen suomalaista kulttuuria juhlistavissa tapahtumissa, mistä juontaakin nimi agora. Sana viittaa antiikin Kreikan toreihin, jotka toimivat kohtaamispaikkoina kaupunkivaltioiden asukkaiden keskuudessa.
Saapuessamme suurlähetystön maille kulttuurituottaja Nuutti Päällysaho otti meidät lämpimästi vastaan. Kuvankauniissa miljöössä suomalainen käytännönläheinen arkkitehtuuri näytti parhaat puolensa. Rennossa keskustelutilaisuudessa tuottaja Päällysahon kanssa saimme kuulla instituutin toiminnasta ja sen erikoistumiskohteista. Ryhmäämme kiinnosti myös Päällysahon monipuolisuudessaan hyvin vaikuttava urapolku kulttuurin ja taiteen parissa, mitä hän avasi meille innostavasti. Kovan luokan skeittaajana ja rap-musiikin ystävänä hän kiinnostui lukion jälkeen opinnosta elokuva- ja kulttuurituottamisen aloilla. Tapahtumarikkaiden vaiheiden ja erilaisten seikkailujen kautta urapolun virta kuljetti Päällysahon lopulta edistämään suomalaista kulttuurikenttää Unkariin, kulttuurialalla usein varsin harvinaiseen monivuotiseen työsuhteeseen.
FinnAgora järjestää aktiivisesti erilaisia tapahtumia, joiden tarkoituksena on tuoda monipuolisesti esiin suomalaista kulttuuria Unkarissa. Yksi vuoden päätapahtumista on elokuvafestivaali, jossa esitellään suomalaisia elokuvia ja tarjotaan paikalliselle yleisölle mahdollisuus tutustua suomalaiseen kulttuuriin parhaimmillaan. Jokavuotiseen ohjelmaan kuuluu myös suomalaista ruokakulttuuria juhlistava tapahtuma suurlähetystön puutarhassa, jossa vieraat pääsevät tutustumaan maamme kulttuuritarjontaan, johon kuuluu myös saunomista ja perinteisen sahdin maistelua. Tällaiset tapahtumat luovat paikalliselle asukkaille ainutlaatuisia elämyksiä ja madaltavat kynnystä tutustua suomalaiseen kulttuuriin rennossa ja helposti lähestyttävässä ympäristössä. Olemmehan kuitenkin unkarilaisten kielisukulaisia ja kulttuurien kohtaaminen on molemmille osapuolille luontevaa juuri kylpemiseen yhteydessä.
Vierailun aikana keskustelimme myös Suomen ja Unkarin kulttuurien välisistä eroista. Suomalainen kulttuuri näyttäytyi rauhallisempana ja suoraviivaisempana, kun taas unkarilaisessa kulttuurissa korostuvat sosiaalisuus ja vahvempi vuorovaikutus. Myös ajankäytössä ja kommunikointityyleissä on eroja, jotka voivat aluksi tuntua yllättäviltä. Toisaalta molempia kulttuureja yhdistää vahva arvostus omaa historiaa ja perinteitä kohtaan. Tällaiset erot ja yhtäläisyydet tekevät kulttuurien välisestä yhteistyöstä erittäin mielenkiintoista ja opettavaista.
Perustavanlaatuinen vierailu avarsi kuvaamme suomalaisesta kulttuurista kansainvälisessä ympäristössä. Päällysaho painotti erityisesti kulttuuria osana identiteettiä ja kulttuurin vaalimisen merkitystä kansainvälisen yhteistyön keinoin. ”Yhteistyö on siltojen rakentamista”, totesi isäntämme tilaisuuden lopussa ennen rientämistä järjestämään suomalais-unkarilaista kielikahvilaa. Suuret kiitokset vierailusta ja antoisasta dialogista! Kötzi Nuutti Päällysaho!
Valo V. ja Waltteri H.
Suurlähetystö torstaina 23.4.
FinnAgoran esityksen jälkeen huoneen otti haltuun suurlähettiläs Pertti Anttinen apulaisensa Daniel Lukácsin kanssa. Saimme heti tilaisuuden aluksi kokeneelta diplomaatilta kiitosta asiallisesta pukeutumisestamme. Suurlähettiläs Anttinen kommentoi, kuinka on virkistävää nähdä, että vierailijat pukeutuvat edustavasti tapahtumiin.
Suurlähettiläs piti tiiviin läpikäynnin maidemme välillä vallitsevasta diplomaattisesta tilanteesta, minkä jälkeen hän avasi opiskelijoille lähivuosien haasteita, joihin vaikuttavat erityisesti edeltävät 16 vuotta maata johtaneen hallinnon toimet. Edustuston päällikkö Anttinen toivoi luennon pohjautuvan opiskelijoiden kysymysten varaan, joita YT-linjalaisilta piisasikin. Olimmehan ennen matkalle lähtöä saaneet kattavan pohjustuksen entiseltä Suomen Unkarin suurlähettiläältä Pertti Torstilalta.
Ensimmäinen Anttiselle esitetty kysymys koski unkarilaisten järjestöjen rahoitusta Orbánin hallinnon aikana. Vastauksessaan suurlähettiläs korosti korruptoituneiden rakenteiden oikeudenmukaisen purkamisen tärkeyttä, sekä sitä, että siihen tarvitaan nimenomaan pitkäjänteistä ja vastuullista politiikkaa. Tulevaisuuden hän näki kuitenkin Unkarille toiveikkaana etenkin paranevan EU-yhteistyön kautta.
Suurlähettiläältä kysyttiin tulevan hallituksen vaikutuksista diplomaattiseen työhön sekä Suomen ja Unkarin bilateraalisen suhteen palauttamisesta entiselleen. Hänen mukaansa ministerivierailujen määrän lisääntyminen tulevina vuosina on todennäköinen ja toivottava kehitys. Osa opiskelijoiden esittämistä kysymyksistä koski puolestaan suurlähettilään työnkuvaa, uramahdollisuuksia ja diplomaatille hyödyllisiä taitoja.
Anttinen toi myös esille sen, että Unkari voi olla tulevaisuudessa houkutteleva paikka opiskella. Esimerkiksi Erasmus-vaihto-ohjelmat ovat olleet Orbánin aikana jäissä, mutta niiden odotetaan jälleen jatkuvan.
Suurlähettiläs painotti, kuinka perustaidot, kuten kielitaito ovat vieläkin tärkeitä diplomaatin työssä, eivätkä ole juuri muuttuneet vuosien saatossa. “Tekoäly ei koskaan korvaa diplomaattia”, sanoi Anttinen. Neuvonantaja Lukács puolestaan näkee tekoälyn hyvänä apukätenä, mutta hän painottaa ryhmälle, ettei kannata uskoa kaikkea tietoa, mitä se tuottaa.
Diplomaatin työhön voi olla monta eri reittiä. Anttinen kertoi, kuinka itse on opiskellut maa- ja metsätaloustieteitä, pääaineenaan kalatalous. Hän ei koe, että ainoa tie diplomaatiksi on oikeus- tai valtiotieteiden opintojen kautta. Pertti Anttinen muistutti hyvän käytöksen ja kohteliaisuuden merkityksestä diplomaatin urapolulla. “Kannattaa olla niin kutsuttu hyvä tyyppi”, Anttinen tiivisti.
Suurlähetystön neuvonantaja Daniel Lukács kertoi suurlähetystön historiasta sekä Unkarin ja Suomen kahdenvälisistä suhteista. Unkarilaisten ja suomalaisten suhteet ovat erityiset jo pelkästään kielisukulaisuuden myötä, poliittisesta kitkasta huolimatta. Sekä Suomi että Unkari kuuluvat samaan kielikuntaan, eli uralilaisiin kieliin ja vielä tarkemmin suomalais-ugrilaisiin kieliin.
Kielisukulaisuus on luonut pohjaa kansojen kulttuuriselle ja taloudelliselle yhteistyölle. Erityisesti Lukács painotti yritystoiminnan yhteistyötä maiden välillä, ja sitä, kuinka monet suomalaiset yritykset ovat laajentaneet toimintaansa Unkariin ja työllistäneet paikallisia. Nostona hän mainitsi etenkin Nokian tärkeän roolin Unkarin elinkeinoelämässä. Lisäksi neuvonantaja Lukács mainitsi muutamia Unkarissa tunnettuja suomalaisia henkilöitä, jotka ovat olleet osana positiivisen Suomi-kuvan syntymistä, kuten formulakuskit Mika Häkkisen ja Kimi Räikkösen.
Varsinaisen tilaisuuden lisäksi Lukács esitteli meille arkkitehti Ilmo Valjakan suunnittelemaa, arkkitehtuurin funktionalistista tyylisuuntaa edustavaa suurlähetystön rakennusta. Valjakka on suunnitellut myös Unkarin suurlähetystön Helsingin Kuusisaareen. Opimme myös, että rakennuksen ulkopuolelta löytyy suurlähetystön entiselle vahtimestarille Ferenc Tömörille omistettu muistomerkki. Tömör menehtyi rakennuksen tuhoutuessa tulipalossa osana Budapestin piiritystä vuonna 1944.
Vierailulla kuulimme mielenkiintoisia näkökulmia maidemme välisistä suhteista sekä diplomaattien työstä. Haluamme kiittää koko suurlähetystön väkeä sekä etenkin edustuston päällikkö Anttista, joka teki tapaamisellemme tilaa keskellä kiireistä diplomaattiarkea.
Leo O. ja Leo N.
Vierailu 28Digitalin toimistossa
Aurinkoisena perjantai-iltapäivänä 24.4. yt-linja suuntasi yritysvierailulle 28Digitalin Budapestin toimistoon, jossa Krisztian Gal kollegoineen otti meidät lämpimästi vastaan. 28Digital liittyy kiinteästi päivän aiempaan European Institute of Innovation and Technologyn (EIT) Annastiina Heiskasen tapaamiseen, koska yritys on yksi EIT:n ensimmäisistä KIC-yhteisöistä (Knowledge and Innovation Community). Se on siis saanut alkunsa EIT:n rahoituksesta. 28Digital, alun perin nimeltään EIT Digital, irtautui myöhemmin itsenäiseksi organisaatioksi, mutta jatkaa edelleen yhteistyötä EIT:n kanssa.
Toimistolla esityksen aloittivat Dénes sekä Danish, jotka ovat vastuussa yrityksen toiminnan edistämisestä. He kertoivat sekä organisaation synnystä että nykyhetken toiminnasta. 28Digital on eurooppalainen digitaalisten innovaatioiden rahoittaja ja monitoiminen yritys, joka tekee yhteistyötä niin yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen kuin startupienkin kanssa. Sen tavoitteena on muuttaa tutkimustieto käytännön innovaatioiksi Euroopassa, auttaa startupeja kasvamaan kansainvälisiksi toimijoiksi ja kouluttaa uusia digitaalisia osaajia. Organisaatio ei tavoittele voittoa, vaan sijoittaa kaikki tuotot uusiin hankkeisiin.
Saimme myös esittää kysymyksiä puhujille, ja opiskelijoita kiinnosti muun muassa Euroopan mahdollisuudet yltää Kiinan ja Yhdysvaltojen teknologiselle tasolle. Danishin mukaan Euroopan on vaikea kilpailla jo vakiintuneiden toimijoiden, kuten Microsoftin, kanssa, mutta parhaat mahdollisuudet ovat vihreässä siirtymässä ja kvanttitekniikassa, joissa eurooppalaisilla on paljon annettavaa.
Organisaation toiminnan jälkeen saimme mahdollisuuden kuulla Budapestissa opiskelusta ja 28Digitalissa työskentelystä ohjelmisto- ja laitteistoinsinööriksi valmistuvalta Rehalta. Hän kertoi harjoitelleensa suomea neljän kuukauden ajan ja tulevansa elokuussa Aalto-yliopistoon opiskelemaan. Rehalta pääsimme kyselemään hänen arjestaan opintojen ohella. Linjalaisia kiinnosti myös esimerkiksi ohjelmointityön ulkoistaminen tekoälylle ja sen vaikutukset insinöörien työllistymiseen. Reha kuitenkin vakuutti, että ihmisen osaaminen on korvaamatonta, vaikka tekoäly voikin helpottaa työtä.
Rehan esityksen jälkeen vuorossa oli koulutusvastaava Nata, joka kertoi yrityksen yhteydessä toimivan EIT Digital Master Schoolin tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Nata johdatti meidät aiheeseen osallistavan ja kilpailuhenkeä nostattavan Kahoot-pelin avulla. Hän kertoi, että organisaation tarjoamana opiskelijoiden on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa kaksi maisterintutkintoa kahdessa eri yliopistossa joko lähi- tai etäopiskeluna. Halukkaille tarjotaan myös neljätoista päivää kestävä kesäkoulu, jossa opetellaan yrittäjyyden perustat.
Esityksen jälkeen puheenvuoron sai seuraava esiintyjä Gergely, joka vastasi linjalaisten mieleen juolahtaneisiin uusiin kysymyksiin. Kysymysten lisäksi Gergely kertoi omasta taustastaan. Hän oli opiskellut kymmenen vuotta sitten 28Digitalin koulutusohjelmassa Aalto-yliopistossa, ja kertoi kuuluvansa ohjelman ensimmäisiin alumneihin. Hänen esittäytymisensä jälkeen sekä osallistujat että henkilökunta pohtivat kysymyksien muodossa monia teemoja, kuten nopeasti kehittyvän tekoälyn vaikutuksia tulevaisuudessa.
Kysymysten jälkeen tilaisuuden virallinen osuus päättyi ja delegaatiolla oli mahdollisuus jäädä keskustelemaan vapaamuotoisesti henkilökunnan kanssa. Yt-linjaiset kiittävät suuresti 28Digitalin väkeä heidän vieraanvaraisuudestaan ja silmiä avaavista näkemyksistään startup-maailmaan.
Lumi S. ja Aatos V.
