Pääsimme torstaina 6.10.2022 YT-linjan kanssa seuraamaan Suomalainen rikosoikeus -seminaaria Helsingin yliopistolle. Luennoitsijoina toimi rikosoikeuden professori Sakari Melander ja kriminologian dosentti sekä oikeustieteen tohtori Heini Kainulainen.
Aluksi Sakari ja Heini kertoivat mistä heidän kiinnostuksensa oikeustiedettä kohtaan oikein alkoi. Lukion aikana he eivät vielä ajatelleet päätyvänsä oikeustieteelliseen, vaan kiinnostus heräsi vasta myöhemmin. Taustalla oli etenkin halua vaikuttaa yhteiskuntaan. Kriminologiaa opiskellut Heini on tutkinut jo tovin ihmiskaupan uhreja. Hän kertoo, että ihmiskauppa on hyvä esimerkki siitä, että elämme globaalissa maailmassa, jossa heikompia käytetään hyväksi. Valta-asemat ovat iso tekijä useissa eri rikoksissa.
Rikosoikeutta tutkiva Sakari kertoi hieman alansa sisällöstä. Hänestä rikosoikeus on varsin kiinnostava ala, sillä siinä päästään tutkimaan perusteluja rangaistuksiin. Hän puhui rikoksen määrittelystä ja totesi, että rikoksia ei voida aineellisesti määrittää. Jokainen rikos on yksittäinen tapaus, jonka taustalla on aina monia eri tekijöitä.
Seminaarissa käsiteltiin etenkin suomalaista rikollisuutta. Keskustelu koski eniten huumausaine rikollisuutta, seksuaalirikollisuutta ja rikosten esiintyvyyttä. Sakarin mukaan suomalainen rikossäätely pyrkii yleispreventioon. Yleispreventiolla pyritään osoittamaan hyväksytyn käyttäytymisen rajat toimenpiteillä kuten vankeudella tai sakolla. Seksuaalirikosten rikossäätelyssä kerrotaan tapahtuneen kehitystä Suomessa, mutta yllättävän myöhään. Suomessa esiintyy etenkin väkivaltaa sekä liikennettä koskevia rikoksia, mutta myös piilorikollisuutta, jota on vaikea tilastoida.
Heini on tehnyt väitöskirjansa huumausainerikollisuudesta ja kertoi meidän suomalaisten olevan ”narkofobisia” huumeita kohtaan. Hänestä suhtaudumme huumeisiin liian tunnepitoisesti. Heinin sekä Sakarin mielestä rangaistukset eivät ole oikea keino vähentää huumeiden käyttöä. Heini kertoo, että noin 900 000 suomalaista myöntää käyttäneen tai kokeilleen huumeita ja että oikea tapa vähentää huumeiden käyttöä on jakaa tietoa niiden riskeistä ihmisille. Hän myös painottaa, että hyvä kriminaalipolitiikka on humanistista ja rationaalista. Avun anto on yksi keskeisin keino, jotta ihminen saadaan pois rikollisuuden kierteestä.
Seminaarissa käsiteltiin myös sukupuolten ja etnisen taustan vaikutusta rikoksiin ja rangaistuksiin. Keskustelua heräsi myös itsepuolustautumisesta, kansalaistottelemattomuudesta ja rikosvelvollisuuden ikärajasta. Tapahtuman juonsi Ville Kohvakka, joka on tehnyt aiemminkin yhteistyötä yliopiston kanssa. Hän kertoi, että tapahtuma haluttiin järjestää etenkin yhteiskunnasta kiinnostuneille nuorille. Seminaari antoi meille nuorille kattavan yleiskuvan suomalaisesta rikollisuudesta ja avasi uusia näkökulmia etenkin huumausainerikollisuuteen. Kiitos siitä Heinille, Sakarille ja Villelle sekä muille järjestäjille!
Matilda Malinen 3C
Kim Saaristo 3C
SM