Olimme tiistaina 18.1.2022 seuraamassa Lahden yhteiskoulun YT-linjan abien järjestämää Oikeutta onkimassa -seminaaria etäyhteyden kautta. Seminaarissa puhujina oli mukana korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen, Hämeen poliisipäällikkö Marko Viitanen, yliopistonlehtori Matti Näsi, Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth sekä asiantuntija Pasi Tuomaila.
Ensimmäisenä oli haastateltavana korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen. Presidentin työnkuvaan kuuluu palavereissa puheenjohtajana, viraston päällikkönä ja hallinnollisena johtajana toimiminen, sekä tuomareiden kanssa äänestäminen korkeimmassa oikeudessa. Leppänen kertoi korkeimman oikeuden historiasta, ja sen toiminnasta nykyään. Oli mielenkiintoista kuulla korkeimman oikeuden historian alkaneen jo Ruotsin vallan ajalta. Leppänen avasi meille myös uransa mieleen painuneimpia tilanteita. Leppänen kertoi henki- ja seksuaalirikosten jäävän mieleen erityisellä tavalla, sillä tunteisiin vetoavissa tapauksissa omaisten kärsimys koskettaa aina erityisellä tavalla.
Seuraavana mikrofonin ääreen astui Hämeen poliisipäällikkö Marko Viitanen. Viitanen kertoi korona-ajan tuomista muutoksista rikosoikeuden parissa: liikennerikokset ovat lisääntyneet, kun taas väkivalta- ja häiriörikokset ovat vähentyneet. Liikennerikosten tilastollinen lisääntyminen johtuu siitä, että sulkutilan johdosta on ollut enemmän resursseja valvoa liikennettä. Viitanen toi esille sen, että valvonta korreloi rikosten määrän kanssa, eli poliisin kontrolli vaikuttaa paljon siihen paljonko rikoksia löytyy. Näin ollen myös huumausainerikollisuutta on eri puolella Suomea niin paljon, kuin sitä pystyy poliisi tutkimaan. Viime vuosina poliisiin suhtautuminen yhteiskunnassa on muuttunut: ihmiset ovat tietoisempia oikeuksistaan ja valmiita kyseenalaistamaan. Osittain myös USA:n mellakat ovat johtaneet suhtautumisen muuttumiseen. Viitanen näkee tulevaisuuden tuovan fiksumpaa datamassojen käsittelyä ja tietotekniikkaa, kuten robotiikkaa ja keinoälyä. Lisäksi hän toivoo poliisin pysyvän stabiilina, luotettavana ja maltillisena yksikkönä.
Kolmantena haastateltavana oli yliopistonlehtori, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Matti Näsi, joka kertoi rikollisuuden kehityskäyristä eri aloilla, sekä valtakunnallisesti että globaalisti. Näsi on erikoistunut mediakriminologiaan, sekä nuoriso- ja kyberrikollisuuden tutkintaan. Suomi on Näsin mukaan perinteisesti väkivaltaisempi maa verrattuna muihin länsimaihin. Suomessa on ollut poikkeavan korkeat henkirikollisuuslukemat aina 2000-luvulle saakka. Viime vuosikymmeninä lukemat on taas saatu laskukehitykseen. Myös nuorisorikollisuus on ollut laskussa; toisaalta nuorisorikollisuuden kasaantuminen on nyt yleisempää, eli rikollisuus jakautuu 1-2 %:lle nuorista. Rikosaktiivisempien joukossa esiintyy yhä vakavampaa rikollisuutta – henkirikokset ovat nykyään raaempia. Lisäksi Suomessa nuorisojengit ja polarisoituminen ovat yleistyneet. Koronan vaikutus rikoksiin ei ole johtanut suureen muutokseen lähisuhdeväkivallassa, sillä alkoholin anniskelua oli rajoitettu ja baarit kiinni, joka vaikutti koettuun väkivaltaan laskevasti. Rikollisuudessa näkyy siis alkoholin saatavuus. Sen sijaan kyberrikollisuus on yleistynyt teknologian kehityksen myötä. Tulevaisuudessa kyberrikollisuuden ehkäisemisen painopiste olisi palveluntarjoajissa ja käyttäjäkäyttäytymisen valvomisessa.
Viimeisenä seminaarin ohjelmanumerona oli paneelikeskustelu rikollisuudesta ja suomalaisesta oikeusjärjestelmästä. Paneelikeskusteluun osallistuivat kaikki seminaarin asiantuntijat. Paneelissa keskusteltiin toimista, joilla rikollisuutta voitaisiin ennaltaehkäistä. Ennaltaehkäisevä päihdetyö, mielenterveyspalveluiden tärkeys, sekä perheiden hyvinvoinnin varmistaminen nousivat keskustelijoiden toimesta vahvasti esille. Terrorismin uhka Suomessa oli toinen aihe, josta paneelissa keskusteltiin. Asiantuntijat olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että suomalainen yhteiskunta on turvallinen ja yhteiskunnan turvallisuuteen pystyy itse vaikuttamaan demokratiaa tukemalla ja äänestämällä.
Kyselimme kahdelta kaveriltamme mitä ajatuksia seminaarista jäi mieleen. He kertoivat erityisesti mieleen jääneen korkeimman oikeuden presidentin haastattelun sekä lehtori Matti Näsin argumentit kysymykseen rikosvastuuiän laskemisesta. Seminaari toi mieleen uusia ajatuksia nuorisorikollisuudesta, ja pisti pohtimaan Suomen oikeuslaitoksen toimintaa.
Oikeutta onkimassa -seminaari oli meille hieno ja ainutlaatuinen kokemus päästä kuulemaan asiantuntijoiden ajatuksia mielenkiintoisista aiheista ja oppimaan lisää Suomen oikeusjärjestelmästä.
Adele Brandstaka & Fanni Lamponen 2C
Kuvat: KN (kuvakaappaukset Lahden yhteiskoulun välittämästä live-streemistä)