McMunkka johdattelee makumatkalle Amerikkaan

  • Mikä? Ravintola McMunkka
  • Missä? Munkkiniemen yhteiskoulun pihalla
  • Milloin? Ravintolapäivänä 19.5. klo 11 – 15 tai niin kauan kuin ruokaa riittää
  • Paljonko maksaa? Pääruoat alkaen 3 €, jälkiruoat alkaen 2 €. Saatavana myös erilaisia comboja.
  • Erityistä: Lapsille ja muille makean ystäville tarjolla HATTAROITA
  • Tärkeää tietää: tarjolla myös gluteenittomia, maidottomia sekä kasvisruokailijoille sopivia vaihtoehtoja

 

Miltä maistuivat tomaatti-chili-kastikkeessa kieritellyt chicken wingsit? Entä kumpi olikaan parempi, perinteinen vai parsahodari? Valloittiko sydämet herkullinen pinkki valkosuklaadonitsi vai täyteläinen tummasuklaakuorrutettu donitsi?

Mediataidon 8. luokan ryhmä sai kunnian maistella lukiolaisten valmistamat Ravintolapäivä-annokset jo etukäteen. Lue, mitä mieltä raatilaiset olivat McMunkan herkuista.

 

Chicken wingsit ja ranskalaiset, tomaatti-chili-dippi

Hyvin kypsyneet ja maukkaat tomaatti-chilikastikkeella kuorrutetut kanansiivet maistuivat todella hyvin. Kivan paksut, pehmeät, hyvin maustetut ranskalaiset maistuivat dipin kanssa. Pirteän värinen, ei liian tulinen dippi toimi hyvänä lisänä muiden herkkujen kanssa. (Auli)

Kanansiivet ja ranskalaiset on ruoka, jota olen syönyt paljon, joten makua oli helppo pohtia. Esillepano oli hyvä, ja kanansiipiä suhteessa ranskalaisiin oli tarpeeksi. Annos näytti jopa ammattilaisen tekemältä. Kanansiivet oli ennen uunissa paistoa jo pyöritelty maukkaassa kastikkeessa, jota oli myös tarjolla omassa kupissa. Tämä kastike oli tomaatti-chilikastiketta ja sopi erittäin hyvin niin siipien kuin ranskalaistenkin kanssa.

Ranskalaiset olivat mielestäni hyvin maustettuja, niin kuin koko annos. Niissä oli myös hyvä koostumus, eivätkä ne olleet liian pehmeitä. Mausteita oli sopivasti ainakin omaan makuuni, ja uskon annoksen uppoavan niin aikuisille kuin lapsillekin. Annos oli myös helppo syödä. Ei niin sotkuista kuin yleensä kanansiipien syönti. (Eevi)

Chicken wingsien ulkonäkö näyttää sopivan paistetulta ja rasvaiselta (rasva on hyvä). Maku on sopivan kypsä ja hyvin maustettu. Joissain tosin oli hiukan liian vähän suolaa mutta osassa taas oli hyvin. Ranskalaiset näyttävät todella täyteläisiltä ja maistuivat tosi hyviltä! Ihanan pehmeitä ja hyvin suolaa. (Elbe)

Hot dogit

Hodareita oli kahdenlaisia. Tällaiseen kasvisversioon en ollut ennen törmännyt, mutta se oli positiivinen yllätys. Parsa sopi todella hyvin hodarin väliin. Myös tietenkin oli lihavaihtoehto eli perinteinen nakki sämpylän välissä. Itse pidin enemmän nakkivaihtoehdosta.

Sämpylän sisällä nakin tai parsan lisäksi oli kurkkusalaattia, kuivattua sipulia, ketsuppia, majoneesia, punasipulia ja sinappia. Hodarit toimivat hyvin kaikilla mausteilla, vaikken yleensä niitä syökään.

Ulkonäkö oli houkutteleva, vaikka sämpylä olikin melko täynnä, kun sen välissä olivat kaikki mausteet ja vielä parsa tai nakki.  (Eevi)

Normaali hodari oli tosi hyvä, ei mitään moitittavaa. Täytteet sopivat hyvin yhteen. (Elbe)

Kasvishodarissa vaihtelun vuoksi parsa on tosi hyvä idea! Mausteet olivat hyviä, ja maku oli ihana. (Auli)

Donitsit

Donitsien ulkonäkö oli tosi houkutteleva. Kiiltävä pinta, sopiva määrä nonparelleja ja täyteläinen maku tekivät hyvän kokonaisuuden. Donitsit oli valmistettu uunissa eli mahdollisimman terveellisesti. Pinkissä donitsissa oli valkosuklaakuorrutus, ruskeassa tummasuklaa. Donitsit olivat pehmeitä ja todella kuohkeita ja kevyitä koostumukseltaan. Eivät olleet liian makeita. Suklaan maku hemmotteli kivasti. Suosittelisin tummaa suklaata niille, jotka siitä oikeasti pitävät. Se oli nimittäin aika vahvaa. (Auli)

Donitsit oli valmistettu eri tavalla kuin yleensä. Tämä oli paljon terveellisempi tapa tehdä eli pistää donitsit uuniin eikä uppopaistaa. Donitsien kuorrute ei ollut mielestäni tarpeeksi makea. Koostumus ei ollut todellakaan huono, vaan se oli tarpeeksi pehmeä. Ulkonäkö oli aivan mahtava. Nonparelleja oli tarpeeksi eli juuri sopivasti, ja ne oikein kutsuivat syömään donitseja. (Miko)

Donitseja oli kahdenlaisia, molemmissa sisältö oli sama, mutta kuorrutus erosi. Toisessa oli vaaleanpunaiseksi värjätty valkosuklaakuorrute ja toisessa oikein maukas suklaakuorrute nonparelleineen. Maku oli molemmissa pehmeä, ja kuorrutetta oli hyvä määrä. Ulkoasu oli oikein houkutteleva, ja useampikin munkki olisi maistunut. (Eevi)

  

  

  

RM