Kansalaistiedon kurssi tarjosi kattavan katsauksen ajankohtaisiin teemoihin – yhteiskunta- ja talouslinjalaiset aktiivisina kesälläkin

Päivölän opiston vuosittain järjestämä Kansalaistiedon kurssi ylitti odotukset Valkeakosken rauhallisissa maalaismaisemissa. 2.-5.8.2022 järjestetty kurssi oli 42. laatuaan ja sisälsi erittäin kiinnostavia luentoja ajankohtaisista aiheista.

Tehokkaan kurssiviikon aloitti kokenut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, luennoimalla EU:n päätöksenteosta sekä EU:n ajankohtaisista ja tulevaisuuden haasteista.

Talousaiheista luennoimassa olivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen. Kangasharjun luennon aiheena oli talouksia tällä hetkellä vaivaava inflaatio, sen syyt ja vaikutukset Suomen kansantalouteen. Puttonen puolestaan kertoi Suomen nopeasti kehittyneestä valtion velasta ja “kasvun reseptistä”, jota valtiontalouden kääntämiseen ylijäämäiseksi tarvitaan. Erityisesti luennosta jäi mieleen Suomen vertaaminen keski-ikäiseen mieheen, jolla lääkärintarkastuksessa todetaan olevan elintavoissaan parantamisen varaa, jos tämä haluaa lisätä ja pidentää hyvinvointiaan ja elinaikaansa.

Keväällä alkanut Suomen Nato-jäsenyysprosessi oli aiheena eri näkökulmista erityisesti kahdella luennolla. Päivölän opistolla matematiikkaa opettava insinöörieverstiluutnantti Esa Lappi kertoi Suomen puolustusyhteistyöprojekteista Naton kanssa, joista Lapilla on sotataktiikkasimulaatioiden kehittämisen alalla itselläänkin kokemusta. Puolustusministeriön erityisasiantuntija Samuli Puhakka taas avasi Suomen puolustuspoliittisten linjojen muutoksista kylmän sodan ajasta sen päättymiseen – ja vuoteen 2014 asti, jolloin Venäjä miehitti Krimin niemimaan, sekä muutoksista Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan 24.2.2022. Puhakka korosti esityksessään, ettei Natolla ole erillistä päätöksentekoelintä, vaan sen päätökset syntyvät aina jäsenvaltioiden mielipidettä edustavien edustajien kautta konsensusperiaatteella.

Niin Naton, EU:n kuin abiaulankin ”kokouksien” yhteisen hyvän, rauhan ja kehityksen avaimesta, vuorovaikutuksesta sekä ideoiden voimasta, luennon piti kansainvälisen viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner. Luennon aikana heräsi keskustelua esimerkiksi massamedian voimasta, pienten lasten sosiaalisen median käytöstä, sekä deliberatiivisesta eli keskustelevasta demokratiasta ja sen mahdollisista hyödyistä.

Lisäksi luennoimassa koko maailmaa koskettavasta ekologisesta kestävyyskriisistä oli Sitran johtaja Mari Pantsar, demokratian historiasta ja tilasta maailmalla Helsingin yliopiston varadekaani Hanna Wass sekä Suomen julkisen hallinnon ja poliittisen päätöksenteon muutoksesta korona-aikana vuoden professoriksi tammikuussa valittu Tampereen yliopiston hallintotieteiden professori Jari Stenvall.

Kurssiin sisältyi myös vierailu kuvanveistäjä Emil Wikströmin upeaan taiteilijakotiin Visavuoreen, jonka yhteydessä oli lisäksi Wikströmin lapsenlapsen, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen, sarjakuvanäyttely. Vietimme myös iltapäivän tutustuen Hämeen panssariprikaatiin sekä Parolan panssarimuseoon.

Kurssi kokosi osallistujia laajasti ympäri Suomen ja parasta kurssissa olikin verkostoituminen muiden yhteisiä kiinnostuksenkohteita jakavien ihmisten kanssa! Aamulehti teki kurssista artikkelin, johon myös me pääsimme heittämään ajatuksiamme.

Linkki artikkeliin: https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008980364.html

 

Abiturientit Julia S. ja Laura S.