Munkan Yhteiskunta- ja talouslinjan edustus lähti torstain varhaisaamun hämärissä Z-Junalla kohti Päijät-Hämeen maakuntakeskus Lahtea, jossa meitä odotti Bridge-verkoston tärkeän yhteistyötahomme Lahden yhteiskoulun järjestämä perinteinen teemapäivä. Tapahtuman otsikko oli tänä vuonna “Talouden aallokossa – Osaako Suomi-neito uida?”. Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoroissa ja lopun paneelikeskustelussa keskityttiin ennen kaikkea Suomen ja Euroopan talousnäkymiin, valtionvelan kehitykseen ja kasvuyrittäjyyteen.
Lahden yhteiskoululle saapuessamme saimme lämpimän vastaanoton heidän oman yhteiskunta- ja talouslinjansa opiskelijoilta, jotka järjestävät tapahtuman abivuotenaan koulukohtaisena opintojaksona. Ennen juhlasaliin siirtymistä meille tarjottiin ruokalassa aamukahvit pienen purtavan kera, minkä yhteydessä tutustuimme hieman lahtelaisiin isäntiimme ja emäntiimme.
Rehtori Markku Moisalan pitämän tervetuliaispuheen jälkeen tilaisuuden avasi Helsingin yliopiston taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen, joka esitteli kiinnostavaa tietoa Suomen valtiovelan kehittymisestä ja sen historiasta autonomian ajasta alkaen. Itsenäisen Suomen valtiovelka on hänen mukaansa pysynyt melko tasaisena, mutta 2010-luvusta lähtien valtionvelka suhteessa BKT:hen on ollut kasvussa.
“Valitettavasti Suomen suhdannetilanne on heikompi kuin euroalueella keskimäärin”, totesi Juha Kilponen Suomen Pankista seuraavassa puheenvuorossa Suomen ja Euroopan talousnäkymistä. Saimme kuulla kuitenkin myös Suomen talouskasvun paranevan vähitellen noin 1 %:iin vuodessa, investointien ja viennin elpyvän ja inflaation pysyvän maltillisena.
Seuraavana lauteille astui Konecranesin toimitusjohtajaa Marko Tulokas, joka muisteli suurella lämmöllä omia lukioaikojaan Lahden yhteiskoulussa. Hänen johtamansa Konecranes on yritys, joka tekee nostureita ja nostolaitteita yli 55 eri maahan ja sen liikevaihto on noin 3 miljardia vuodessa. Tulokasta haastateltiin esimerkiksi yrityksen liiketoimintarakenteesta, tekoälyn hyödyntämisestä ja siitä, uskooko hän Suomen talouden elpyvän. “Suomessa on hyvin koulutettu väestö vientiyrityksen tarpeisiin, stabiili liiketoimintaympäristö, eikä maailmantalous ole niin huonolla tolalla kuin usein kuvitellaan”, totesi hän lopuksi.
Ennen taukoa saimme kuulla vielä legendaarisen VC-sijoittajaparin Jyri Engeströmin ja Timo Ahopellon rennon ja hyväntuulisen haastattelun. Timon yrittäjyystarina lähti omasta jäätelökioskista Järvenpäässä ja Jyrin puolestaan sarjakuvien myynnistä johtaen sattumien ja kokeilujen kautta omien startupien perustamiseen ja lopulta enkelisijoittajaksi ryhtymiseen. Heidän sanomansa ydinviesti oli, että Suomi tarvitsee perinteisiä yrityksiään, mutta startup-yritysten kuten Ouran, Iceyen ja uusimpana Steady Energyn merkitys on kasvanut ja ne pitää ymmärtää Suomelle aidosti merkittävänä voimavarana. Saimme myös kuulla lyhyen esittelyn heidän kirjoittamastaan Startup-käsikirjasta, joita oli jaossa kaikille halukkaille heidän omakätisesti signeeraaminaan.
Päivä huipentui kiinnostavien haastattelujen jälkeen paneelikeskustelun merkeissä, missä kaikki aiemmat esiintyjät nousivat lavalle. Vahvistukseksi oli saapunut yrittäjätaustainen kansanedustaja Noora Fagerström (kok.) Monipuolisessa keskustelussa käytiin muun muassa läpi työttömyys- ja työllisyysasteen eroja ja peräänkuulutettiin tarvetta lisätä ja kehittää käytännönläheisempää tutkimusyhteistyötä yritysten koulujen välillä – sekä yliopistojen että lukioidenkin kanssa. Keskustelussa oli myös hieman kiistaa esimerkiksi siitä, pitäisikö Venäjän kauppasuhteet palauttaa Ukrainan sodan päätyttyä. Tilaisuuden lopuksi yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kaikki ne tulivat munkkalaisilta.
Kiitos Lahden yhteiskoulun Yhteiskunta- ja talouslinjalle mahtavasta päivästä! Tapahtuma oli kaikkiaan hyvin organisoitu, valtavan informatiivinen ja mieleenpainuva. Odotamme innolla, mikä tapahtuman teema tulee Lahdessa ensi vuonna olemaan.
Ohto H. & Johannes K.
SM