Yhteiskunta- ja talouslinjan opintomatkakurssi 20.–27.4.2022 Geneveen ja Pariisiin: matkaraportit, osa II

Vierailu Ranskan Suomen suurlähetystöön

Jätimme Geneven taaksemme lauantaiaamuna 23.4. ja suuntasimme luotijunalla seuraavaan kohteeseemme: Pariisiin. Viikonloppuna kiertelimme kaupungissa katsomassa nähtävyyksiä ja vietimme yhdessä aikaa. Ensimmäinen vierailukohteemme maanantaina aamupäivällä oli Suomen Pariisin suurlähetystö, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Pariisissa. Aukio onkin saanut nimekseen ”Place de Finlande”.

Paikalla meitä oli vastassa suurlähetystön vastuuvirkamies Ari Tenho (ulko- ja turvallisuuspolitiikka, oikeus- ja sisäasiat, kehityspolitiikka, ilmasto, ympäristö, energia ja ihmisoikeudet), sekä korkeakouluharjoittelija Suvituuli Saarnilehto, joka puolestaan raportoi, auttaa virkamiehiä erilaisissa tehtävissä ja hoitaa viestintää. Tenho avasi meille suurlähetystön toimintaa kahdesta pohtivasta näkökulmasta: tulevaisuus yksityisenä kansalaisena ja milloin kääntyä suurlähetystön puoleen, sekä tuleeko ulkoministeriö olemaan kiinnostuksen kohteenamme tulevaisuudessa. He kertoivat meille yleisesti ulkoasianhallinnosta, joka on ulkoministeriön alainen instituutio. Se toimii Suomen ja suomalaisten hyväksi, työskentelee ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen vahvistamiseksi, sekä edistää sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Ulkoasianhallinto tarjoaa palveluita kansalaisille esimerkiksi hätätilanteissa ja asiakirjojen kanssa sekä tukee suomalaisten yritysten osallistumista kansainväliseen kauppaan.

Suurlähetystön agendana on suomitietouden, suomalaisten ja Suomen edistäminen, josta Tenho kommentoikin: ”Suomen maakuva Ranskassa on erittäin hyvä, vaikka joskus se saatetaan sekoittaa muihin pohjoismaihin.” Maakuvatyön avulla pyritäänkin lisäämään Suomen tunnettavuutta Ranskassa. Myös suomalaisten yritysten kansainvälistäminen on niinkin suuressa kaupungissa kuin Pariisissa ehdottoman tärkeää ja yhteistyötä halutaankin lisätä ranskankielisillä alueilla. Ulkoasianhallinto edistää muiden asioiden ohella myös kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpanoa, jonka pyrkimyksenä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen maailmasta ja hyvinvoinnin turvaaminen kestävällä tavalla. Keskustelua vierailulla herättikin vihreä siirtymä, jonka Tenho vakuutti myös olevan korkealla ulkoasianhallinnon agendalla, jossa kehitystä onkin vuosien aikana tapahtunut.

Vierailimme aiemmin Genevessä Suomen pysyvässä edustustossa, jossa saimme jo kattavan tietopaketin ulkoministeriön ja edustuston toiminnasta. Ranska on Suomen ulkopolitiikassa tärkeä yhteistyökumppani ja vierailulla meille painotettiinkin luonnollisesti Ranskan ja Suomen välisten suhteiden ylläpitämisen merkitystä. Koimme, että vierailu oli informatiivinen ja mukaan lähti tällä kertaa paljon uutta tietoa siitä, miten Suomen suurlähetystö toimii Pariisissa Suomen ja suomalaisten hyväksi, edistäen myös useita globaaleja arvoja. Lisäksi oli inspiroivaa kuulla Tenhon ja Saarnilehdon opiskeluista ja työtehtävistä. Kokonaisuudessaan vierailumme suurlähetystössä avasi silmiä ulkoministeriön toiminnan laajuudesta ja sai miettimään tulevaisuuden uravalintoja.

Yt-linja kiittää Suomen Pariisin suurlähetystöä opettavaisesta vierailumahdollisuudesta!

Henniina N., Siiri S.

 

 

 

OECD, kohti parempaa tulevaisuutta

25.4 2022 YT-linja löysi itsensä ensimmäisenä kouluvieraana kahteen vuoteen OECD:n (Organization of Economic Co-operation and Development eli suom. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) etupihalta, ja pihalta linjan seuraan liittyi Mikael Myllykoski (Unescon harjoittelija), Suvi Tuuli (Suomen Ranskan suurlähetystö, harjoittelija) ja Jaana Reinikainen (kunniakonsuli). Lentokenttäluokan turvatarkastuksen jälkeen pääsimme sisään OECD:hen, jossa meidät otti vastaan Phyllis Flick (Event coordinator). 

Flick esitteli meille OECD:n tiloja sekä sen historiaa. Mm. jäsenmaiden määrän kasvaessa OECD laajensi tilojaan maanalle; rakentaminen kesti seitsemän vuotta. Meidät vietiin kokoustilaan, jossa meidät perehdytettiin OECD:hen tarkemmin. Flick kertoi meille OECD:stä organisaationa, sen historiasta, tehtävästä ja tavoitteista sekä yhteistyöstä muiden järjestöjen kanssa.

OEEC (OECD:n edeltäjä, eli Organisation for European Economic Cooperation eli Euroopan taloudellinen yhteistyöjärjestö) perustettiin vuonna 1948 Yhdysvaltojen toimesta. OEEC perustettiin, jotta Yhdysvaltain Marshall-apu voitaisiin jakaa Euroopan maille toisen maailmasodan jälkeen jälleenrakennusta varten. 1961 OEEC tilalle perustettiin OECD, johon liittyi maita Euroopan ulkopuolelta kuten Yhdysvallat ja Kanada. 

Mikä on OECD? “Better policies for better life,” näin Flick kiteytti asian meille. OECD:ssä keskustellaan erilaisista aiheista “from tractors to taxers” Flickin mukaan. Esimerkiksi OECD:ssä on sovittu minimi yritysvero veroparatiisien ehkäisemiksi. Flickin mukaan veroparatiisien takia menetetään 100–200 miljardia euroa. Myös erilaisten traktoreiden päästöistä ja standardeista sovitaan OECD:ssä. OECD:ssä on myös muita aiheita kuten työllisyys, inflaatio ja ympäristö. OECD:ssä on kerran vuodessa neuvosto ministeritasolla, (Council at a miniserial level, MCM), johon osallistuu korkeimman valtion johtoa, ja siellä keskustellaan mikä on olennaista ja mihin pitäisi keskittyä. Flick painotti OECD:n datan keräyksen ja analysoinnin tärkeyttä.

Jos jokin maa toimii epäeettisesti tai rikkoo sopimuksia, esimerkiksi lahjoo virkamiehiä, ei OECD voi asettaa pakotteita, vaan Flickin mukaan OECD käyttää “naming and shaming” -periaatetta. Eli vuodetaan asiasta kaikki tieto julki ja kerrotaan mihin joku maa on syyllistynyt. Tilaisuudessa kuultiin myös erinomaisia ajankohtaisia kysymyksiä, esimerkiksi Ukrainan sodan talousvaikutuksista.

Meille myös kerrottiin OECD:n mittarista, joka ei ole riippuvainen BKT:stä kuten HD:sta. How’s life:ssa on 15 eri kriteeriä kuten koulutus, turvallisuus, ympäristö ja työt ja tulot, joiden avulla voi verrata maita OECD:n nettisivuilla. Flick myös kertoi meille PISA:sta (Programme for international student assesment eli Kansainvälinen opiskelija-arviontiohjelma), jossa joka kolmas vuosi arvioidaan ja mitataan eri maiden 15-vuotiaiden oikean elämän taitoja, kuten lukutaitoa, matematiikka ja eri tiedealueiden taitoja.

Loppuhuipennukseksi Flick vei meidät kierrokselle OECD:n pihalle ja vanhaan päärakennuksen (The Château de la Muette) sisälle. Meille kerrottiin, että vanha päärakennus rakennettiin vuonna 1920, ja se on ollut OECD:n pääkonttori vuodesta 1947 lähtien. Pääsimme myös isoon kokoussaliin jossa pääsisimme tutustumaan uniikkiin arkkitehtuuriin ja upeisiin taideteoksiin. Saimme myös tietää, että ensimmäinen miehitetty lento (Montgolfierin veljekset) noin 2 kilometrin korkeuteen tapahtui ihan nykyisen OECD:n pääkonttorin vieressä. 

Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä, parannetaan Suomen asemaa 

OECD:n esityksen jälkeen siirryimme etäkokoukseen Laura Vanhasen (vastuuvirkamies, kehitysyhteistyö ja ympäristöpolitiikka) ja Venla Isomäen (harjoittelija) kanssa, koska he olivat altistuneet koronavirukseen eivätkä päässeet paikanpäälle. He työskentelevät Suomen pysyvässä edustustosta OECD:ssä ja he kertoivat meille hieman historiaa siitä, miten Suomi liittyi OECD:hen vuonna 1969 ja mitä Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä tekee.

Suomi on ollut osana OECD:n kokouksia jo ennen virallista liittymistä. Suomen liittymistä esti Neuvostoliiton painostus, mutta v. 1969 poliittinen tilanne salli Suomen liittymisen OECD:hen. Suomen edustuston perustehtävänä on edustaa Suomen asemaa OECD:n päätöksenteossa ja toiminnan ohjaamisessa. Lisäksi pyritään edistämään Suomelle tärkeitä ja hyödyllisiä asioita OECD:ssä. Lisäksi kysyimme kysymyksiä Vanhaselta ja Isomäeltä esimerkiksi ydinjätteistä, ja he vastasivat meille asianmukaisesti

Tilaisuuden lopuksi Unescon harjoittelija Mikael Myllykoski avasi meille Suomen saunakulttuurin lisäystä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle, ja siitä miten Unescon kulttuuriperintölista ei ole ainoa asia mitä Unesco tekee.

Munkkiniemen Yhteiskunta- ja talouslinja kiittää erittäin hienosta ja informatiivisesta vierailusta OECD:ssä ja mahdollisuudesta tutustua OECD:hen sekä Suomen pysyvään edustustoon OECD:ssä.

Miro S., Eero A. 

 

 

 

Institut Français de la Mode (IFM)

Opintomatkamme toiseksi viimeisenä päivänä ovet avautuivat vierailulle IFM:ään (Institut Francais de la mode), joka on yksi maailman arvostetuimmista muotikouluista. IFM tarjoaa opiskelijoilleen huipputason fasiliteetit ja ohjauksen toteuttaa omaa visiota. Professori Nathalie Ruelle, IFM:n Product Manager, tarjosi meille napakan tietoiskun koulun toiminnasta ja kierroksen koululla.

Koululla on kolme linjaa: Design, management ja savoir-faire. Savoir-faire ei oikein omaa järkevää suoraa suomennosta, mutta se tarkoittaa jotakuinkin tietoa ja taitoa tehdä asioita. Opintoja koulussa oli monella eri tasolla. On tohtorin, maisterin ja kandidaatin tutkinnon lisäksi myös kesäkoulu, johon ei ole pääsyvaatimuksia ja jossa voi joko etänä tai paikan päällä opiskella muotiin liittyviä asioita. IFM:n kesäkoulu voisi siis sopia vaikka muodista kiinnostuneille munkkalaisille. Koulutus IFM:ssä on maksullista, mutta sinne voi hakea stipendin, jolla saa kuitattua opiskelukuluja.

Saimme myös kunnian päästä seuraamaan muotiopiskelijoiden työskentelyä. Rakennuksessa oli ikkunat erilaisiin työpajoihin, joissa opiskelijat touhusivat omien projektiensa parissa. Oli mielenkiintoista päästä seuraamaan, millaisilla erilaisilla metodeilla nykymuodin parissa työskennellään. Opiskelijat kuulemma kokevat heidän työntekonsa tuijottelun välillä rasittavana ja oppaammekin sanoi, että he ovat verranneet ikkunallisia työpajojaan eläintarhaan. Meille myös kerrottiin, että IFM oli päässyt tänä vuonna avaamaan Pariisin couture muotiviikot. Oppaamme osasi kuitenkin kertoa, että he eivät yleensä pidä muotinäytöksiä Pariisin muotiviikoilla, koska he ovat vasta opiskelijoita, mutta pandemia avasi heille ovet tällaiseen uudenlaiseen kokemukseen.

Vierailu oli kaikin puolin avartava ja avasi ikkunaa muotikoulujen maailmaan. Varsinkin Munkkiniemen yhteiskoulun maineikkaan Fashion business -kurssin kurssilaiset saivat varmasti siitä hyvää informaatiota tulevalle uralleen. Iso kiitos Nathalie Ruellelle, joka tarjosi meille arvokasta aikaansa esitelläkseen koulua.

Merci beaucoup Nathalie Ruelle et Institut Francais de la mode!

Johannes P.

 

 

Suomen Ranskan instituutti

IFM:stä matkamme jatkui ruokatauon kautta Pariisin latinalaiskortteliin. Saavuimme määränpäähämme YT-linjalle ominaisesti noin 15 minuuttia ajoissa ja saimmekin odotella hetken rakennuksen ulkopuolella. Lopulta ovi kuitenkin aukesi, ja eteemme piirtyivät Suomen Ranskan instituutin tilat. Sekä galleria, että juuri tänään avattu kahvila Café Maa, loivat linjamme opiskelijoille kotoisan olon pitkän ulkomaanreissunkin aikana.

Sisällä meidät otti vastaan lämmöllä Suomen Ranskan instituutin johtaja Johanna Råman. Hän esitteli linjalaisillemme instituution tilat samalla johdattaen joukon kohti elokuvanäyttämöä. Siellä vietimmekin seuraavan tunnin kuunnellen Råmanin esitystä instituutin toiminnasta. Hän kertoi muun muassa Suomen Ranskan instituutin tehtävistä, arvoista, työtiloista ja yhteistyöstä muiden organisaatioiden ja instituuttien kanssa. Esityksessä saimme myös kurkistuksen Råmanin urapolkuun ja koulutustaustaan. Tämä, monen muun matkan esityksen tapaan, avasi silmiämme ranskan kielen opiskelun suhteen; se on avain jokaiseen diplomaattiseen työhön Euroopassa.

Suomen Ranskan instituutin tavoitteena on edistää suomalaisen kulttuurin asemaa Ranskassa ja se on toiminut vuodesta 1990 lähtien. Instituutin päärahoittajana toimii Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen vuosibudjetti on noin miljoona euroa. Se järjestää Ranskassa erilaisia kulttuuritapahtumia omissa tiloissaan sekä ulkopuolisissa tiloissa. Instituutin omien tilojen tapahtumissa vierailee vuosittain 35 000–40 000 henkilöä ja ulkopuolisissa tapahtumissa noin 50 000 henkilöä. Se järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten elokuvanäytöksiä sekä erilaisia näyttelyitä galleriassa. He esimerkiksi ovat näyttäneet elokuvanäytöksissään suomalaista Hytti nro 6 -elokuvaa, joka on palkittu Cannesin elokuvajuhlilla. Instituutilla on myös neljä tärkeintä arvoa, jotka ovat vastuullisuus, yhteistyö, näkemyksellisyys ja laatu. Suomen Ranskan instituutin johtaja Johanna Råman kommentoi näitä seuraavasti: “Neljä arvoa, jotka lävistävät toimintamme”.

Råmanin esitys oli todella mukava ja ennen kaikkea informatiivinen. Se oli hyvin interaktiivinen ja kysymyksiä riitti laidasta laitaan. Näin saimme aikaan mainion keskustelun, joka oli tiedon puolesta erittäin antoisa. Tilaisuudessa oli myös todella rento tunnelma, josta johtuen myös opettajat uskaltautuivat laukomaan vitsejä esityksen aikana.

Esityksen jälkeen teimme kierroksen instituutin tiloissa. Ihailimme hetken galleriaa, jossa oli esillä suomalaisia taide- ja muotoiluesineitä. Vierailimme myös instituutin vasta-avatussa kahvilassa Café Maassa, jossa suomalaisuus huokui muun muassa suomalaisen muotoilun, sisustuksen ja myytävien leivosten avulla.

Kaiken kaikkiaan vierailu oli suuri menestys. Saimme paljon uutta tietoa instituutista ilman että tilaisuus olisi tuntunut raskaalta tai tylsältä. Munkkiniemen yhteiskoulun YT-linja kiittää Suomen Ranskan instituuttia mahdollisuudesta päästä vierailemaan ja kuuntelemaan instituutin toiminnasta.

Oskari H., Ilpo K.