Salamanca – Kaupunki, jota pidetään kaikkien tieteiden aarrearkkuna
Matkamme Lissabonista kohti Salamancaa alkoi kaunista luontoa ja vaikuttavia maisemia ihaillen. Vaihdoimme bussia lounasaikaan Portugalin Guardassa, joka oli häkellyttävä maantieteellisen sijaintinsa takia. Yli 1000 metrin korkeuteen asettuva Guarda sijaitsee Portugalin korkeimman vuoriston kyljessä ja ottaa siten paikkansa etenkin vuoristokiipeilijöiden keskuudessa. Ripeän lounasvierailun jälkeen oli aika hypätä Salamancan bussiin, joka tarjosi lopulta hyvän paikan lepäämiseen samalla kun Länsi-Espanjan peltomaisemat vilisivät ohitse.
Saavuttuamme Salamancaan iltapäivällä, olimme tuossa tuokiossa vaikuttuneita kaupungin upeasta arkkitehtuurista. Kapeat kivikadut, historialliset rakennukset, kahviloista ja ravintoloista tulviva tuoksu sekä vilkas ihmisvilinä loi ainutlaatuista tunnelmaa. Samoista maisemista on nauttineet YT-linjamme lisäksi useat vielä tunnetummat henkilöt, kuten Hernan Cortés ja Miguel Cervantes. Cortés on tunnettu espanjalainen löytöretkeilijä, joka opiskeli Salamancan yliopistossa oikeustieteitä. Myöhemmin hän valloitti alueita nykyisen Meksikon alueelta. Cervantesta puolestaan pidetään Espanjan tunnetuimpana kirjailijana, ja klassikkoromaanin ”Don Quijote” loihtijana.
Yövyimme hotellissa ”Hotel Mercado Salamanca”, joka palveli meitä oikein hyvin. Majoituksen täydellinen sijainti antoi mahdollisuuden nauttia kaupungin nähtävyyksistä ja aktiviteeteistä kätevästi. Illalla tämä tarjosi mukavan lähtökohdan omien iltasuunnitelmien toteuttamiselle. Porukallamme ilta kului mukavasti hyvää espanjalaista ruokaa nauttien ja upein valaistuja rakennuksia ihaillen. Sädehtivät rakennukset heijastavat kuitenkin pimeän historian. Vuonna 1812 käyty Salamancan taistelu jätti vakavat jäljet etenkin kaupungin länsipuoleen, joka tuhoutui lopulta pahasti. Taisteluita pidetään erityisen merkittävänä, sillä se pysäytti Napoleonin Ranskan valloitusretken.
Seuraavana aamuna nautimme hyvän aamiaisen ”espanjalaiseen tapaan”. Paikallistyylinen odotteluaika ei kuitenkaan haitannut menoa, ja olimme jo pian liikkeellä. Aamupalan sekä pienen opponointihetken jälkeen jakauduimme ryhmiin ja lähdimme katselemaan kaupungin nähtävyyksiä. Suunniteltuja kohteita oli muun muassa 2000-vuotta vanhasta roomalaissillasta aina renessanssiajan palatsiin. Pienryhmämme lähti kohti Ieronimus-katedraalia, joka toimi aikoinaan Salamancan historiallisen yliopiston kirjastona. Nykyään rakennus toimii museona sekä paikkana uskonnollisille tilaisuuksille.
Ympärillämme katedraalin valtavat seinät koristeineen ja taideteoksineen päädyimme seuraamaan muiden joukossa katolilaista jumalanpalvelusta. Katedraalissa kaikui kuoron laulu ja suitsukkeiden tuoksu levittäytyi joka nurkkaan. Kuljimme pian jyrkkiä ja kapeita kierreportaita kohti katedraalin huippua. 100 metrin korkeuteen kohoavaan torniin kiipeäminen oli henkeäsalpaavaa maisemien avautuessa ympärillemme. Tunnelmaa loi osittain kymmenen metriä yläpuolella olevan kellon yllätyssoitto. Samalla se veti jokaiselta turistilta jalat alta.
Kirkkovierailun jälkeen oli aika ostaa evästä vanhasta kaupungista ja siirtyä matkalaukkujen kanssa kohti juna-asemaa. Tämä oli merkki Salamanca-retkemme päätökseen tulosta. Kaupunki oli ryhmällemme kuin talouden oppitunti, jossa historia ja nykypäivä kohtaavat ja tarjoavat opetuksia tulevaisuuteen. Tällä vertauksella ensi kertaan, Salamanca.
Oskari N. ja Oliver L.
Vierailu Madridin suurlähetystössä
Edellisenä päivänä joutuisasti sujuneen junamatkan ja hyvin nukutun yön jälkeen YT-linjan delegaatio suuntasi maanantaiaamuna vierailulle Suomen Madridin suurlähetystöön.
Suurlähetystössä meidät otti vastaan lähetystön korkeakouluharjoittelija Amanda Kelo. Tervehtimisen jälkeen hän ohjeisti meidät kokoushuoneeseen kuuntelemaan suurlähettiläs Sari Raution avartavaa ja informatiivista esitystä Suomen suurlähetystön tehtävistä Espanjassa.
Rautio painotti Suomen ja Espanjan hyviä suhteita. Maiden suhteita lähentää muun muassa espanjalaisten kiinnostus entiseen pääministeriin Sanna Mariniin. Marin ja Espanjan pääministeri Pedro Sánchez ovatkin vierailleet toistensa luona pääministereille poikkeuksellisen tiheään tahtiin, kertoi Rautio. Esityksessä nousi myös esiin Espanjassa esiintyvä krooninen nuorisotyöttömyys. Tällä tarkoitetaan alle 30-vuotiaiden työttömyyttä. Nuorisotyöttömyys on Espanjassa poikkeuksellisen suurta, koska se on tällä hetkellä noin 30 %. Espanjassa suurin osa väestöstä on korkeakoulutettuja, sillä se on arvostettua kansan keskuudessa. Tämä ylläpitää korkeaa työttömyyttä, kun korkeakoulutettuja on liikaa ja ammattiin opiskelleita liian vähän. Kuitenkin Rautio korostaa espanjalaisten työn teon ahkeruutta, koska pohjoismaissa voi olla harhaluulo siitä, että he eivät tekisi töitä.
Suomen ja Espanjan välillä ei ole juurikaan erimielisyyksiä, paitsi EU:n yhteisvelkapaketista, jota Espanja kannattaa koronapandemiasta johtuneiden talousvaikeuksien takia. Yleisesti erimielisyydet talousasioissa johtuvat vastakkainasettelusta, jossa Espanja on nettosaaja ja Suomi nettomaksaja.
Puheenvuoron aikana esiin nousi myös suurlähetystön ja Business Finlandin välinen tiivis yhteistyö. Business Finland avaa ovia tarjoamalla yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita. Suurlähettiläs Rautio nosti esiin viimeaikaisen yhteistyön kvanttitietokoneyhtiö IQM:än kanssa.
Suurlähettilään puheenvuoron jälkeen kiinnostuneet YT-linjalaiset esittivät lukuisia aiheisiin liittyviä kysymyksiä, jotka koskivat esimerkiksi Sari Raution henkilökohtaista urapolkua. Hän kertoi käyneensä lukion Kajaanissa, minkä jälkeen hän opiskeli valtiotieteitä. Ennen Madridiin tuloa Rautio on työskennellyt muun muassa Venäjällä ja ulkoministeriössä turvallisuuspolitiikan sekä kriisinhallinnan yksikön päällikkönä.
Suurlähettilään mieltä avartavan esityksen jälkeen oli Minna Niemen aika astua lavalle. Hän toimii suurlähetystössä konsulina ja hänen lisäkseen siellä työskentelee kahdeksan muuta. Niemi aloitti esityksensä kysymällä ryhmältämme tietämystämme siitä, mitä konsulit tekevät. Ryhmästämme nousi ilmaan useat kädet, ja saatuamme puheenvuoron aloitimme vastauskierroksen mainitsemalla ensimmäisenä passeihin liittyvät toimenpiteet. Tämän jälkeen kierros jatkui mainitsemalla muita tehtäviä, jotka kuuluvat konsulien toimenkuvaan. Näistä mieleenpainuvin puheenaihe oli vaalien järjestäminen ulkosuomalaisille. Niemen mukaan ulkomailla äänestäviä suomalaisia on suunnilleen 42 000, joista noin 8000 äänestää Espanjassa. Joka tarkoittaa, että Espanja on toiseksi suurin ulkomailtakäsin äänestävä maa. Tämän lisäksi vaikeista konsulitehtävistä kyseisessä suurlähetystössä hoidetaan kolmasosa. Vaikeisiin konsulitehtäviin lukeutuu kriisit, kuten kuolemaan johtaneet onnettomuudet.
Seuraavaksi meille tuli kertomaan työnkuvastaan Annika Tuohisaari. Hänen päiviinsä kuuluu maakuvan ja mediasuhteiden käsittely, joista suurlähetystön viestintä koostuu. Keskeisiä tehtäviä lähetystön median hallinnossa ovat vaikuttaminen, markkinointi ja viestintä. Juuri viestintää Tuohisaari on itsekin opiskellut Turussa. Hänen mukaansa espanjalaisten käsitys Suomesta on pääasiassa positiivinen. Tuohisaaren mukaan Suomen koulutusjärjestelmä on tunnettua ja tuore Nato-jäsenyys on nostanut kiinnostusta ennestään.
Hallintovastaava Josefina Bengts kertoi opiskelijoille pääsyvaatimuksista ulkoministeriöön. Sinne on kaksi eri koulutushaaraa, jotka ovat Kavaku (kansainvälisten asioiden valmennuskurssi) ja Halku (hallintouran koulutusohjelma). Näistä Kavakuun pääseminen on haastavampaa kielivaatimustensa takia.
Viimeisenä puheenvuoron piti korkeakouluharjoittelija Amanda Kelo. Hän kertoi omasta taustastaan ja opiskelijavaihdostaan Latinalaisessa Amerikassa. Kelon mukaan kieltä oppii parhaiten menemällä itse maahan ja puhumalla rohkeasti kielitaidon tasosta riippumatta. Harjoittelun myötä hän on kiinnostunut kansainvälisestä urasta.
Koko Munkan YT-linja haluaa kiittää suurlähettiläs Sari Rautiota sekä hänen kollegoitaan erittäin mielenkiintoisesta ja valaisevasta esityksestä. Muchas gracias!
Daniel T., Valtteri H., Jenna S., ja Tuomas T.
ESCP: tavoitteena on luoda itseluottamusta maailmankansalaiseksi
Suurlähetystövierailun jälkeen YT-linja siirtyi ESCP (École Supérieure de Commerce de Paris) Business School:in Madridin kampukselle. Vastassa meitä odottivat Ira Vengurlekar (Junior Recruitment Manager) ja ESCP:n opiskelija Sarah Gil Martinez. ESCP on vuonna 1819 perustettu ranskalainen kauppakorkeakoulu, jolla on yhteensä kuusi kampusta Euroopassa, jotka sijaitsevat Pariisissa, Berliinissä, Lontoossa, Madridissa, Torinossa ja Varsovassa. Eri kaupunkien kampukset ovat keskittyneet kauppatieteiden eri osa-alueisiin, joista esimerkiksi Berliinin kampus on enemmän painottunut yrittäjyyteen sekä startup-yrittämiseen.
Vierailu alkoi sillä, että Vengurlekar ja Martinez esittelivät itsensä lyhyesti, jonka jälkeen he esittelivät ESCP:n periaatteita, opetusmenetelmiä sekä muuta asiaankuuluvaa tietoa ESCP:stä.
Opiskelu ESCP:ssä poikkeaa tavallisesta suomalaisesta yliopistossa opiskelusta. Opiskelijat valitsevat jokaiselle vuodelle yhden maan, johon he muuttavat opiskelemaan. Yhteensä he opiskelevat tutkintonsa aikana kahdella tai kolmella ympäri Eurooppaa sijaitsevalla kampuksella.
Vengurlekar kertoi koulun uniikista opetussysteemistä, jossa opiskelijat tutustuvat itse oppimateriaaleihin ennen luentoja, jotta he pystyvät kysymään luennoilla parempia kysymyksiä professoreilta. Lisäksi ESCP:n systeemissä opiskelijat keskustelevat aiheista paljon yhdessä ja tekevät ryhmätöitä.
ESCP:n tavoitteena on tarjota opiskelijoille monipuolinen koulutus, jonka takia kaikki opiskelijat käyvät pääaineidensa lisäksi myös humanististen aineiden kursseja. Tämä auttaa opiskelijoita ymmärtämään ympäröivää maailmaa paremmin ja vaikuttamaan siihen tehokkaammin. Lisäksi ESCP tekee yhteistyötä erilaisten yritysten kanssa, jotta opiskelijat saisivat akateemisten opintojen lisäksi kokemusta työelämästä.
ESCP:n ainoa kielitaitovaatimus on hyvä englannin kielen taito, mutta joillakin kampuksilla vaaditaan myös muuta kielitaitoa kuin englantia, esimerkiksi Pariisin kampuksella vaaditaan englannin kielen lisäksi myös ranskan kielen osaamista. ESCP kuiteinkin arvostaa kielten opiskelua ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet kielten opiskelulle.
Kysymysten jälkeen lähdimme Martinezin johdolla kiertämään koulun modernia viimevuosina remontoitua kampusrakennusta. Tutustuimme opetustilojen ja kirjaston lisäksi myös kampuksen muihin tiloihin. Kierroksen jälkeen palasimme kokoushuoneeseen, jossa kysyimme vielä viimeiset kysymyksemme ja annoimme Munkka-kangaskassiin käärityn lahjan kiitokseksi vierailusta, joka tarjosi meille avartavan katsauksen kansainvälisiin kauppatieteiden opiskelumahdollisuuksiin.
Markus M. ja Osmo G.
European Parliament Liaison Office (EPLO) ja European Commission Liaison Office (ECLO)
Mielenkiintoisen ESCP Business School vierailun jälkeen ryhmämme suuntasi ruokatauon kautta Madridin Eurooppa-taloon, jossa toimii Euroopan Unionin parlamentin ja -komission yhteystoimistot. Paikalla meitä oli vastassa EPLO: n jäsen Teresa Coutinho (koulutuksen ja nuorison suhdetoiminta) ja ECLO:n jäsen Maria Campo (viestintä). Paikalla oli myös Schuman -harjoittelija Daniel Redondo, joka auttaa Teresaa ja Mariaa työtehtävissä. Euroopan Unioni tarjoaa palkallisia Schuman-harjoitteluja yliopisto-opiskelijoille tai jo yliopistosta valmistuneille. Harjoittelu kestää viisi kuukautta ja sen voi suorittaa missä tahansa vapaana olevassa EU:n toimipisteessä. Harjoittelijalla ei tarvitse olla juurikaan tietoa EU:sta, mutta talous- ja yhteiskuntatieteiden opiskelu katsotaan eduksi.
EPLO:n tehtävänä on kertoa ensisijaisesti Espanjan alueella asuville Euroopan parlamentin päätöksistä. Sen muut tehtävät liittyvät tapahtumien ja vierailujen järjestämiseen eri toimistoissa sekä EPAS (Euroopan Parlamentin Ambassador School) ja Euroscola ohjelmien koordinointiin. Toimisto haluaa varsinkin kasvattaa EU-tietoisuutta nuorten keskuudessa. Parlamentin toimisto kiertää kouluja ja järjestää nuorille tapahtumia, johon välillä nuoret pääsevät itsekin osallistumaan. Yksi merkittävä keskustelutapahtuma hienoine vieraineen järjestetään noin kerran kuussa Eurooppa-terassilla Madridissa, joka on verrattavissa Helsingin Kampissa sijaitsevan Eurooppa-salin tapahtumiin. Esimerkiksi Santanderissa järjestetään kesällä surffitapahtuma nuorille ja Teresan sanojen mukaan: ”Our main target is young people”. Tapahtuma on siis helppo tapa nuorille löytää uusia kavereita ja tutustuttaa ne EU:n toimintaan.
ECLO taas pyrkii tiedottamaan EU:n tekemistä toimista. Tiedotukset on kohdistettu madridilaisille sekä Madridissa oleville yrityksille, jotta he saavat tietoa EU:sta. Samalla ECLO myös seuraa Madridin kehitystä ja raportoi siitä EU:n komissiolle.
ECLO tarjoaa monia ura- ja harjoittelumahdollisuuksia EU:ssa nuorille. Näitä ovat esimerkiksi The European Solidarity Corps ja Discover EU, joiden tarkoituksena on tutustua lisää unionin jäsenmaihin ja jopa matkustaa niissä. Internetissä on taas Learning Corner ja EU Academy, jotka ajavat saman asian sähköisesti.
Espanjalaisten suhtautuminen Euroopan Unioniin on pääosin myönteistä, mutta Teresan mukaan EU-kriittisyyttä löytyy Espanjan parlamentin äärilaidoilta. Viime eurovaalien äänestysprosentti oli noin 65 %. Sen korkeuteen saattoi vaikuttaa samaan aikaan äänestetyt Espanjan omat parlamenttivaalit. Toive kuitenkin oli selkeästi, että prosentti pysyisi seuraavissa vaaleissa samana, ellei nousisi korkeammaksi.
Kokemus oli opettavainen ja silmiä avaava. Gracias EPLO y ECLO!
Paavo K. ja Henri K.
Suomen Madridin-instituutti
Seuraavaksi yhteiskunta- ja talouslinjan delegaatio suuntasi viimeiseen viralliseen kohteeseensa eli Suomen Madridin-instituuttiin. Siellä saimme lämpimän vastaanoton Pauliina Ståhlbergiltä, joka on toiminut instituutin johtajana kaksi ja puoli vuotta. Ennen Madridiin tuloa hän toimi Suomen Lontoon-instituutin johtajana, tv- ja elokuvatuottajana sekä toimittajana esimerkiksi Ylellä, BBC:llä ja CNN:llä. Hän oli myös tuottamassa Ylelle ja Netflixille Karppi-sarjan toista ja kolmatta kautta, joka herätti kansainvälistä kiinnostusta. Ståhlberg kertoi olevansa kiinnostunut maakuvatyöstä ja siitä, miten Suomesta saadaan luotettava ja kiinnostava kuva.
Suomen Madridin-instituutti perustettiin 1996 ja on yksi 17:sta kulttuuri- ja tiedeinstituutioverkostosta. Suurin osa Suomen yksiköistä sijaitsee Euroopan sisällä, mutta myös New Yorkissa ja Tokiossa on instituutit. Madridin-instituutti edustaa myös Portugalia ja kahdeksaa muuta Latinalaisen Amerikan maata. Yksi Suomen instituuteista sijaitsi myös Pietarissa, mutta sen toiminta lakkautettiin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.
Suomen Madridin-instituutin tärkein tavoite on tehdä suomalaista kulttuuria, tiedettä ja elinkeinoelämää tunnetuksi ja luoda vuorovaikutteisia verkostoja laajalla toimialueella, jolla asuu yli 700 miljoonaa ihmistä. Suomen Madridin-instituutti toimii siltana Suomen ja espanjan- ja portugalinkielisen kulttuuripiirin välillä. Johtaja järjestää tiiminsä kanssa omia tapahtumia ja osallistuu paikallisiin kulttuurihankkeisiin. Instituuttien toiminta vaihtelee eri yksikköjen välillä. Ståhlberg kertoi pitävänsä visuaalisesta taiteesta, joten tänä vuonna instituutin tapahtumissa on päästy nauttimaan paljon suomalaisista taidenäyttelyistä.
Ståhlbergin puheenvuoron jälkeen ääneen pääsivät instituutin harjoittelijat Walle Kiikeri ja Alva Sarkola. Kiikeri on opiskellut kulttuuria ja tuotantoa ja Sarkola valokuvausta ja leikkausta. Kiikeri kertoi puhuvansa hyvää espanjaa matkustelun ja Meksikossa asumisen takia. Sarkola myönsi alkaneensa harjoitella kieltä vasta tullessaan työharjoitteluun muutama kuukausi sitten eli espanjan kielen taito ei ole välttämätöntä instituutissa. Kiikeri ja Sarkola kertoivat työnkuvaansa kuuluvan tukirahoitushakemusten laatiminen ja taiteilijoiden kanssa viestiminen. Harjoittelijat toivat kannustavasti esiin, kuinka niin monet erilaiset valinnat voivat johtaa samalle arvostettavalle urapolulle.
Lopuksi viestintävastaava Luisa Gutiérrez Ruiz kertoi työstään instituutissa. Hän on kääntänyt useita suomalaisia kirjoja espanjaksi kuten Me rosvolat ja Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalan. Saimme kuulla suomalaisen lastenkirjallisuuden arvostuksesta ja lähiaikoina järjestettävistä kirjamessuista, johon viedään esittelyyn instituutin valitsemia kirjoja.
Me yt-linjalaiset opimme paljon uutta ja haluammekin kiittää tästä Suomen Madridin-instituuttia, joka soi meille mahdollisuuden tulla tutustumaan heidän toimintaansa. Kiitos!
Lotta P. ja Laura H.
Muistoja Madridista
Opintomatkallamme Lissabonista Salamancan kautta Madridiin olemme päässeet vierailemaan monessa mielenkiintoisessa paikassa, kuten Suomen suurlähetystöissä molempien maiden pääkaupungeissa. Lisäksi opintomatkaan kuuluu paikalliseen kulttuuriin tutustumista. Esimerkiksi Lissabonissa osa delegaatiostamme sai mahdollisuuden perehtyä Portugalin jalkapallokulttuuriin kotijoukkueen Sporting CP:n ottelun merkeissä. Molemmissa maissa olemme saaneet nauttia upeasta arkkitehtuurista, maistella paikallisia ruokia ja tietenkin käyttää koulussa oppimiamme kieliä. Havaitsimme, että useimmat portugalilaiset osaavat kohtuullisesti englantia, Espanjassa kommunikointi on haastavampaa. Molemmissa suurlähetystöissä korostettiinkin laajan kielitaidon merkitystä. Siirtyminen paikasta toiseen julkisilla liikennevälineillä Madridin kaltaisessa suurkaupungissa tuotti myös oman haasteensa. Olimme kuitenkin aina ajoissa tutustumiskohteissa, joskin Munkan kravatteja viime hetkellä suoristellen.
Metropolialueineen yli kuusimiljoonainen Madrid on Espanjan pääkaupunki, jolla on erittäin rikas ja monipuolinen kulttuuri. Madridin arkkitehtuuri on sekoitus monista eri tyyleistä ja aikakausista. Goottilaisia kirkkoja ja barokkityylisiä palatseja voi löytää ympäri kaupunkia.
Madridin ilmapiiri oli energinen, elinvoimainen ja monipuolinen. Ihmisten ilo ja onnellisuus säteili kaikkialla kilpaa auringon kanssa. Koska Madrid on urbaani kaupunki, siellä on paljon liikennettä ja vilinää, erityisesti keskustassa. Kaupungin katujen kuhina, julkisen liikenteen humina ja ihmisten kiireinen askellus luovat vilkkaan ja kosmopoliittisen tunnelman, jota Suomesta harvemmin löytää.
Madridissa yövyimme The Hat -hostellissa, joka sijaitsee vain kivenheiton päässä useasta hienosta kulttuurikohteesta. Kolme Madridin tunnetuinta ja suurinta museota ovat Prado, Reina Sofia ja Thyssen-Bornemisza, jotka olivat lyhyen kävelymatkan päässä hostelliltamme.
Kaikkea mielenkiintoista Madridissa ei valitettavasti ehdi yhdellä matkalla kokea, joten käyntikohteita piti rajata. Päätimme vierailla Suomen Madridin instituutin johtajan Pauliina Ståhlbergin suosittelemassa maailmankuulussa Pradon taidemuseossa. Prado on yksi maailman suurimmista taidemuseoista, joka on tunnettu erityisesti espanjalaisesta taiteesta, kuten Diego Velázquezin, Francisco de Goyan ja El Grecon (Dominikos Theotokopoulos) teoksista. Pradon museorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Juan de Villanueva vuonna 1785. Alun perin museo rakennettiin palatsiksi Espanjan kuninkaallisten käyttöön, mutta myöhemmin siitä tuli kaikkien tuntema Museo del Prado.
Museosta löytyy taidetta monipuolisesti jokaisen makuun. Pradossa voisi seikkailla vaikka kokonaisen päivän, mutta meidän aikamme Madridissa oli kuitenkin rajallista, joten ehdimme nähdä vain pienen osan museosta ja sen antimista.
Yt-linjan opiskelijat ovat päässeet tutustumaan moneen vaikuttavaan kulttuurikohteeseen matkamme aikana. Madridissa opiskelijat kävivät muun muassa Santiago Bernabeulla eli Real Madridin kotistadionilla sekä Parque del Buen Retiro puistossa.
Vuoden 2023 yhteiskunta- ja talouslinjan opintomatka päättyi keskiviikkona 26.4. aamukuuden herätyksellä ja ripeällä siirtymisellä Madridin lentokentälle. Laskeuduimme Helsinki-Vantaan-lentokentälle iltapäivällä. Laukkujen noudon jälkeen kaikki lähtivät omia reittejään koteihinsa mukanaan unohtumattomia kokemuksia ja muistoja.
Antti H. ja Iida H.
Lue matkaraportin osa yksi tästä!