Suomen Saksan-instituutti
Sunnuntaina aamupäivällä oli yhteiskunta- ja talouslinjalaisten aika sanoa hyvästit Haagille ja siirtyä kohti Berliiniä. Kahdeksan tunnin junamatkan jälkeen matkaseurue jalkautui tutkimaan paikallista ruokakulttuuria. Döner maistui monelle väsyneelle matkaajalle pitkän ja raskaan matkan päätteeksi.
Maanantaiaamu alkoi yhteisen aamiaisen merkeissä. Lähdimme jalan ensimmäiseen Berliinin kohteeseemme: Suomen Saksan-instituuttiin. Matkalla pysähdyimme ihastelemaan saksalaista katukuvaa. Vuonna 1994 perustettu instituutti on Suomen kulttuurin ja tieteen foorumi.
Siellä meidät otti vastaan lämpimästi tiimi harjoittelijoita, jotka pitivät meille monipuolisen esitelmän. Ennen esitelmää instituutin johtaja Mikko Fritze tuli tervehtimään meitä. Intstituutin toimintaa esittelivät harjoittelijat Olli Jokela, Emilia Karppinen ja Pinja Saarola. Jokela ja Karppinen ovat molemmat yliopisto-opiskelijoita. Kolmas harjoittelija Pinja Saarola on Munkkiniemen yhteiskoulun alumni ja on valmistunut jo yliopistosta. Instituutissa on viisi vakituista työntekijää ja neljä harjoittelijaa. Onneksemme juuri tämä oli meidän ensimmäinen kohteemme ja juuri he olivat meidän esittelijöitämme, koska saimme käytännöllisiä neuvoja paikallisen kulttuurin ymmärtämiseen ja Saksassa pärjäämiseen.
Instituutin toimintaa suuntaa-antava pääteema valitaan vaihtelevalle aikavälille. Vuosille 2022-24 se on moninaisuus ja dekolonisaatio. Vuonna 2022 instituutti järjesti 337 tapahtumaa yli sadan yhteistyökumppanin kanssa, mikä tavoitti noin 70 000 ihmistä. Yhteistyökumppaneiden lisäksi toimintaa rahoittavat säätiöt sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Laitoksella on kulttuuriin, tieteeseen ja kirjallisuuteen liittyviä ohjelmia, ja se järjestää säännöllisin väliajoin esimerkiksi taidenäyttelyitä. Instituutin tiloissa sai ihastella vuoden 2024 Visiting Art/ist näyttelyä ”Ich finde dich in allen diesen dingen – Minä löydän sinut kaikista näistä asioista”. Instituutilla on myös kirjasto ja he antavat opinto- ja harjoitteluneuvontaa saksalaille, jotka harkitsevat muuttavansa Suomeen.
Kiitos rennosta keskustelusta ja loistavista vinkeistä Suomen Saksan-instituutin väelle.
Lilli Seppänen ja Aaro Eela
Helsingin Sanomat – Saksan kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen
Iltapäivällä Suomen Saksan-instituutin vierailun jälkeen Yt-linjalaiset suuntasivat kuulemaan Helsingin Sanomien ulkomaankirjeenvaihtajaa Suvi Turtiaista hostellimme tiloihin. Saimme kuulla hänen työurastaan ja työstään. Pääsimme esittämään kiperiä kysymyksiä mieleenpainuvimmista kokemuksista noloimpiin mokiin sivuten samalla ajankohtaisaiheita.
Turtiainen toimii Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana Berliinissä. Hänellä on laaja kokemus kirjeenvaihtajan työstä eri puolella Eurooppaa, ja Turtiainen tekeekin juttuja muun muassa Puolasta, Valko-Venäjästä, Ukrainasta ja Unkarista. Turtiaisen mielestä ulkomaankirjeenvaihtajan työssä parhaita puolia ovat monipuolisuus ja itsenäisyys. Hänen mielestään toimittajan tärkein aisti onkin olla hereillä. Hän korostaa tärkeyttä mennä mukaan tilanteisiin. Turtiainen seuraa maailman tapahtumia ja raportoi niistä sekä haastattelee erilaisia ihmisiä mahdollisimman kattavasti. Taustatiedon etsimiseen meneekin yllättävän paljon aikaa. Turtiaisen sanoin: “Tiedon hankita tapahtuu muualla, kuin luotiliiveissä.” Tämä korostaa pohjatyön tärkeyttä.
Turtiainen toteaa, että Saksassa on hyvä asua, sillä monet Euroopan maat ovat lähellä. Hän myös pitää siitä, että melkein kaikkialle pääsee nopeasti, ja hänen on helppo hypätä junaan tai mennä lentokoneella lyhyt matka, jotta pääsee perille kohteeseen.
Turtiaisen mielestä mieleenpainuvimpia hetkiä ovat olleet ne, jolloin historiaa on tapahtunut silmien edessä. Tällaisia tapahtumia ovat olleet Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan Turtiaisen ollessa Ukrainassa, Aleksei Navalnyin haastatteleminen lentokoneessa hetki ennen kuin hänet pidätettiin Moskovassa sekä Ukrainassa tapahtunut vallankumous vuonna 2014. Turtiainen kertoi käyneensä useissa turvallisuuskoulutuksissa ja harjoitelleen erilaisia taitoja haastavia tilanteita varten.
Yt-linjalaisten mielestä oli erittäin mielenkiintoista päästä kuulemaan kirjeenvaihtajan näkemyksiä Saksan ja Euroopan poliittisesta tilanteesta. Keskustelu oli opettavainen, ja saimme Turtiaiselta laajan kuvan kirjeenvaihtajan työstä. Munkan Yt-linja kiittää Suvi Turtiaista erittäin monipuolisesta, leppoisesta ja mielenkiintoisesta tapaamisesta!
Lotta Vänttinen ja Julia Hartonen
Saksan poliittinen tilanne
Helsingin Sanomien Saksan kirjeenvaihtajan Suvi Turtiaisen tavattuamme hajauduimme laatimaan raportteja sekä viettämään loppupäivää Berliinissä, jonka katukuvaa koristivat muun muassa CDU:n, SPD:n, Die Linken, Saksan vihreiden sekä FDP:n, mutta myös suomalaisille melko tuntemattoman pan-eurooppalaisen Volt-puolueen vaalimainokset.
Tulevan kesän europarlamenttivaaleissa Saksasta valitaan 96 MEP:iä europarlamenttiin, enemmän kuin mistään muusta yksittäisestä EU:n jäsenmaasta. Korkean meppimääränsä vuoksi Saksalla on EU:ssa paljon valtaa, mutta myös värikäs kirjo eri puolueiden edustajia Suomeen verrattuna. Suuresta meppimäärästä johtuen Saksalla on myös europarlamenttivaaleissa koko EU:n matalin äänikynnys, jonka seurauksena europarlamenttiin on päässyt Saksasta esimerkiksi Die PARTEI- parodiapuolueen edustajia.
Suomalaisessa mediassa myöhemmin syksyllä järjestettävät osavaltiovaalit Sachsenin, Thüringenin sekä Brandenburgin osavaltioissa ovat kuitenkin jääneet vähälle huomiolle. Laitaoikeistolaisen AfD-puolueen (Alternativ für Deutschland) odotetaan menestyvän syksyllä käytävissä osavaltiovaaleissa hyvin nykyisen ns. liikennevalohallituskoalition epäsuosion seurauksena. Turtiainen avasi meille Saksan poliittista tilannetta enemmän tavatessaan meidät, kertoen muun muassa siitä, miten ja miksi Saksassa ja Suomessa suhtaudutaan eri tavoin tiettyihin kysymyksiin, kuten esimerkiksi Ukrainan tukemiseen sekä Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin.
Liittokansleri Olaf Scholzin johtama SPD:stä (Sozialdemokratische Partei Deutschlands), Saksan Vihreistä sekä FDP:stä (Freie Demokratrische Partei) koostuvan liikennevalokoalition kannatus on laskenut merkittävästi talouden huonon tilan sekä Saksan maahanmuuttopolitiikkaan kohdistuvan tyytymättömyyden seurauksena. Hallituskolmikon rivejä on tänä vuonna ravistellut myös muita hallituspuolueita talousoikeistolaisemman FDP:n pitämä jäsenäänestys hallituksesta eroamisesta, jossa annetuista äänistä 48 % oli hallituksesta eroamisen kannalla.
Turtiainen kertoi meille myös siitä, kuinka Saksan media sekä muut puolueet ovat asettuneet selvästi AfD:tä vastaan. Vanhat puolueet ovat kieltäytyneet tekemästä AfD:n kanssa yhteistyötä. Tästä voi tulla vaikeaa tulevaisuudessa, mikäli AfD menestyy tulevissa osavaltiovaaleissa. Suomen kannalta AfD:n sekä muiden laitaoikeistolaisten puolueiden menestys eurovaaleissa muissa EU-jäsenmaissa voi taas hidastaa vihreää siirtymää sekä olla esteenä Ukrainan kipeästi tarvitseman tuen lähettämisessä.
Osmo Gindonis
Suomen Berliinin suurlähetystö
Munkkiniemen yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalaiset heräsivät viimeiseen kokonaiseen matkapäiväänsä auringon paistaessa ja raikkaan kevättuulen puhaltaessa. Ravitsevan aamiaisen sekä edellisen päivän raporttien opponoinnin jälkeen suuntasimme kohti Suomen Saksan suurlähetystöä. Matka taittui jouhevasti historiallista Berliiniä ihastellessa.
Suurlähetystöön saapuessamme meidät ottivat vastaan lähetystön assistentti Katri Aalto sekä kaksi Helsingin yliopistossa opiskelevaa korkeakouluharjoittelijaa: Emilia Turunen ja Joona Ilkanheimo. Aluksi pääsimme tutustumaan vaikuttavaan ja suureen lähetystökompleksiin. Pohjoismaiden yhteisellä suurlähetystöalueella kaikilla valtiolla on oma siipensä. Jokaisen rakennuksen arkkitehtuuri kuvaa edustusmaataan eri tavoin. Esimerkiksi Norja on tuonut vuoristostaan 120 tonnia painavan lohkareen kuvaamaan maansa luontoa. Kompleksi rakennettiin yhteistyönä kaikkien pohjoismaiden kanssa, ja sitä symboloi vastaanottoaulassa sijaitseva lapio, jolla ulkoministerit kaivoivat ensimmäiset kuopat vuonna 1997.
Berliinin lähetystö on yksi merkityksellisimmistä Suomen suurlähetystöistä, sillä Saksa on Suomen suurin kauppakumppani. Luonnollisesti lähetystössä tehdään paljon töitä viennin edistämiseksi. Saimmekin nähdä paljon käytännön statistiikkaa, sekä kuulla Suomen toiminnasta ja läsnäolosta saksalaisilla markkinoilla. Ulkoministeriön ulkopuolelta rekrytoitu viennistä vastaava assistentti Katri Aalto korosti kuitenkin, että itse suurlähetystön pääasiallinen tehtävä ei ole saattaa suomalaisia yrityksiä saksalaisille markkinoille. Tehtävänä on luoda ja tarjota erilaisia mahdollisuuksia verkostoitua saksalaisen elinkeinoelämän kanssa. Opimme myös paljon uutta nykyisen tasavallan presidenttimme luomasta Team Finland -ohjelmasta, sekä sen toiminnasta yhdessä suurlähetystön ja suomalaisten yritysten kanssa.
Yhteiskunta- ja talouslinjalaiset kysyivät paljon hyviä ja haastavia kysymyksiä. Meille avattiin miten konsulitoimintaa harjoitetaan käytännössä, ja mitä sattumuksia suomalaiset turistit tavallisesti kohtaavat vilkkaassa suurkaupungissa.
Harjoittelijat Emilia Turunen ja Joona Ilkanheimo kertoivat meille opinnoistaan ja kuinka he ovat päässeet suurlähetystön palvelukseen. Puolustusasiamiehen alaisuudessa työskentelevä Ilkanheimo kertoi olevansa yllättynyt työmäärästä, johon erityisesti Suomen Nato-jäsenyys on vaikuttanut. Molemmat harjoittelijat olivat myös erittäin kiitollisia pohjoismaiden yhteisestä lähetystökompleksista. Heistä on helppoa verkostoitua harjoittelijakollegoiden kanssa esimerkiksi lounaalla tai yhdessä sovituissa vapaa-ajan aktiviteeteissä.
Yt-linjalaiset kiittävät erittäin kattavasta ja monipuolisesta kierroksesta vaikuttavassa lähetystössä sekä interaktiivisesta keskustelusta.
Lucas Käkelä ja Juho Orho
Transparency Internationalin (TI) kansainvälinen sihteeristö
Suurlähetystöltä hajaannuimme lounaalle ja suuntasimme kohti matkan viimeistä vierailukohdetta, Transparency Internationalin (TI) kansainvälistä sihteeristöä Spree-joen varrella.
Paikan päällä meidät vastaanottivat Paula Laurinmäki (Project Manager), Roberto Martinez B. Kukutschka (Research expert on Corruption Measurement) sekä Roberton koira. He pitivät meille kattavan esityksen organisaation periaatteista, toiminnasta ja rakenteesta sekä tarjosivat vastauksia kysymyksiimme koiran tarjotessa viihdettä. Esitimme kysymyksiä aiheeseen liittyen muun muassa Venäjästä, Yhdysvalloista ja Euroopan unionista.
Berliinissä päämajaansa pitävän organisaation tavoitteina ovat korruption kitkeminen sekä läpinäkyvyyden, vastuullisuuden sekä rehellisyyden lisääminen hallinnossa, politiikassa, taloudessa sekä ihmisten elämässä. Sen perustivat vuonna 1993 Maailmanpankin entiset työntekijät. Organisaatio koostuu useista, eri maissa toimivista varsin itsenäisistä osastoista, jotka taistelevat korruptiota vastaan omilla alueillaan. Lisäksi osastot tekevät yhteistyötä kansainvälisten asioiden parissa. Näitä osastoja on yli sata, ja jotkin niistä ovat olleet olemassa ennen organisaation perustamista. Jopa Euroopan unionilla on oma osastonsa. Joissakin maissa organisaation on vaikea toimia: Kiinasta se poistui jokin aika sitten, ja Venäjällä koko järjestö on leimattu epätoivotuksi pakottaen paikallisosaston siirtämään toimintansa Georgiaan.
Järjestö määrittelee korruption ”vallan väärinkäytöksi henkilökohtaisen edun saavuttamiseksi”. He myös jakavat sen edelleen kahteen pääkategoriaan: ”petty corruption”, eli pikkukorruptio, sekä ”grand corruption”, suurkorruptio. Pikkukorruptiolla tarkoitetaan jokapäiväisiä lahjuksia esimerkiksi poliiseille, kun taas suurkorruptio liittyy esimerkiksi vaalivilppiin tai suuryritysten poliittiseen vaikuttamiseen. Yleisesti ottaen elintason kohotessa arkipäivän pikkukorruptio saadaan kitkettyä. EU-tasolla pikkukorruptio ei näy lahjontana, vaan enemmänkin tuttujen suosimisena esimerkiksi terveyspalveluiden saamiseksi.
Meille kerrottiin kahdesta organisaation korruption mittaamiseen käyttämästä indeksistä, Corruption Perceptions Indexistä (CPI) sekä Global Corruption Barometeristä (GCP). CPI:n TI määrittää yhdistämällä vähintään kolmen tietolähteen 13 arvion ja kyselyn tiedot. Tietolähteitä keräävät useat luotettavat instituutiot, kuten Maailmanpankki ja Maailman talousfoorumi. Suomi sijoittuu CPI:ssä hyvin, kolmen kärkeen Tanskan ja Uuden-Seelannin kanssa. CPI ei kuitenkaan ota huomioon esimerkiksi ihmisoikeustilannetta, joten sitä ei voi käyttää ainoana mittarina maan tilanteesta: esimerkiksi Arabiemiraattien korruptio on mittarilla vähäistä. GCP:tä varten järjestön tutkijat toteuttavat myös haastatteluja tavallisille ihmisille. GCP-raportti paljastaa, että vaikka EU-maissa lahjukset ovat harvinaisempia, monia huolestuttavat suuryritysten ja politiikan yhteydet.
Kiitos Paulalle ja Robertolle sekä koko Transparency Internationalille kiinnostavasta vierailusta, jonka jälkeen jalkauduimme viettämään opintomatkan viimeistä iltaa ennen seuraavan päivän lentoa takaisin Suomen hyytävään takatalveen.
Lisäksi kiitämme kaikkia vierailukohteita, matkatoimistoa, sekä matkan mahdollistaneita Sami Mogliaa, Pekko Tellaa ja Petri Sarjasta ikimuistoisesta ja opettavaisesta kokemuksesta.
Terho Raami ja Eino Salminen
Yhteiskunta- ja talouslinjan opintomatka Alankomaihin ja Saksaan, osa I