Europolin pääkonttori
Tiistaina 16. päivä huhtikuuta Munkkiniemen yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinja heräsi pieneen sekamelskaan – lento oli peruttu. Pidetty ja arvostettu koordinaattorimme Sami Moglia sai hoidettua uudet lennot Amsterdamiin Kööpenhaminan kautta lähes ilman aikataulun muutoksia. Saavuttuamme hostellille tutustuimme hieman lähialueeseen illan jo pimentyessä.
Keskiviikkoisena aamuna ripeän aamiaisen jälkeen suuntasimme parhaat päällä Europolin pääkonttoriin. Pääkonttorissa meidät otti vastaan Mika Ihaksinen (Liaison Bureau of Finland). Ihaksinen ohjasi meidät kokoustilaan, jossa meitä odotti Rabbe von Hertzen (Senior Specialist, Europol). Hertzen antoi meille hyvin laajan ja interaktiivisen esityksen Europolin eri osa-alueista. Samalla pääsimme kysymään ajankohtaisia sekä kinkkisiä kysymyksiä Hertzeniltä muun muassa siitä, mistä asioista Suomi pyytää Europolilta apua ja onko Europolilla mahdollisuutta rajoittaa liikkumista. Kysymyksiä esitettiin myös Europolin budjetista.
Europol – The European Union for Law Enforcment Cooperation. Europol on lainvalvontayhteistyövirasto, joka mahdollistaa yhteistyön eri maiden lainvalvontaorganisaatioiden välillä. Monelle pettymykseksi Europolin virkamiehet eivät juokse rikollisten perässä ympäri Eurooppaa pistooli kainalokotelossa, vaan virasto on enemmänkin postinvälitystoimisto, Ihaksisen sanojen mukaan. Europolin “postina” toimii organisaation oma SIENA järjestelmä, joka on tarkoitettu salattujen viestien lähettämiseen.
Paikalla oli myös Aki Lahtinen (Head of Liaison Bureau of Finland at the Europol) ja Jimi Korpi (Suomen edustaja Joint Cybercrime Action Taskforcessa eli J-Cat:issa). Lahtinen kertoi meille urapolustaan ja yhdysupseereista Europolissa, sekä yhdessä Ihaksisen kanssa he vastasivat niin oppilaiden kuin myös opettajien esittämiin kysymyksiin. Lopuksi vielä Jimi Korpi pääsi ääneen ja hän kertoi meille Europolin uudesta mutta tärkeästä J-Cat yksiköstä ja sen toiminnasta. Korpi kiteytti hyvin miksi Europolin merkitys on niin suuri: “Rikolliset eivät tunne maarajaa, mutta viranomaiset tuntevat.”
Munkkiniemen Yhteiskoulun Yt-linja arvostaa mahdollisuutta uniikkiin ja persoonalliseen vierailuun Europoliin!
Miro Sarkomaa ja Eero Aalto
Kansainvälinen rikostuomioistuin
Ruokatauon jälkeen suuntasimme matkan toiseen vierailukohteeseen: Kansainväliseen rikostuomioistuimeen (International Criminal Court, ICC). Aluksi ihastelimme rakennusta ja sen sisätiloja, jonka jälkeen meidät ohjattiin lasitetulle parvelle. Sieltä aukesi näkymä oikeussaliin, jossa useat vakaviin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet ovat saaneet tuomionsa. ICC:n ja kyseisen oikeussalin käytänteitä ja toimintaa meille esitteli Ecuadorista kotoisin oleva Rodrigo José. Hänen kommenttinsa “everyone has rights even if the crimes commited are horrible” jäi vierailulta erityisesti mieleen.
Esitimme hänelle kiperiä kysymyksiä, joihin saimme kattavia vastauksia. Tämän jälkeen siirryimme seuraamaan diaesitystä Victor Sabajin johdolla. Yt-linjalaiset haastoivat myös häntä ajankohtaisilla kysymyksillä. Molemmat asiantuntijat tarjosivat meille laajan yleiskuvan Kansainvälisen rikostuomioistuimen toiminnasta.
ICC pyrkii toiminnallaan vähentämään rankaisemattomuutta ja vahvistamaan oikeusvaltioperiaatetta globaalisti. Se on ensimmäinen ja ainoa pysyvä kansainvälinen tuomioistuin, jonka perustana on vuonna 2002 voimaan tullut Rooman perussääntö. ICC:llä on toimivalta tutkia, syyttää ja tuomita henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet kaikkein vakavimpiin kansainvälisiin rikoksiin. Näiksi on määritelty joukkotuhonta ja kansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan sekä sota- ja hyökkäysrikokset. ICC on toimivaltainen, jos rikoksentekijä on Rooman perussäännön allekirjoittaneen ja ratifioineen valtion kansalainen tai jos rikos on tehty Rooman perussäännön osapuolena olevan valtion alueella. Ratifioimatta jättäneistä valtioista merkittävimpiä ovat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä. Suomi puolestaan on ICC:n aktiivinen tukija ja se on osoittanut yhteistyöhalukkuutta ICC:n jäsenenä.
ICC ei korvaa kansallisia oikeusjärjestelmiä, vaan onkin pitkälti riippuvainen niistä. Sen syyttäjänviraston onnistuminen nojaa vahvasti Rooman perussäännön sopimusvaltioiden yhteistyömyönteisyyteen ja -kyvykkyyteen. Valtioilta tarvitaan erityisesti apua syytettyjen kiinniotossa, sillä Kansainvälisellä rikostuomioistuimella ei ole omia poliisivoimia. Myös tuomiot pyritään panemaan täytäntöön yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Rikosten tutkiminen ja syytteiden nostaminen ovat ICC:n omien syyttäjien vastuulla. He voivat kuitenkin saada vihjeitä valtioilta, kansainvälisiltä järjestöiltä tai kansalaisjärjestöiltä. Syyttäjä tekee valinnan siitä, mitkä rikostutkinnat käynnistetään ja ketkä asetetaan syytteeseen. Ennen syytteiden asettamista on keskeistä määrittää, ovatko tietoon tulleet rikokset tehty tietoisesti ja toteutettu tahallaan. Tuomitseminen edellyttää, että henkilön syyllisyydestä ei jää epäilystä, ja tämä varmistetaan erinäisiä tulkintaohjeita hyödyntämällä.
Munkkiniemen yhteiskoulun lukion yhteiskunta- ja talouslinjalaiset esittivät kysymyksiä muun muassa Ukrainan tilanteesta, Gazan konfliktista sekä tutkintaprosessin ja oikeuskäsittelyiden pituudesta. Saimme askarruttaviin aiheisiin asianmukaisia ja meitä tyydyttäviä vastauksia, jotka täyttivät tiedonjanoiset yt-linjalaiset. Haluamme kiittää vuolaasti asiantuntijoita esittelystä ja lämpimästä vastaanotosta Kansainvälisen rikostuomioistuimen päämajassa.
Siiri Simsiö ja Laura Harjula
Kemiallisten aseiden kieltojärjestö
Maittavan aamupalan jälkeen yhteiskunta- ja talouslinjan delegaatio hyppäsi ratikan kyytiin ja lähti matkaamaan kohti OPCW:n (Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons) eli kemiallisten aseiden kieltojärjestön päämajaa. Aulassa meidät otti vastaan lämpimästi Anne Glick (Public Affairs Officer) ja palkallinen työharjoittelija Sofía Rodríguez Tejada. Ryhmämme ohjattiin kokoushuoneeseen, jossa Glick antoi kattavan katsauksen OPCW:n toiminnasta.
Kemiallisten aseiden aiheuttama tuho ensimmäisessä maailmansodassa johti vuonna 1925 Geneven pöytäkirjaan. Pöytäkirja kielsi esimerkiksi tukehduttavien ja myrkyllisten kaasujen käytön, mutta se ei kieltänyt kemiallisten aseiden valmistamista tai varastoimista. Vuonna 1993 130 maata allekirjoitti kemiallisten aseiden kieltosopimuksen (Chemical Weapons Convention, CWC), joka kielsi myös aseiden valmistamisen ja varastoinnin. Vuonna 1997 perustettiin kansainvälinen organisaatio OPCW. Organisaation päätehtävä on edistää ja valvoa kemiallisten aseiden hävittämistä sopimuksen puitteissa. Sopimus kieltää kemiallisten aseiden kehittämisen, tuottamisen, varastoimisen ja käytön. Se edellyttää jäsenvaltioita hävittämään kaikki kemialliset aseet ja tuotantolaitokset.
Glick aloitti tilaisuuden kertomalla omasta taustastaan ja urastaan OPCW:llä. Hän kertoi järjestön toiminnasta ja avasi meille oleellisen käsitteen “dual chemical”. Tällä tarkoitetaan kemikaalia, jota voidaan käyttää hyviin tarkoituksiin tai jonka voi aseellistaa. CWC-sopimus sallii kyseisten kemikaalien rauhanomaisen käytön OPCW:n valvovan silmän alla. CWC:n on ratifioinut lähes jokainen valtio, lukuun ottamatta Etelä-Sudania, Israelia, Pohjois-Koreaa sekä Egyptiä.
Glick kertoi meille erilaisista kemiallisten aseiden lajityypeistä. Näitä ovat esimerkiksi hermomyrkyt ja tukehtumista aiheuttavat kaasut. Järjestön päätavoitteet ovat kemiallisten aseiden hävittäminen, uusien kemiallisten aseiden käyttöönoton estäminen sekä kemikaalien kuljetusten valvominen. Tämän jälkeen haastoimme Glickiä kiperillä kysymyksillä monista ajankohtaisista aiheista kuten kemiallisten aseiden käytöstä Ukrainan hyökkäyssodassa ja Navalnyin myrkytyksestä vuonna 2020. Glick kertoi OPCW:n osallisuudesta myrkytyksen tutkintaan.
Kysymysten jälkeen Glick vei meidät mielenkiintoiselle esittelykierrokselle. Pääsimme näkemään kemikaalisuojapuvun, jota järjestön tutkijat käyttävät tehdessään tutkimuksia ja OPCW:n vuonna 2013 saaman Nobelin rauhanpalkinnon. Palkinto myönnettiin organisaation hävitettyä Syyrian kemialliset aseet. Kierroksen lopussa vierailimme Iper-salissa, jossa OPCW:n hallintoneuvosto kokoustaa ja valvoo järjestön työtä.
Lopuksi saimme mahdollisuuden tavata OPCW:n pääjohtajan erityisavustajan Karim Hammoudin videopuhelun välityksellä. Hammoud oli todella vakuuttava ja rento puhuja ja hän aloitti kertomalla meille taustastaan ja siitä, miten hän päätyi töihin OPCW:lle. Kysyimme Hammoudilta hänen uransa haastavinta hetkeä, johon hän vastasi osana olemisen Syyrian kemiallisten aseiden hävittämisprosessissa. Hammoud kertoi, että haastava työ lopulta palkittiin, kun järjestölle myönnettiin kyseisestä työstä Nobelin rauhanpalkinto. Hammoud sai tunnustuksena työstään henkilökohtaisen kunniadiplomin. Mielenkiintoinen yhteensattuma oli se, että Hammoud oli käynyt Munkan lähellä sijaitsevan Helsingin ranskalaissuomalaisen koulun ja pelannut lippupalloa Kivitorpan kentällä. Viimeisenä nostona Hammoud korosti kielten opiskelun ja urheilun tärkeyttä nykymaailmassa.
Suuret kiitokset yhteiskunta- ja talouslinjalaisilta OPCW:lle ja Hammoudille, joka teki tilaa kiireiseen kalenteriinsa keskustellakseen kansamme.
Otso Lukinmaa ja Patrik Reinikainen
Kansainvälinen tuomioistuin
Munkkiniemen yhteiskunta- ja talouslinjan opintomatkan tiimi suuntasi 18.4. OCPW:n vierailun jälkeen sivuavaan vierailukohteeseen vehreän puiston läpi ICJ:n (International Court of Justice) eli kansainvälisen tuomioistuimen rauhanpalatsin edustalle. Aloitimme vierailun opponoimalla edellisen päivän vierailukohteiden raportteja yhdessä. Samalla nautimme hetkellisestä auringon lämmöstä ja kirkkaasta taivaasta. Opponoinnin jälkeen kävimme tutustumassa ICJ:n vierailukeskuksen antimiin.
ICJ on valtioiden välisiä asioita käsittelevä ja lainvoimaisia tuomioita antava YK:n elin, joka voi puuttua kiistoihin vain asianosastein valtioiden suostumuksesta. ICJ koostuu 15 tuomarista, joista jokainen työskentelee yhdeksän vuoden uran kerrallaan. Uusien tuomareiden virasta päätetään äänestämällä.
ICJ perustaminen on kulmakivi kansanvälisten riitojen ratkaisussa rauhanomaisin keinoin. Tämän historiassa on jo pitkä lista ratkaistuja kiistoja ja neuvonantoja vuodesta 1948 alkaen, ja varsinkin viime aikoina käsittelyssä on ollut kiirettä. Tällä hetkellä tutkittavana on Armenian nostama kanne Azerbaijania vastaan, jonka suhteen ICJ selvittää toimivaltaansa. Toisena kanteena on Nicaraguan nostama syytös Saksaa kohtaan. Saksa olisi Nicaraguan mukaan antanut sotilaallista tukea Israeliin, edistäen Gazassa tapahtuvaa kansanmurhaa. Näistä meille mainittiin myös vierailullamme ulkoministeriössä, jossa korkeakoulu harjoittelijana oleva Saara Siukola kertoi seuraavansa ja raportoivansa Armenian ja Azerbaidzhanin käsittelyn etenemistä.
Ajankohtaista Suomen kannalta on tämän osuus väliintulijavaltiona Ukrainan ja Venäjän välisessä oikeuskäsittelyssä hyökkäyssotaan liittyen. Väliintulijavaltiona Suomi tukee toisen osapuolen näkemyksiä ja tuo omiaan tämän tueksi. Tähän virkaan valitaan ne tietyt valtiot, jolla todetaan olevan erityinen intressi oikeuskäsittelyyn liittyen, täten myös aihe on nähty merkittäväksi Suomen kannalta.
Vierailun loputtua rauhanpalatsilla ja sen vierailukeskuksessa YT-linjan opiskelijat suuntasivat valtion kulttuurikohteisiin kuten tulppaanipuisto Keukenhofiin, Rotterdamiin sekä Haagin laajalle rannalle.
Max Mäkelä ja Nuutti Jääskeläinen
Suomen Haagin suurlähetystö
Kolmas täysi päivämme Haagissa alkoi vierailulla Suomen Haagin suurlähetystöön. Siellä meidät otti hyväntuulisesti vastaan edustuston päällikön sijainen Marjo Mäki-Leppilampi sekä Turun yliopistosta tuleva korkeakouluharjoittelija Saara Siukola. Pienten esittelyiden jälkeen aloitimme kevytmieliset, mutta kiintoisat kalvosulkeiset seuraavalla sitaatilla: “Työskentelemme Suomen ja paremman maailman puolesta.”
Mäki-Leppilampi ja Siukola kertoivat suurlähetystön toiminnasta erittäin monipuolisesti. Kuten muutkin suurlähetystöt niin myös Haagissa toimivien virkahenkilöiden ensisijainen tehtävä on valvoa Suomen taloudellisia ja poliittisia etuja. Haagin suurlähetystö eroaa perinteisistä suurlähetystöistä siten, että he tekevät yhteistyötä Haagissa sijaitsevien järjestöjen kanssa. Etenkin jo meille entuudestaan tutut ICC ja OPCW olivat tilaisuudessa pinnalla.
Saatuamme aluksi kattavan yleisesittelyn suurlähetystön tehtävistä ja erityisyyksistä ryhmämme porasi pintaa syvemmälle esittämällä kysymyksiä meitä kiinnostavista aiheista. Käsiteltävät aiheet vaihtelivat Suomen ja Alankomaiden vaalitilanteista Haagin asuntomarkkinoihin. Kysymykset täydensivät jo matkalla opittuja asioita, ja saimme paljon uutta tietoa paikallis- ja maailmanpolitiikasta. Kysyimme Mäki-Leppilammelta esimerkiksi Alankomaiden paikallaan junnaavista hallitusneuvotteluista sekä siitä, onko Suomen tuoreehko hallitus muuttanut lähetystön linjoja. Saimmekin kuulla, että ympäröivät muutokset eivät ole vaikuttaneet kovin voimakkaasti lähetystön toimintaan.
Vastaanottajamme myös kertoivat omista urapoluistaan. Korkeakouluharjoittelija Siukola kertoi opinnoistaan ja kolmen kuukauden pestistään suurlähetystöstä. Saimme häneltä myös kattavan kuvan Haagista asuinkaupunkina. Mäki-Leppilampi taas kuvasi vivahteikkaasti kokenutta uraansa. Hän myös valotti vinkkejä opiskeluun ja korosti etenkin kielten opiskelun tärkeyttä. Mäki-Leppilampi esimerkiksi kertoi omista työtehtävistään Neuvostoliitossa. Entisessä itänaapurissa työskentelyn myötä hän oppi sujuvaksi venäjän kielen puhujaksi, mikä on avannut tulevaisuudessa moninaisia työmahdollisuuksia.
Suurlähetystöt tekevät tärkeää työtä Suomen rajojen ulkopuolella ja täten oli hienoa päästä kuulemaan tarkemmin laitoksen toiminnasta. Tapahtumamme päätyttyä nappasimme linjalle tyypilliseen tapaan perhepotretin ja lisäsimme puhujamme Linkedin-verkoston jatkeeksi. Suuret kiitokset Suomen Haagin suurlähetystölle ja kaikille järjestäjille!
Oskari Heino ja Ilja Minkin
Leidenin yliopisto
Perjantaina 19.4. yhteiskunta- ja talouslinjalaiset pääsivät vierailemaan Leidenin yliopiston tiloissa Haagissa. Leidenin yliopisto perustettiin vuonna 1575. Se on Alankomaiden vanhin ja arvostettu maailmanlaajuisesti. Koululla on kaksi toimipistettä, joista toinen sijaitsee Leidenissä ja toinen Haagissa. Haagissa yliopistolla ei ole yhtä varsinaista kampusaluetta, vaan sen rakennuksia on ympäri kaupunkia. Haagissa toimipisteitä on sijainnut yli 20 vuoden ajan.
Yliopistossa opiskelee yhteensä noin 30 000 opiskelijaa, joista 4500 opiskelee Haagissa. Tunnelma oppilaitoksessa on erittäin kansainvälinen ja suuri osa opiskelijoista tulee ulkomailta. Esimerkiksi International Relations -tutkintoa suorittavista opiskelijoista 60% on ulkomaalaisia. Haagin pisteellä pääkieli on englanti. Alankomaiden politiikassa on kuitenkin noussut esiin, että hollanninkielistä opetusta on lisättävä, jotta paikalliset saisivat opetusta äidinkielellään. Haagissa opiskeltavat kolmen vuoden tutkinnot ovat muun muassa International Relations and Organisation ja International Studies. Tutkinnot ovatkin sidoksissa sekä kaupungin pääteemoihin: rauhaan, oikeuteen ja turvallisuuteen että yt-linjalaisten intresseihin.
Vierailumme alkoi koulun Anna van Buerenplein -kampusrakennuksella. Ensiksi meidät ohjattiin luentosaliin, jossa seuraamme liittyi toinen paikallinen lukiolaisryhmä. Saimme kuulla yliopistossa opiskelusta Julia van der Elseniltä sekä viideltä opiskelijalta, Dianilta, Martalta, Léanelta, Roosalta ja Klaskelta. Näistä opiskelijoista International Studies -tutkintoa suorittava Roosa on kotoisin Suomesta. Kuulimme viisikolta kattavasti koulun tarjoamista opiskelumahdollisuuksista sekä elämisestä Haagissa. Lukiolaiset esittivät opiskelijoille runsaasti kysymyksiä, joihin saimme täydentäviä vastauksia. Esityksen jälkeen pääsimme kiertämään yliopistoa opiskelijoiden opastuksella. Ihastelimme moderneja ja viihtyisiä tiloja, joihin kuuluu esimerkiksi kaikille opiskelijoille avoin terassi. Kampuksella on myös opiskelijoiden itse pyörittämä pienimuotoinen baari Heineken-hanoineen.
Tämän jälkeen siirryimme yliopiston toiseen Haagissa sijaitsevaan Wijnhaven-rakennukseen, jota pääsimme kiertelemään pienemmissä ryhmissä. Tapasimme kampuksella opiskelijoita, jotka kertoivat meille, että EU:n kansalaisille tämänhetkinen lukukausimaksu on n. 2300 euroa. Haagin asuntopulan takia monilla opiskelijoilla on ollut vaikeuksia löytää asuinpaikkaa. Näimme siellä lisää luokkahuoneita ja opiskelutiloja sekä pääsimme tutustumaan paikallisiin opiskelijoihin. Vierailun aikana opimme paljon lisää ulkomailla opiskelusta. Yt-linjalaiset saivat runsaasti inspiraatiota ja motivaatiota omiin jatko-opintoihinsa, ja olemme erittäin kiitollisia mahdollisuudesta tulla tutustumaan paikalliseen kouluun.
Ellen Klemi ja Lumi Saari
Yhteenveto Haagista ja Amsterdamista
Lauantai-aamuna yt-linjalaiset suuntasivat matkansa kohti Alankomaiden pääkaupunkia Amsterdamia. Junamatka sujui hyvin ja pian pääsimmekin jo tutustumaan omavalintaisiin matkakohteisiin kaupungissa. Näimme paikallista katukuvaa, Amsterdamin kanaaleja ja muun muassa kuninkaallisen palatsin. Pääsimme myös tutustumaan paikallisiin ja kysyimmekin heiltä neuvoja siitä, mitä tehdä kaupungissa. Meille suositeltiin esimerkiksi erästä intialaista ravintolaa sekä kanaaliristeilyä Amsterdamin halki. Yllätykseksemme paikalliset tunsivat Suomea melko hyvin ja osasivat sanoa muutamia sanoja kuten ”huomenta” ja ”kiitos”.
Sekä Amsterdamissa että majoituskaupungissamme Haagissa pääsimme tutustumaan upeiden vierailukohteiden ja mukavien ihmisten lisäksi Alankomaiden kulttuuriin ja ympäristöön. Esimerkiksi tulppaanit ja tuulimyllyt ovat osa Alankomaalaista kulttuuria. Maa on tiheästi asutettu, pinta-alaltaan pieni valtio, jonka väkiluku on 17,7 miljoonaa. Alankomaiden elinkeinorakenne on myös hyvin palveluvaltainen, jopa n. 73 % työikäisistä työskentelee palvelusektorilla.
Alankomaat on perustuslaillinen monarkia, jonka kuningas on tällä hetkellä Willem-Alexander, mutta poliittinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Marraskuusta 2023 kevääseen 2024 hallitusneuvottelut ovat olleet käynnissä Geert Wilderssin oikeistolaisen PVV-puolueen johtamana. Hallitusneuvotteluissa pinnalla on ollut monenlaisia kysymyksiä esimerkiksi maahanmuuttoon liittyen. Edellinen Mark Rutten johtama hallitus kaatuikin juuri tämän aiheen takia. Politiikassa kuumimpia aiheita ovat myös olleet maataloudesta johtuvat typpipäästöt ja rakentamiseen liittyvät kysymykset. Näitä aiheita puitiin myös aiemmalla suurlähetystövierailulla. Samalla vierailulla kuulimme myös seuraavalla viikolla juhlittavasta King’s day:sta (hollanniksi Koningsdag). Tällöin Hollannin kaduilla ihmiset kerääntyvät juhlimaan hallitsijaansa ja kaupoissa myydään oransseja teemavaatteita. Osa yt-linjan opiskelijoista ostikin itselleen tällaiset matkamuistot.
Yt-linjalaiset ovat viihtyneet Haagissa hyvin ja ovat olleet vaikuttuneita Haagin arkkitehtuurista ja siististä ympäristöstä. Haikein mielin, mutta innokkaina suuntamme matkamme seuraavaksi kohti Saksan pääkaupunkia Berliiniä.
Laura Tuuri ja Annikki Merilahti
Yhteiskunta- ja talouslinjan opintomatka Alankomaihin ja Saksaan, osa II