Tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista kertoi näkemyksiään tulevista USA:n presidentinvaaleista Bridge-verkoston yhteiskunta- ja talouslinjalaisille Munkkiniemen yhteiskoulun koordinoimassa etätapahtumassa torstaina 29.10.2020. Tilaisuuteen osallistujia oli munkkalaisten lisäksi Lahden yhteiskoulusta sekä Kulosaaren yhteiskoulusta. Munkassa tilaisuuteen osallistuttiin luokasta osana Suomalainen yhteiskunta -abikurssia.
Tutkija Sinkkosta pyydettiin kertomaan, miten tuleva Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos tulee vaikuttamaan niin USA:han, Eurooppaan kuin Suomeen. Kun vaalit on käyty, mitkä ovat vaihtoehdot USA:n turvallisuus- ja ulkopolitiikassa?
Sinkkosen puheessa korostui kautta linjan sana ”epävarmuus”. Nousipa valtaan sitten istuva presidentti, republikaanien Donald Trump, tai demokraattien Joe Biden, tulee viimeisen neljän vuoden aikana aikaansaatu hajaannuksen ja epävarmuuden tilan ”normalisointi” – mitä sillä nykyään sitten voidaankaan tarkoittaa – viemään aikansa, jopa useita tulevia presidenttikausia.
Ville Sinkkonen korosti sitä, miten etenkin vaalien jälkeinen siirtymäkausi tulee olemaan mielenkiintoinen. Viikko ennen vaaleja ennakkoäänestäneitä on ollut jo 58-70 miljoonaa: tähän on vaikuttanut toki korona-aika, mutta ihmiset myös haluavat ennakkoäänestämällä varmistaa äänensä perilletulon laskentaan ajoissa. Presidentti Trump on sanonut, ettei hän välttämättä tule kunnioittamaan vaalien tulosta ja suostumaan rauhanomaiseen vallanvaihtoon:
– Tämä on ennenkuulumatonta, Sinkkonen hämmästeli ääneen, ja totesi, että mikäli ehdokkaiden ääniero ei tule olemaan selkeä, voi olla, että vallanvaihdosta Yhdysvalloissa ei tule rauhaisa.
Sinkkonen korosti vaa’ankieliosavaltioiden merkitystä vaaleissa, ja kehotti seuraamaan etenkin Floridan ja Pennsylvanian vaalituloksia, sillä ne tulevat kertomaan paljon vaalien lopputuloksesta.
Samoin, jos vaalivaikuttaminen tai mahdolliset kyberhyökkäykset äänestyskoneisiin realisoituvat, rapauttaa se uskoa vaalijärjestelmään ja -tulokseen.
– Juristiarmeijat odottavat molemmilla osapuolilla, jos äänestystuloksia aletaan kyseenalaistaa.
Millaista USA:n ulkopolitiikka sitten tulee olemaan vaalien jälkeen? Trumpin uusiessa pestinsä, jatkumaan tullee hänen nyt jo aloittamansa linja: globalismin kritiikki jatkunee inhimillisten arvojen poisjättämisineen, materiaalinen valtakäsitys spektaakkelimaisine sotilaallisine vallankäyttöinen jatkunee sekin, samoin ajatus kansainvälisestä maailmanjärjestämästä diilivetoisena kilpakenttänä:
– Yhdysvallat vetäytyy kaikesta ja liittolaissuhteet kärsivät; arvopohjaisuus ja historia katoavat.
– Joe Bidenin ulkopoliittinen ajattelu taas on päinvastaista. Häneltä voidaan odottaa kunnioitetun kansainvälisen johtajuuden palautusta ja hän tuonee vuoropuhelun, arvopohjan sekä historian lojaalisuussiteineen takaisin. Biden puhuu myös transatlanttinen yhteistyöstä positiivisesti, Sinkkonen sanoo, mutta korostaa, että paluuta Barack Obaman ajan ”normaaliuteen” ei tule tuomaan kumpikaan vaihtoehto.
– Yhdysvallat jatkaa muuttumistaan ja paluuta vanhaan ei ole. Positiivinen Biden-viba ei tapa sitä, mikä nosti Trumpin valtaan.
Amerikan väestörakenne muuttuu huimaa vauhtia, ja tulevalle poliitikkosukupolvelle, joka edustaa ”vähemmistöjen enemmistöä”, ei esimerkiksi transatlanttinen yhteistyö liene enää totutun kaltaisen oleellista katseiden suuntautuessa enemmänkin vaikkapa Etelä-Amerikan suuntaan.
Sisäpolitiikassa tulevalla presidentillä tulee olemaan työtä kansallisen yhtenäisyyden eheyttämisessä. Se tulee kestämään jopa useamman presidenttikauden ajan. Ilmasto- ja talouskysymykset tulevat olemaan keskiössä kahtiajakautuneessa maassa, jossa taloutta on alettava elvyttää velkarahalla:
– Trump lupasi talouskasvua, mutta ei toteuttanut sitä. Nyt todennäköisesti suuret infrastruktuurihankkeet, kuten tie- ja siltaprojektit, aloitetaan, jotta talouden elpyminen alkaisi.
Suomella on ollut hyvät kahdenväliset suhteen viimeisen neljän vuoden aikana Atlantin yli, mutta trumpilainen epävarmuus on aiheuttanut eri instituutioiden välillä epävarmuutta, joka ei pidemmän päälle ole hyvä.
Ville Sinkkonen myös korosti, että Suomella on itsenäinen puolustus, mutta yhteistyötä USA:n kanssa on tehtävä, oli vallassa kuka tahansa. Puolustusyhteistyömme ei ole joko-tai-asetelma EU-USA, vaan molempien kanssa on yhteistyötä tehtävä – vaikka EU ei sotilaallisesti olekaan suurvalta-asemassa, taloudellisesti kyllä. Lisäksi:
– Nykyasetelmassa Venäjä on hyötynyt Yhdysvaltojen kaoottisesta menosta. Joe Biden taas yrittäisi taatusti pienentää USA:n roolia Lähi-idässä.
Mutta mihin mahdollinen Yhdysvaltain uusi presidentti Joe Biden matkustaisi ensimmäisenä presidenttiroolissaan?
– Veikkaan, että Air Force One suuntaisi ensimmäisenä kohti Eurooppaa: Pariisia tai Berliiniä. Biden olisi transatlanttinen presidentti ja kunnioittaisi Naton artiklaa 5.
Lue lisää:
Charly Salonius-Pasternak & Ville Sinkkonen:
Trump 2.0 vai ensimmäinen Bidenin hallinto? Kuinka eri maailmankuvat muokkaavat Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa
KN