Yt-linjan delegaatio osallistui Lahden yhteiskoulun Yt-linjan abiturienttien järjestämään Bridge-teemapäivään tiistaina 24. tammikuuta 2023. Päivän teemana oli ajankohtaisesti Suomen turvallisuuspolitiikka. Munkkiniemen yhteiskoulun noin 20 hengen ryhmän lisäksi tapahtumaan osallistui vierailevia lukio-opiskelijoita Lauttasaaren yhteiskoulusta ja Lappeenrannan Kimpisen lukiosta.
Tilaisuuden aluksi kuultiin Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilän ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan alustavat osuudet, joiden jälkeen päivän aihetta puitiin vielä laajemmassa paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Risto E.J. Penttilän ja Mika Aaltolan lisäksi Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi, Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi sekä Inderesin analyytikko Sauli Vilén.
Risto E. J. Penttilä kertoi haastattelussa urapolustaan ja oman näkemyksensä Suomen turvallisuuspolitiikasta sekä vallitsevasta maailmantilanteesta. Penttilä suoritti lukio-opintonsa Heinolan lukiossa ja yliopisto-opinnot Yhdysvaltain Yalessa sekä Englannin Oxfordissa. Tohtoriksi asti väitellyt Penttilä harrasti nuorempana jalkapalloa SM-tasolla, mihin liittyen hän totesi, että “yksi tärkeimpiä asioita elämässä on, että on harrastuksia, joihin sitoutuu tosissaan”.
Penttilän mukaan Nordic West Officen tarkoituksena on seurata maailman geopolitiikkaa ja laatia erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita päätöksenteon tueksi. Nordic West Officen tekemiä taustoituksia hyödyntävät muun muassa yritykset ja Suomen valtionhallinnon eri tahot. Ylen A-Talk ohjelmassa joulukuussa 2021 Penttilä kohahdutti toteamalla Suomen päättävän Nato-jäsenyydestä mahdollisesti jo lähikuukausina, ja lopulta hakemus jätettiinkin suhteellisen pian, vuoden 2022 toukokuussa. Tämän vuoksi Penttilää saatetaan kuulla kutsuttavan lempinimellä “oraakkeli”. Ukrainan edelleen jatkuvaan sotaan liittyen hänen ennustuksensa mukaan huonossa skenaariossa Naton painopiste siirtyy länteen, kun taas paremmassa skenaariossa Venäjällä vaihtuu valta ja painopiste siirtyy idemmäs, mihin lukeutuu siteiden vahvistaminen Ukrainaan.
Penttilä on aina ajatellut, että politiikka ei ole tärkein asia, mutta siihen liittyen häntä kiinnostaa erityisesti turvallisuuspolitiikka. Kun häneltä kysyttiin mielipidettä Suomen oman armeijan kunnosta, hän totesi sen olevan ihailun kohde maailmassa ja tärkeä osa Eurooppalaisen turvallisuuden kehittämisessä.
Tilaisuudessa toisena haastateltavana oli Mika Aaltola. Alussa hän kertoi omista opiskeluajoistaan. Eniten mieleeni jäi hänen kommenttinsa lukioajoistaan, joista hän totesi: “Ne olivat toiveikasta aikaa.” Hän sai lukiostipendin yhteiskuntaopista, joka oli silloin arvoltaan 250 markkaa. Lukion jälkeen Aaltola suuntasi opiskelemaan Yhdysvaltoihin Columbian yliopistoon, jossa opiskeli muun muassa psykologiaa. Aaltola kertoi myös tehneensä kesätöitä Yhdysvalloissa. Aaltolan nykyiseen työnkuvaan kuuluvat pääasiassa puhetilaisuudet, paperityöt ja yhteiskuntatahojen kanssa kommunikointi.
Aaltola jatkoi vielä puheenvuoroaan avaten omaa näkemystään maailmantilanteesta. Hän kertoi kuinka Yhdysvalloissa käydään dramaattista keskustelua asioista ja päättäjien on otettava jyrkkiä kantoja, mikä vaikeuttaa yhdessä toimimista ja päättämistä. Maailmalla ihmisiä kiinnostaa maan dramatiikka. Tähän liittyen hän painotti miten tärkeää ihmisten on tuntea tahot mistä neuvot ja julkinen tieto tulevat.
Paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa Venäjän hyökkäyssodan motiiveja, ja yhtenä näkemyksenä oli, että Venäjä halusi näyttää olevansa vahvempi kuin länsimaat. Mika Aaltola perusteli Ukrainan aseellista tukemista sillä, että on tärkeä näyttää Venäjälle, ettei hyökkäyssodan aloittaminen johda Venäjän aluelaajennuksiin.
Myös talous oli paneelikeskustelun aiheena. Puolustusmäärärahat vuodelle 2023 nousevat 6.1 miljardiin euroon, mikä on suuri osa valtion menoista suhteessa koko valtion budjettiin. Sen takia on erityisen tärkeää, että Suomen talous ei velkaannu yli Suomen maksukyvyn, jotta valtion rahat riittävät maanpuolustukseen. Hilkka Kempin mukaan valtion tulisi seuraavan hallituskauden aikana leikata vuosittaisia menoja neljällä miljardilla eurolla, mistä yhteisymmärrykseen pääseminen eduskunnassa voi olla puolueille vaikeaa.
Risto E.J. Penttilän mukaan NATO on kuin perhe, jossa asioista päätetään yhdessä. Hän ei usko, että Suomeen tulee NATO-jäsenyyden myötä ydinaseita, ainakaan mistään NATOn jäsenmaasta. Aaltola myös kommentoi Suomen Natoon liittymistä: “Emme asettaneet reunaehtoja, liityimme Natoon sellaisena kuin se on”.
Tuomas Tuohimaa 1C, Jenna Sutinen 1C, Osmo Gindonis 1C
SM