1910
M. G. Stenius -yhtiö osti Munkkiniemen maat (kartanon tilukset Stenius-yhtiölle lukuun ottamatta päärakennusta).
1912
Eliel Saariselta tilataan suunnitelma (Munkkiniemi-Haaga -suunnitelma) muuttaa 800 hehtaarin suuruinen alue maaseudusta kaupungiksi. Tavoitteena oli ihanteellinen yhdyskunta luonnon keskellä, missä ihmiset pystyisivät elämään väljästi huviloissa, rivitaloissa sekä matalissa kerrostaloissa.
1914–1918
ensimmäinen maailmansota ja kansalaissota
1914
Joulun alla 1914 Munkkiniemi saa oman raitiotielinjansa. Päätepysäkki sijaitsi Munkkiniemen kartanon portin välittömässä läheisyydessä.
1915
Cafe Fiskartorpet avataan kesällä, ja se vetää puoleensa helsinkiläisiä. Ylipäätään Munkkiniemi on suosittua ulkoilumaastoa kaupunkilaisten keskuudessa. Kesäisin Munkkiniemessä oli hyvät uintimahdollisuudet ja talvisin mainiot hiihtoladut.
1918
Eliel Saarisen suunnittelema jugendrakennus Munkkiniemen pensionaatti valmistuu. Rakennus toimii pensionaattina aina vuoteen 1923, minkä jälkeen rakennuksessa aloitti toimintansa Kadettikoulu (1924-1940)
1920-luku, pula-aika
Eliel Saarisen unelma mureni ensimmäisen maailmansodan, kansalaissodan sekä 1920-luvun alun pula-ajan takia. Saarisen suunnitelmissa oli ollut, että Munkkiniemi olisi kasvanut vuoteen 1935 mennessä 25 000 asukkaan vireäksi esikaupunkialueeksi, mutta näin ei tapahtunut. 1930-luvulle tultaessa Munkkiniemessä oli vain reilu tuhat asukasta. Saarisen suunnitelmasta on silti nykypäivään säilyneet vehreät puistot, maisemaa myötäilevä asemakaava, kadettikoulun rakennus sekä Hollantilaisentien rivitalot.
1920-luvulla Laajalahden rantaan rakennetaan Golf Casino, jossa Helsingin seurapiirit sekä diplomaattikunta viihtyvät. Vuona 1933 Golf Casinolla järjestetään Miss Suomi -kilpailut, jotka voittaa Ester Toivonen. Vuoden päästä tästä Ester Toivosesta tulee Suomen ensimmäinen Miss Eurooppa.
1920-luvulla kehitetään myös Kalastajatorppaa. Uimarannasta tehdään merikylpylä, jossa esiintyivät kesäisin koulutetut merileijonat ja simpanssit. Talvisin järjestettiin porojen vetämiä pulkka-ajeluita meren jäällä. Tältä ajalta ovat myös Kalastajatorpan ensimmäiset tenniskentät.
1930-luvun rakennusbuumi
1936
valmistui Villa Aalto, jonka akateemikko Alvar Aalto suunnitteli arkkitehtivaimonsa Ainon kanssa. Riihitiellä sijaitseva Villa Aalto on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaisiin rakennuksiin. Villa Aallon edessä voit usein törmätä turistiryhmiin, jotka ovat tulleet katsomaan tätä hienoa rakennusta.
1937
valmistui Jarl Eklundin suunnittelema Vanha Torppa -ravintola Kalastajatorpalle. Sisustuksen suunnitteli taiteilija Hjalmar Hagelstam apunaan nuori taideopiskelija Tove Jansson. Tyyliltään sisustus oli kansallisromanttista.
1938
Munkkiniemen yhteiskoulu aloitti toimintansa Rantapolku 11:ssä.
1939
heinäkuussa Kalastajatorppa avattiin uudistusten jäljiltä. Suomeen oli tulossa vuonna 1940 olympialaiset, ja Helsingin kaupunki tarvitsi kansainvälisten esikuvien kaltaisen hienon ja edustuskelpoisen ravintolan. Siirtomaasali sekä kahdeksan metrin korkuinen Pyöreä sali toteuttivat tätä tehtävää, vaikka olympialaiset peruuntuivatkin toisen maailmansodan syttymisen takia.
1938–1939
Munkkiniemessä kinattiin vedestä. Munkkiniemessä oli pulaa vedestä, ja Helsingin kaupunki kieltäytyi myymästä sekä toimittamasta munkkiniemeläisille sitä, jos Stenius-yhtiö ei möisi omistamiaan maa-alueita kaupungille. Lopulta pitkän kiistelyn jälkeen 30.12.1938 Stenius-yhtiö luovutti ja sen omaisuus sekä laitokset myytiin Helsingin kaupungin omistukseen. Tammikuussa 1939 Munkkiniemi sai ensimmäistä kertaa vettä Helsingistä.
1939–1940 talvisota ja 1941–1944 jatkosota
Helsingin ilmatorjunta onnistui 1.12.1939 pudottamaan venäläisen SB-pommikoneen, joka putosi Kadetintien ja Kartanontien risteykseen.
Torpasta tehtiin joulukuussa 1939 sotilassairaala.
Sotavuosina Steniuksen talo oli puolustusvoimien käytössä. Sodan jälkeen 1945 taloon tuli yksityinen lastentarha.
Puistotien lehmusrivit ovat sota-ajalta. Munkkiniemeen perustettiin myös oma sankarihautausmaa.
Vuonna 1944 Gerd Skytten puistoon sijoitettiin ilmatorjuntapatteri. Puiston isommat bunkkerivarustukset ovat ensimmäisen maailmansodan ajalta.
1946
1.1.1946 Munkkiniemi liitettiin Helsingin kaupunkiin.
1951
Munkkiniemen yhteiskoulu aloittaa toimintansa uudessa rakennuksessa Laajalahdentie 21:ssä.
1952
Toukokuussa Kalastajatorpalla valittiin Suomen Neidoksi Armi Kuusela, josta sittemmin tuli Miss Universum.
1952
olympialaiset
Helsingin olympialaisten avajaiset juhlittiin Kalastajatorpan Pyöreässä salissa. Kutsuvieraslistalla oli niin kuninkaallisia kuin Paavo Nurmikin. Muita tunnettuja vieraita olympialaisten ajalta olivat mm. näyttelijä Gregory Beck ja seurapiirikaunotar Tabor Slioor.
1960
Wäinö Aaltosen sankarihautausmaalle sijoitettu patsas ”Maaemo suojelee poikaansa” paljastettiin.
1966
Munkkiniemessä avataan Suomen ensimmäinen disko Kalastajatorpalla.
1969
Markus Tavian suunnittelema Torpan hotellin ensimmäinen vaihe valmistui.
1975
valmistui ETY-kokousta varten Einari Teräsvirran suunnittelema nykyisen Kalastajatorpan hotellin päärakennus. ETYK toi Munkkiniemeen koko silloisen maailmanpolitiikan kärjen aina Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeristä Leonid Brezhnevistä Yhdysvaltain presidentti Gerald Fordiin.
1984
valmistui Teräsvirran suunnittelema valtion vierastalo. Nykyisistä valtionjohtajista mm. Vladimir Putin on yöpynyt Munkkiniemessä.
1999–2000
Munkkiniemen yhteiskoulun laajennusosat otettiin käyttöön.
Kos, Kar