1. Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Sampo Muhonen, syntynyt vuonna 2006, ja tulen Taka-Töölöstä.
2. Sinulle myönnettiin Suomen Partiolaisten korkein sankarimerkki, joka myönnetään poikkeuksellista rohkeutta henkeä uhkaavassa tilanteessa osoittaneelle henkilölle. Kerro tilanteesta.
Vuonna 2021 olimme perheen kanssa Lapin reissulla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Uudenvuoden aattona jouduimme pahaan autokolariin. Kun tajusin, mihin tilanteeseen olin joutunut, minulla oli kaksi vaihtoehtoa: joko pelastan oman nahkani tai irrotan siskoni autosta ja pelastan heidät. Totta kai pelastin siskoni, sillä en olisi pystynyt elämään sellaista elämää, jossa heitä ei olisi. Meiltä kaikilta murtui joitakin luita. Toisella siskostani ei toiminut käsi, mutta onneksi hän pystyi kävelemään turvaan. Toisen jouduin kantamaan pois räjähdysvaarassa olevasta autosta, sillä hänellä oli jalka murtunut.
3. Mitä tunnustuksen saaminen sinulle merkitsi?
Kun sain kuulla, että tekoni otettiin näin suurella kunnialla vastaan, olin shokissa. Ennen kaikkea mitali merkitsee minulle sitä, miten perheemme on selvinnyt niin hyvin traumatisoivan tilanteen jälkeen. Sankarimerkki muistuttaa minua lisäksi siitä, että osaan toimia tilanteessa myös sellaisella tavalla, joka ei välttämättä aina ole turvallisin vaihtoehto.
4. Kuinka kauan ja missä olet harrastanut partiota? Miten sait kipinän liittyä partioon?
Olen harrastanut partiota siitä asti, kun menin kouluun. Lippukunta eli niin sanottu joukkue on aina pysynyt samana, eli Tösi (Töölönsiniset). Aloitin partion oppiakseni enemmän elämästä ja myös sen, miten kuuluu toimia, jos elämässä syntyy tilanteita, joissa täytyy toimia tavoilla, joita ei arkipäivässä käytä.
5. Kerro partiosta mitään tietämättömälle, millaista partiotoiminta on ja mitä partiossa tehdään.
Partio on kuin joukkueurheilua. Se on paljon enemmän kuin metsässä rymyämistä ja solmujen tekemistä. Sen ohella oppii myös paljon itsestään, oppii omat heikkoudet ja vahvuudet. Hauskinta partiossa on minun mielestäni retket, jolloin aika pysähtyy ja voi oikeasti olla tekemättä mitään sellaista, joka stressaisi.
6. Mikä on ollut haastavin tilanne tai tehtävä, jonka olet kohdannut partiossa, ja mitä opit siitä kokemuksesta?
Haastavin kokemus on minulla ollut parhaan kaverini lohduttaminen retkellä, kun hänellä oli kova ahdistus ja muita oireita, joita retkellä kohtaa. Tilanne auttoi minua oppimaan sen, miten pystyy miettimään asioita toisen näkökulmasta. Se on ehdottomasti tärkein taito, joka kuuluu osata, jos tavoitteena on tuottaa toiselle parempaa mieltä ja iloa.
7. Millaisia taitoja partiossa oppii?
Tärkein taito partiossa on ehdottomasti sen ajatusmalli. Sen ohella tulevat myös aatteet. Ei toki saa unohtaa solmujen tekemistä, merenkulkutaitoja, luonnossa toimisen ohjeita, suunnistamista sekä tietenkään jokamiehen oikeuksia.
8. Mikä partiossa on parasta?
Parasta partiossa on se, kun pääsee retkille ja pääsee koettelemaan itseään. Vaelluksien idea minun mielestäni on se, että kun on päässyt maaliin, voi miettiä, mistä kaikesta on taas selvinnyt.
9. Kerro jokin mieleesi jäänyt partiokokemus.
Luultavasti viimevuotinen kilpailu Espoossa nimeltä Punkku. Siinä pääsin testaamaan omia rajojani ja sain kokea pitkästä aikaa koti-ikävää.
10. Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on? Liittyykö niihin jotenkin partio?
Juuri nyt toimin sudenpentujen johtajana ja aion jatkaa partiota näin lukiovuodet ainakin. Syysloman huipentuma on ehdottomasti se, kun pääsen yhdessä johtajien kanssa vaeltamaan Norjaan kansallispuistoon nimeltä Jotunheimen. Saa nähdä, mitä se retki tuo tullessaan.