Nobel-voittaja Bengt Holmström: ”Lähes mikään ei ole yksinkertaista”

Torstaina 5.10.2017 kouluumme saapui vieraaksi taloustieteilijä Bengt Holmström. Holmströmiä kokoontui juhlasaliin kuuntelemaan oman koulun lukiolaisten lisäksi opiskelijoita muista Bridge-verkoston lukioista.

Tilaisuuden juonsivat Munkan lukion kolmasluokkalaiset Ninni, Joona sekä Pyry. Bengt Holmströmin esittelyn jälkeen vuorossa oli vapaa sana-assosiaatio, jossa haastateltava sai spontaanisti määritellä taloustieteen käsitteitä perustulosta julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Osa ilmoille heitetyistä käsitteistä, kuten kryptovaluutat, olivat taloustieteen tutkijallekin vielä selvitystyön alla.

Nobel-voittajan luento käsitteli hänen varttumistaan ja päätymistään taloustieteilijäksi. Bengt Holmström kertoi varttuneensa lähellä, Jalvatiellä Meilahdessa, jossa lapsuus oli sodan jälkeisestä materiaaliniukkuudesta huolimatta onnellista.

– Suomi oli vapaa maa, ja meitä lapsia oli valtavasti, vuonna 1949 syntynyt Holmström muisteli ja korosti, että se mikä materian määrässä hävittiin, korvattiin mielikuvituksella. Hyvin lukeva ja laskeva poika aloitti koulun jo kuusivuotiaana:

– Ratkaisu aiheutti välillä sosiaalista yksinäisyyttä, mutta laitoin kaiken energiani kouluun ja lukemiseen.

Suuri katastrofi koulutielle osui kuitenkin ylioppilaskirjoitusten aikaan: luokan paras oppilas reputti äidinkielessä. Bengt Holmström totesi kokemuksen olleen tärkeä. Hän korosti, että joskus onnistuminen vain on välttämätöntä:

– Minulla oli yksi mahdollisuus uusia koe.

Laudaturilla ovet aukesivat yliopistolle lukemaan matematiikkaa. Yliopistoaikansa tuleva nobelisti kuvailee sujuneen leppoisasti; myös pari nuoruuden työvuotta Ahlströmillä opettivat paljon. Talousjohtajan kanssa tehty työ miljardiliikevaihtoisessa yrityksessä oli hyvä käytännön koulu.

Holmström suosittelee lämpimästi kaikille vaihto-oppilasvuotta ulkomailla. Itse hän lähti Amerikkaan.

– Se oli todella silmiä avaavaa. Yhdysvaltojen opiskelu- ja opetuskulttuuri oli ja on ihan erilasta kuin Suomessa. Amerikassa nimenomaan opetus ja pedagogiikka ovat ensiarvoista ja tärkeää.

Holmström palkittiin yhdessä Oliver Hartin kanssa vuonna 2016 Nobelin taloustieteen palkinnolla sopimusteorian kehittämisestä.

– Tutkimme sitä, mikä funktio erilaisilla sopimuksilla on.

Puhuja totesi taloustieteen olevan vaikea tiede. Alalla on paljon hankalia asioita, joita tulee kyetä selittää. ”Joku näyttää joltain” – silti taloustiede voi selittää sen aivan toisin. Lähes mikään ei ole yksinkertaista.

Millaista sitten on olla tutkija? Holmström vertasi tutkijan työtä urheilijauraan. On tehtävä paljon perustyötä, josta seuraa joko onnistuminen tai epäonnistuminen. Tärkeintä on halu kehittää jotain mitä kukaan muu ei ole ajatellut. On ymmärrettävä logiikka menneen, tämän ajan ja tulevan suhteen.

Tämän jälkeen Holmström kommentoi Munkan abien mielipiteitä omilla kokemuksillaan. Selvisi, että vierailijamme on Suomen kansalainen, vaikka on asunut USA:ssa 40 vuotta. Tulevaisuuden visioissa puhdas vesi on tärkeä luonnonvaramme ja ”kärkihankkeeksi” hän nosti myös ihmisten luottamuksen toisiinsa. Abien eläkehaaveisiin Holmström totesi, että lähempänä seitsemää kuin viittäkymmentä se tullee olemaan. Töistä tulee katoamaan ne, jotka tekoäly korvaa tai tekniikka tekee paremmin. Vaikka perustulo olisikin jonkinlainen ratkaisu tulevaisuuden toimeentulokysymyksiin, Holmström nostaisi esille ennen kaikkea työn merkityksen ihmiselle kokonaisuutena. Miten jatkossa korvataan hajoavat työorganisaatiot? Entäpä: lähtisitkö mukaan synnytystalkoisiin? Luennoitsijan mukaan tämän tyylin talkoot olisi aika pitkä tie hoitaa maamme huoltosuhdetta kuntoon.

Bengt Holmström ihmetteli myös Suomessa kuumana vellovaa pääsykoekeskustelua. Hän ihmetteli, miten on voinut syntyä suma, jossa 150 000 hakijaa hakee vuosittain 50 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa, kun joka vuosi vielä valmistuu 30 000 uutta ylioppilasta. Ja yliopistolla vuosia kuluu…

– Ratkaisu on helppo: kaikki otetaan sisään, ja vasta sen jälkeen aletaan valita erikoistumisaloja. Jonkinlainen yleissoveltuvuuskoe olisi. Ehkä osana ylioppilaskirjoituksia, ehkä pääsykokeena.

Bengt Holmström itse hoitaa taloustieteen professuuria yhdysvaltalaisessa Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT). Hän korosti tuntevansa henkilökohtaisesti jokaisen opiskelijansa.

– Opiskelijoista on välitettävä ja heitä on neuvottava sekä opastettava niin, että opinnot etenevät. Notkuminen yliopistolla vuosia ei ole järkevää. Meiltä valmistuu neljässä vuodessa.

Yleisökysymyksiin muun muassa siitä, mitä mieltä Holmström on ylioppilaskirjoitustemme sähköistymisestä, esimerkiksi matematiikan osalta, nobelistimme totesi, että MIT:ssä lasketaan siniselle ruutuviholle lyijykynällä. Hallitustyöskentelystä ja luottamustoimistaan hän kertoi, että yrityksen hallitukset eivät johda firmoja: ne tekevät havaintoja ja neuvovat.