Verneri Pohjola syntyi 23.12.1977. Hän ei ole sukunsa ensimmäinen muusikko, musiikin taitajia löytyy niin hänen äitinsä Inkerin kuin isänsä Pekan suvuista.
Lapsuutensa Verneri vietti Munkkivuoressa. Elokuussa 1991 hän aloitti 7.-luokan täällä Munkassa. Hän on itse kertonut, että uuden oppiminen koulussa oli hänelle helppoa ja hän selviytyikin opinnoissaan kiitettävästi. Ylioppilaaksi Verneri Pohjola kirjoitti keväällä 1997. Yleisön joukossa oli tänään muutama häntä opettanut opettaja.
Verneri Pohjola on kertonut, etteivät hänen vanhempansa painostaneet häntä soittamaan. Tätinsä johdolla hän kokeili pianon soittoa, ja yläasteella hän kävi pari vuotta Yamaha-sähköurkukoulussa.
Hänen veljensä Ilmari, hänkin vanha munkkalainen, soitti pasuunaa. 15-vuotiaana Verneri pääsi pariksi päiväksi mukaan Ilmarin puhallinmusiikkileirille ja siellä hän teki käänteentekevän havainnon: musiikki-ihmisethän ovat kivoja. Verneri kertoo päättäneensä, että tälle leirille hänkin haluaa seuraavana kesänä. Siellä piti vain osata soittaa jotain puhallinta. Testailtuaan eri soittimia hän päätyi trumpettiin, sillä trumpetista hän sai heti aika hyvän äänen ja se ratkaisi asian. Jo lukion toisella luokalla hän pohti, voisiko trumpetista tulla hänelle ammatti.
Verneri Pohjola opiskeli Sibelius-Akatemiassa trumpetinsoittoa jazzmusiikin osastolla. Hänet valittiin Pori Jazzin vuoden nuoreksi muusikoksi vuonna 2004. Hän on soittanut eri kokoonpanoissa ja julkaissut useita levyjä. Vuonna 2017 hän sai Jazzliiton Yrjö-palkinnon. Samana vuonna hän julkaisi albuminsa ”Pekka”, jolla hän soittaa bändinsä kanssa isänsä musiikkia – omalla tavallaan.
Eilisessä Helsingin Sanomissa (7.11.) oli musiikkiarvostelu Kaija Saariahon viimeiseksi jääneestä teoksesta, trumpettikonsertto Hushista. Tämä trumpettikonsertto syntyi Vuoden munkkalaisen aloitteesta.
MH & KN