Munkka 80 -juhlaviikon avajaispäivän Alumnitilaisuus huipentui Työ- ja elinkeinoministeriön Tekoäly-työryhmän puheenjohtajan Osmo Soininvaaran esitelmään siitä, miten tekoäly tullee vaikuttamaan meidän työelämäämme – tai oikeastaanhan se vaikuttaa jo. Tekoäly on tämän päivän uusi sähkö. Se tulee muuttamaan kaiken, mutta sen vaikutukset ovat vielä arvailujen varassa.
Soininvaara, Munkan ylioppilas vuosimallia 1970, vertasi tekoälyn tuottamaa työelämän muuttumista 1960-luvun elinkeinorakenteen muuttumiseen Suomessa. Muutos ei tule olemaan nyt yhtä nopea, mutta väestön koulutustarve tulee olemaan suurempi. On ennustettu, että 15 % nykyisistä työpaikoista häviää: ”Riski sosiaalisesta onnettomuudesta on olemassa.”
Osmo Soininvaara kertoi, että tekoälyn käyttö tulee kasvamaan siksi, että se kehittyy ja sen monistaminen on edullista: ”Ihminen ei kehity samaan tahtiin.” Mutta kuten Helsingin kaupunginvaltuutettu totesi, tekoälyn johdosta elämämme tulee helpottumaan, aivan kuten aiemmin teknologian kehittyessä.
Työmarkkinoita tekoälytulevaisuus tulee vinouttamaan: vaativia töitä tulee liikaa ja helppoja töitä liian vähän. Tulevassa työttömyydessä on näin ollen kyse osaamisvinoutumasta. – Toisaalta: työ voi muuttua myös tylsäksi.
Pärjäämiskeinoksi tulevaisuuteen Osmo Soininvaara ehdottaa oppivelvollisuusiän nostoa 65 vuoteen: ”Jokainen voitaisiin laittaa joka vuosi viikoksi koulunpenkille. Ei siksi, että kaikista koulutettaisiin tekoälyasiantuntijoita, vaan tekoälyn vuoksi.” Käytännön ratkaisuiksi Soininvaara lanseeraisi koulutussetelit ja erilaiset ”ajokortit” varsinaisten tutkintojen rinnalle.
Kansanedustajakonkari muistutti myös siitä, että vaikka tekoäly tulee helpottamaan elämäämme, voidaan sitä käyttää myös väärin. Rikollisuus, isoveli valvoo -yhteiskunta… ”Haluaisitko sinä asua maailmassa, jossa poliisilla olisi enemmän valvontakeinoja tai jossa vaikkapa lastensuojelu profiloisi mahdollisia asiakkaita tekoälyn avulla”, Soininvaara haastoi ajattelemaan.
KN