Tiistaina 27.2.2018 Munkkiniemen ja Kulosaaren yhteiskoulujen yt- ja talouslinjalaisille kävi Bridge-verkoston puitteissa puhumassa hybridiuhista ja niihin varautumisesta sisäministeriön poliisiosaston lainsäädäntöneuvos Tiina Ferm.
Esitys alkoi ilmiön määrittelyllä. Hybridiuhassa on kiteytettynä kyse vieraan valtion vaikuttamisesta toisen valtion päätöksentekijöiden toimintaan laajalla keinovalikoimalla. Sotilaallisena terminä se tuli laajemmin käyttöön Ukrainan kriisin yhteydessä vuonna 2014. Hybridivaikuttamisella puolestaan tarkoitetaan suunnitelmallista toimintaa, jossa valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija voi hyödyntää samanaikaisesti erilaisia sotilaallisia keinoja tai esimerkiksi taloudellisia tai teknologiaan perustuvia painostuskeinoja sekä myös informaatio-operaatioita ja sosiaalista mediaa, pyrkien vaikuttamaan kohteena olevan valtion heikkouksiin ja saavuttamaan omat tavoitteensa.
Lainsäädäntöneuvos Fermin mukaan vaikuttaminen on kuulunut suurvaltojen keinovalikoimaan aina. Tietotekninen kehitys on kuitenkin tuonut hybridivaikuttamiseen aivan uusia ulottuvuuksia ja toimintamalleja. Suomessa on havaittavissa sekä ilmiöitä, joissa voi olla kyse valmistautumisesta tulevaan hybridivaikuttamiseen että suoranaisesta vaikuttamisesta. Hybridivaikuttamisessa pyritään käyttämään hyväksi valtion heikkouksia. Suomalainen yhteiskunta, sen toiminta, talous ja päätöksenteko ovat täysin riippuvaisia sähköstä, merenalaisista tietoliikennekaapeleista ja digitaalisesta toimintaympäristöstä. Myös Itämeri on Suomelle erittäin tärkeä tavarakuljetusten kannalta. Hybridivaikuttamisen keinot ovat laajat aina sotilaallisten voimakeinojen käytöstä informaatiovaikuttamiseen
Hybridivaikuttamisen vahvuus on sen sijoittuminen rauhan ja sodan väliin. Hybridivaikuttamista voidaan harjoittaa vuosia; se on peiteltävissä, säädeltävissä ja se jää sotilaallisen vastineen alle. Kuitenkin hybridivaikuttaminen horjuttaa sen kohteena olevaa valtiota ja vähentää sen toimintavaltuuksia. ”New Normalista” voidaan vähitellen huomata jännitteiden kasvu ja sitä kautta päätyä poikkeusoloihin.
Vaikka uhkia on, Tiina Ferm korosti meidän elävän turvallisessa yhteiskunnassa. Poliisi, Rajavartiolaitos ja puolustusvoimat toimivat kiinteässä yhteistyössä, ja lainsäädännössä oleviin aukkoihin vaikutetaan kansallisiin lakeihin tehtävillä muutoksilla sekä kansainvälisen yhteistyön kautta. Suomen kokonaisturvallisuusmalli, jossa hybridiuhkiin varaudutaan viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöllä on yhteiskunnan vakauden ohella hänen mukaansa yksi syy siihen, miksi Suomeen ja Helsinkiin on perustettu Eurooppalainen Hybridiosaamiskeskus: Suomella on hyvä puolustus, vapaa yhteiskunta, luotettavat viranomaiset, korkea sivistystaso sekä hyvä huoltovarmuus.
Varsinaisen luennon jälkeen yleisökysymykset käsittelivät hyvin konkreettisia uhkakuvia:
Voivatko hakkerit aiheuttaa esimerkiksi pörssiromahduksen ja näin maailmanlaajuisen kaaoksen?
– Pörssikaupassa pääosa toiminnasta tehdään nykyään käyttäen tekoälyä. Jos käytettäviin järjestelmiin ja vaikkapa algoritmeihin päästäisiin hakkeroitumaan, on pörsseissä käytössä turvamekanismit, joka automaattisesti pysäyttää kaupankäynnin, jos kaupankäynti on poikkeuksellista. Tällöin ihminen pääsee selvittämään häiriön syytä.
Entä onko Suomella kykyä iskeä (esim. preventiivisesti) tietoverkoissa vihollisen kimppuun?
– Useiden maiden sotilasdoktriineissa todetaan, että jotta voi olla kyberpuolustuskykyä, pitää olla myös ennakollista kyberhyökkäyskykyä. Suomen sotilaallisesta suorituskyvystä minulla ei tarkempaa tietoa.
Kuinka hyvin pankkitileillä olevat varat on suojattu tietomurroilta?
– Pankkien järjestelmän ovat hyvin suojattuja ja Suomalaisiin pankkeihin kohdistuvat haittaohjelmat ovat vähäisiä. Suurin uhka tavalliselle pankin käyttäjälle ovat pankkiavaimia ja –tunnuslukuja kalastelevat pankkivalehenkilöt ja valepoliisit.
Onko kylmä sota suurvaltojen välillä siirtynyt internettiin?
– Tietyllä tavalla kyllä.
Mitä seurausta voisi olla laajamittaisesta verkko- eli kyberhyökkäyksestä?
– Mietitäänpä: Sähköenergian häiriöt ovat aina vakavia. Useimmat yhteiskunnan palvelut ja toiminnot ovat kiinteästi sidoksissa tietoliikenteen kautta sähköisiin palveluihin. Valtaosa yhteiskunnan kriittisistä palveluista perustuu tiedonsiirtoon ja sähköisten tietovarantojen käyttöön. Vakavissa sähkön tai sähköisten palveluiden häiriöissä esimerkiksi potilaiden hoitaminen terveydenhuollossa vaarantuisi varsin nopeasti. Hätäkeskusjärjestelmän ja puhelinlinjojen mykistyminen on erittäin kriittistä avuntarvitsijoille ja saattaisi vaarantaa jopa hengen ja terveyden. Liikennejärjestelmien tai maksuliikennejärjestelmien kaatuminen vaikuttaisi siten, että ihmiset eivät pysty ostamaan ruokaa ja polttoainetta. Mutta kaikista näistä uhkakuvista huolimatta ja vaikka yhteiskuntajärjestelmämme on häiriöherkkä, kaikkeen on varauduttu ja kaikkia mahdollisia poikkeustilanteita harjoitellaan, jatkuvasti.
Ja lopuksi: koska pääsemme äänestämään sähköisesti?
– Toistaiseksi sähköisen äänestämisen hanke on haudattu, sillä siihen sisältyy vielä liikaa riskejä.
KN