Svenska folkskolans vänner järjestää vuosittain yhdessä Svensklärarna i Finland rf:n kanssa kirjoituskilpailun ruotsiksi suomenkielisille 6.- ja 9.-luokan oppilaille. Tänä vuonna kilpailumenestystä tuli Munkan yseille Ilpo Koivistolle ja Toivo Pajuselle.
Alla suora lainaus sivulta sfv.fi/sv/aktuellt/article-143057-77757-uppsatstavling-for-finsksprakiga-grundskolelever-nu-avgjord:
”Årskurs 9, medellång lärokurs
Eleverna fick välja mellan följande rubriker:
* Finlands premiärminister Sanna Marin
* Jag och sociala medier
* Bloggen
III pris får Toivo Pajunen, Munkkiniemen yhteiskoulu, Helsingfors, för sin politiska analys över landets premiärminister och hennes hantering av Finlands bild inåt och utåt under coronatiden. En pragmatisk beskrivning av en politisk profil, skriven på en klar och redig svenska. I sin text visar Toivo tecken på begynnande journalistik: blir han kanske en utrikeskorrespondent eller samhällsanalytiker en dag?
Årskurs 9, lång lärokurs
Eleverna fick välja mellan följande rubriker:
* Mobbning
* En semesterblogg
* Min närmiljö
I pris får Ilpo Koivisto, Munkkiniemen yhteiskoulu, Helsingfors, för sin inspirerande beskrivning över sin egen hemtrakt. En trygg närmiljö med allt vad man kan önska sig tycker Ilpo är det finaste man kan få. Han lyfter på en god svenska upp betydelsen av att ha kompisar, butiker, friluftsmöjligheteter och naturen på nära avstånd och tänker att han vill stanna kvar i sin välbekanta och familjära stadsdel för en lång tid framöver ännu.”
Opettaja Jessica Lindfors kertoi, että kumpaankin kilpailusarjaan lähetetiin Munkasta kaksi työtä. Pojat totesivat, että oli yllätys, että juuri heidän kirjoituksensa lähettiin kisaan ja että menestystä tuli näin reippaasti. Toivo kertoi, että hänestä pääministeriaihe tuntui helpoimmalta kirjoittaa. Ilpo taas sanoi, että hän kirjoitti kotiasuinalueestaan Konalasta, jossa on asunut ikänsä. Aikaa kirjoitusten tekemiseen oli tunti ja sanakirjoja sai käyttää apuna.
Ilpo totesi, että hän aloitti aikoinaan ruotsin opiskelun heti kun se oli mahdollista: vanhemmat kannustivat siihen:
– Kieli on osa yleissivistystä ja taatusti hyödyksi tulevaisuudessa työelämässä.
Ja tietysti opettajana Jessica kannustaa ruotsin opiskeluun:
– Hölmöintä on tehdä ruotsista itselleen etenemiseste tai jättää tekemättä yksinkertaisesti jotain sellaista, josta on itselle selvää hyötyä. Esimerkiksi A-ruotsin lukeneilla on jo todellista kielitaitoa; ei vain oletusta siitä. Suomessa ja pohjoismaissa on 25 miljoonaa ihmistä, joiden kanssa pärjää ruotsilla. Ja suomenruotsi on vieläpä helposti ymmärrettävä variantti ruotsin kielestä. Suomenruotsilla pärjää!
KN