1. Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Julia Ruohotie ja tulen Helsingistä.
2. Osallistuit viime vuonna (2016) Shed-musikaalin tekoon. Mikä sai sinut lähtemään projektiin mukaan? Millaiset olivat ennakko-odotuksesi?
Minulla oli jo ennestään hieman näyttämökokemusta tanssin ja ystäväporukan kanssa tehtyjen näytelmien ansiosta. Olin kuitenkin pitänyt jo useamman vuoden taukoa harrastuksista ja toivoin, että löytäisin uuden. Lisäksi idea Shedin takana viehätti: kuka tahansa sai tulla mukaan ja loistaa lavalla omana itsenään. Halusin päästä kokeilemaan, miltä tuntuu tehdä oikeaa musikaalia ja myös haastaa itseäni. Muutama vuosi sitten en välttämättä olisi uskaltanut lähteä mukaan.
3. Kerro projektin etenemisestä?
Aloitimme treenaamisen viime keväänä omissa kouluissamme, joissa harjoittelimme tanssia, laulua ja näyttelemistä. Syksyllä siirryimme tanssikoulu Step Upin tiloihin, joissa harjoittelimme viikottain kahdessa eri ryhmässä. Syksyllä alkoi myös itse musikaalin harjoittelu. Viikottaisten treenien lisäksi pidimme kaksi tehoviikonloppua, jolloin harjoittelimme yhdessä koko porukalla. Itse Aleksanterin teatterille pääsimme vasta päivää ennen ensi-iltaa.
4. Mikä oli roolisi musikaalissa?
Olin osa kadonneiden ryhmää eli esitin kadonnutta lasta. Sain yhden soolorooleista, jonka jaoin yhdessä toisen tytön kanssa. Näytökset jaoimme tasan keskenämme. Lisäksi sain esiintyä myös merenneitona puolessa näytöksistä.
5. Projekti huipentui joulukuussa esityksiin Aleksanterin teatteriin. Millaiset olivat tunnelmat ennen ensi-iltaa?
Epäuskoiset. En oikein osannut käsittää, että nyt on tullut se hetki, kun teatteri täyttyy yleisöstä. Vasta viimeisen kenraalin jälkeen tajusin, että nyt mennään. Kyllähän siinä alkoi jännittämään, varsinkin kun muutama tunti ennen esitystä tultiin huomauttamaan puhenopeudestani, joka oli vieläkin liian nopea. Onneksi paikalla oli paljon ystäviä, jotka kaikki tsemppasit toisiaan ja kannustivat, joten selvisin illasta kunnialla läpi.
6. Millaisia asioita opit projektin aikana?
Vielä tässä vaiheessa voi olla vaikea ymmärtää, mitä kaikkea on oppinut tämän projektin aikana. Sen lisäksi, että opin erilaisia näyttämötaitoja, opin myös asioita itsestäni. Projekti toi lisää itsevarmuutta ja rohkeutta. Lisäksi tiedän nyt, että kykenen puhumaan rauhallisesti, kunhan vain keskityn siihen.
7. Kuvaile Shediä kolmella sanalla.
Ainutlaatuinen, taianomainen ja hauska
8. Millaisiin projekteihin aiot tänä vuonna osallistua tai millaisiin asioihin keskittyä?
Ensimmäisenä pyrin pääsemään ylioppilaskirjoituksista läpi ja syksyllä toivon voivani aloittaa opinnot yliopistossa. Lisäksi aion osallistua Shediin myös tänä vuonna. Treenit aloitamme helmikuussa ja syksyllä ryhdymme tekemään uutta esitystä.
9. Nimeä joku teatteri- tai elokuva-alan osaaja, jota arvostat. Perustele.
Voisin ehkä mainita Connor Trinneerin. Hän on näyttelijä, joka kykenee näyttelemään hyvin monipuolisesti. Hän on esiintynyt hyvin erilaisissa ohjelmissa, ja myös hänen roolinsa vaihtelevat paljon, mutta jokaisessa roolissaan hän heittäytyy ja tuo rooliin mukanaan syvyyttä.
10. Mitä toivot tulevaisuudeltasi? Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?
Olen huomannut, että on todella vaikea ennustaa, mitä tulevaisuus tuo mukanaan, koska pienikin asia voi viedä aivan eri suuntaan, kuin olisi ehkä uskonut. Haluaisin kuitenkin lähteä opiskelemaan tähtitiedettä ja toivottavasti olisin viiden vuoden kuluttua viimeistelemässä maisterintutkintoa.
10 kysymystä -palstalla julkaistaan haastatteluja munkkalaisista – joko nykyisistä tai entisistä. Haastateltavat voivat olla eri alojen osaajia ja harrastajia, palkittuja tai muuten vain erityisiä. Tunnetko kiinnostavan tyypin?
Vinkkaa osoitteeseen anu.pohjanoksa @ munkka.fi.