Tämän kevään riemuylioppilas Juhani Kalanti otti syksyllä yhteyttä vanhaan kouluunsa lahjoituksen merkeissä; lahjan, joka sai monen kulmat kurtistumaan, kun pohdimme, mistä esineestä oikeastaan onkaan kyse.
Juhani Kalanti kirjoitti nimittäin jo viime lokakuussa, että tulevan juhlakevään innoittaman hän sai ajatuksen, että haluaisin muistaa vanhaa kouluaan jollain lailla. Kalanti kirjoitti:
”Jäin eläkkeelle 2015 tehtyäni koko ammattielämäni töitä mikroelektroniikan ja puolijohteiden parissa valmistuttuani elektroniikkainsinööriksi vuonna 1978. Sain osallistua Millennium-palkinnon 2016 saaneen Tuomo Suntolan tiimissä ohutkalvoteknologianäyttöjen sekä niitä valmistettavien tyhjiöuunien kehitykseen. Minut ohjattiin myös opiskelemaan puhdastilatekniikkaa ja näin ollen sain tehtäväkseni suunnitella Lohja Näyttötekniikan koetuotannon tilat ja puhdastilainstallaatiot.
Siirryin siitä vastuullisena kehittämään laitteiden näyttöjen ajopiirien liitäntätekniikkaa, josta vuonna -84 professori Heikki Ihantola noukki minut vetämään Suomen tähän asti ainoan puolijohdetehtaan, Micronasin, prosessin ylösajoa. Sittemmin 90-luvun alussa Micronas myytin ulkomaille. Minä siirryin 1987 ranskalais-italialaiseen suureen puolijohdepiirejä suunnittelevaan ja valmistavaan yhtiöön nimeltä STMicroelectronics (ST).
Jäädessäni eläkkeelle ST Groupista sain useita lahjoja yrityksen eri organisaatioilta ja asiakkaalta: eräs hienoimmista on kehystetty 300 mm prosessoitu piikiekko! Otin osaa yrityksemme multimediaprosessorin kehitykseen, ja kollegat Grenoblesta halusivat antaa minulle muistoksi tämän prosessorin ensimmäisiä testipiirejä 45 nanometrin CMOS teknologialla sisältävän piikiekon!”
Ja nyt tämä Suomessa todellinen harvinaisuus on esillä Munkkiniemen yhteiskoulun fysiikanluokan seinällä!
Munkkiniemen yhteiskoulu kiittää hienosta lahjoituksesta, ja uskomme, että piikiekossa riittää ihmeteltävää oppilaille ja opiskelijoille vuosiksi!
Opiskelijoista vasemmanpuoleisella on kädessään 80-luvulla tehty neljän tuuman prosessoitu kiekko Micronasilta. Se on myös lahjoitus Juhani Kalantilta: ”Koska se ei ole lasin takana, voivat oppilaat tutkia sitä helposti mikroskoopilla.”
KN