Japani-kurssin opiskelijat ulkoministeriön Itäisen Aasian ja Oseanian yksikössä

Lukion Japanin kulttuurin ja maantuntemuksen kurssin opiskelijat pääsivät syventämään asiantuntemustaan 24.3.2022 järjestetyn ulkoministeriövierailun puitteissa.

Itäisen Aasian ja Oseanian yksikön päällikkö Arto Haapea ja Itä-Aasia-tiimin vetäjä Marja Kuosmanen olivat mitä ystävällisimmin lupautuneet suomaan kiireistä aikaansa kertoakseen työtehtävistään ja vastatakseen opiskelijoiden laatimiin kysymyksiin.

Rentohenkisessä tilaisuudessa päästiin pureutumaan varsin kattavasti itäisen Aasian monimutkaisiin ja historian painolastien sävyttämiin valtiosuhteisiin ulko- ja talouspolitiikaltaan länsimaihin lukeutuvan Japanin ja sen naapurimaiden kanssa. Keskustelussa ja kysymyksissä sivuttiin muun muassa Pohjois-Korean uusimpien ohjuskokeiden, Etelä-Korean vastavalitun presidentin Yoon Suk-Yeolin sekä Kiinan ja Venäjän suhteita Ukrainan sodan kontekstissa.

Suomen ja Japanin kahdenvälisissä suhteissa taloudelliset suhteet korostuvat, mutta lisäksi ihmisillä on laajaa ja molemminpuolista kiinnostusta toisen maan kulttuuria kohtaan. Suomalainen tasa-arvo yleisesti ja valtionjohdossamme erityisesti vahvasti edustettuna olevat nuoret naiset ovat Japanin näkökulmasta hyvin edistyksellisiä piirteitä. Tämä on asia, jota lukiolaiset voinevat omalta osaltaan diskreetisti tunnustella päästessään paikallisiin perheisiin havainnoimaan omakohtaisesti asiaintilaa.

Toukokuussa pidettävä Japanin ja EU:n välinen huippukokous on ulkoministeriön näkökulmasta seuraava iso valmistelua edellyttävä rupeama, minkä yhteydessä mahdollisesti järjestettäviin valtiojohdon tapaamisiin tulee laatia perusteelliset taustamuistiot ja puhe-elementit. Suomalaisten yritysten näkökulmasta Japani on vankka vapaakaupan puolestapuhuja, mutta käytännössä pieniä kaupan esteitä riittää edelleen purettaviksi.

Varsinaisen substanssin ohella Arto ja Marja kertoivat opiskelijoille omasta urapolustaan lukiosta nykyisiin tehtäviinsä. Diplomaattiuraan vaaditaan mikä tahansa ylempi korkeakoulututkinto sekä sisäänpääsy ns. KAVAKU-kurssille. Väyliä on kuitenkin monia ja korkeakouluopintojen aikainen kolmen kuukauden harjoittelujakso on ensimmäinen matalan kynnyksen askel tällä mahdollisella tiellä.

Suomen ja Japanin virallisista suhteista saadaan seuraavaksi lisätietoa, kun kurssin opiskelijat suuntaavat toukokuussa vierailulle Japanin Helsingin suurlähetystöön.

 

 

TAUSTAKSI

Pandemiahaasteista huolimatta järjestettävä Japanin kulttuurin ja maantuntemuksen kurssi koostuu Suomessa tammi-toukokuussa järjestettävistä 8–10 lähiopetuskerrasta ja alun perin kesäkuulle 2022 suunnitellusta opintomatkasta Kagawan prefektuuriin, Shikokun saarella sijaitsevaan Takamatsun kaupunkiin, jossa munkkalaiset majoittuvat paikallisen Japani-Suomi-ystävyysseuran jäsenten perheissä. Myös Miki High Schoolin opettajat ovat yhteistyössä majoituksen järjestämisessä, jotta munkkalaiset voivat majoittua Mikin opiskelijoiden perheissä, Kagawa-Suomi seuran jäsenten perheiden lisäksi. Matkaohjelmaan kuuluu mm. yhteistoimintaa Miki-townissa sijaitsevan Miki High Schoolin kanssa, yritys- ja korkeakouluvierailuja sekä muuta tavanomaisen protokollan mukaista aktiviteettia.

Opintomatkan lopullinen ajankohta on globaalista turbulenssista johtuen vielä epävarma. Joka tapauksessa siihen valmistavien lähiopetuskertojen tavoitteena on päästä mahdollisuuksien mukaan opintovierailuille ja/tai kutsua koululle kuulemaan oman alansa asiantuntijoita maantuntemuksen kannalta relevanteista aihepiireistä, kuten kulttuurista, historiasta, ulko- ja sisäpolitiikasta sekä taloudesta. Lisäksi kurssi sisältää opetuskerran japanin kielen alkeista ja käytännön tapakulttuurista.

Kurssin keskeisenä tulokulmana on Japanin merkitys Suomen näkökulmasta, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän alasta riippumatta. Lisäksi tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijoita lukion uuden opetussuunnitelman edellyttämiin työelämätaitoihin, joita erityisesti asiantuntijatapaamisten myötä päästään autenttisesti oppimaan.

Japani kurssi on jatkoa Munkassa viime vuosina järjestetyille Kiinan (2017–18) ja Intian (2018–19) vastaaville opintokokonaisuuksille, joiden kaikkien taustalla ovat koulumme solmimat kahdenväliset suhteet paikallisten vastinpariemme kanssa.

SM