Maanantaina 4.5.2020 kello 15 Munkan yhteiskunta- ja talouslinjalaiset kokoontuivat koneidensa ääreen seuraamaan vuorovaikutteista on line -tilaisuutta korona-kriisin vaikutuksesta EU:n toimintaan. Tilaisuudessa puhui Euroopan parlamentin jäsen, kolminkertainen ministeri Henna Virkkunen työhuoneeltaan Jyväskylästä.
Henna Virkkunen kertoi meille osallistujille, että kaikki toiminta tapahtuu tietenkin ”etänä” nyt myös Euroopan parlamentissa. Hän totesi, että Euroopan parlamentti ei ollut varautunut näin laajoihin ja tiukkoihin rajojen sulkemisiin ja liikkumis- sekä kokoontumisrajoituksiin. Valiokuntatyö ja täysistunnot pyörivät nyt kuitenkin etänä, ja siksi esimerkiksi EU:n kielirepertuaaria on vähennetty: nyt valiokunnissa käytössä on vain viisi kieltä. Täysistunnot käännetään toki kaikille kielille, mutta toisaalta vain salista pystyy käyttämään puheenvuoroja. Äänestykset tehdään etänä monipolvisena proseduurina: äänestyslippu lähetetään parlamentaarikoille täytettäväksi, lippu täytetään sekä allekirjoitetaan, sen jälkeen se kuvataan ja lähetetään lopulta parlamenttiin. Digiloikkaa on siis tehty EU:ssakin, rajoitteista huolimatta. Silti:
– Vaikeitten poliittisten palavereiden pito ei ole sama etänä kuin läsnäolevana.
Kun korona kohtasi Euroopan
Henna Virkkunen palasi parin kuukauden takaiseen aikaan ja sanoi, että helmikuun loppupuolella Euroopan parlamentti ei ollut varautunut kokemaamme korona-viruksen leviämisen laajuuteen ja nopeuteen. Hän kertoi, että Italia, johon korona Euroopassa ensimmäisenä iski voimalla, olisi tarvinnut apua, mutta jokainen maa huolestui samaan aikaan omasta tilanteestaan. Italiassa oltiin pettyneitä, kun apua ei tullut muiden maiden käpertyessä itseensä. Toimittiin siis juuri päinvastoin kuin EU-yhteistyö ja -henki olisi edellyttänyt.
Nyt vasta viime viikkoina EU-yhteistyö koronan tiimoilta on kasvanut ja edennyt. Rokotetta kehitetään useassa maassa. Luotettavaa testaus- ja jäljityskapasiteettia kehitetään. Myös uusien rajoitusten mahdollisuudesta käydään keskustelua – samalla kun pohditaan rajoitusten purkua.
– Tieteen ja tutkimuksen arvostuksen nousu on se, mitä nyt todella toivoisin.
EU:n sisällä on siis ollut vaikeuksia tehdä yhteistyötä. Se, että alussa ei autettu muita, on aiheuttanut eripuraa. Tilanteesta pitäisi päästä yli, sillä jokaisen jäsenmaan taloustilanne tullee romahtamaan kriisin seurauksena. Tästä päästäänkin olennaiseen kysymykseen: Pitääkö muita tukea? Virkkunen kertoi, että viikon päästä on tulossa uusia ehdotuksia ja EU:n uusi talousesitys. Belgia, Italia, Ranska ja juuri eronnut Britannia ovat kärsineet korona-kriisistä erityisen paljon. Jos solidaarisuutta ei nyt voida esittää, tulee se aiheuttamaan eripuraa. Taloudellinen yhteistyö tärkeää. Komissio on jo höllentänyt kilpailulainsäädäntörajoituksia, myöntänyt hätärahoitusta kansallisille pankeille, sekä antanut rahoitusta terveydenhoitoon ja pk-yrityksille.
– On myös huomioitava, että etenkin Puolassa ja Unkarissa on hätätilan varjolla luisuttu pois demokratiasta. Lähiviikot näyttävät, miten yhdessä edetään. Pitää kuitenkin muistaa, että kriisit ovat kuitenkin aina kehittäneet EU:ta, Virkkunen toteaa toiveikkaana.
Yleisökysymykseen populismin noususta EU:n alueella, Henna Virkkunen vastasi, että koronasta ei ole juurikaan tullut ilmiölle tarttumapintaa. Pian seuraava talouskriisi sen sijaan voi olla hyväkin pohja populistien tarttua:
– Joka maassa hallituksen suosio on kriisin aikana noussut. Kriisin helpotettua, kritiikin ääni vahvistuu ja sitä myötä populismi saa jalansijaa.
Euroopan unionin laajentuminen ja kehittyminen
Opiskelijoilta oli tullut kysymys Euroopan parlamentin jäsenelle koskien EU:n mahdollista laajentumista. Henna Virkkunen kertoi, että vasta vuonna 2025 olisi seuraaville tulokkaille mahdollista liittyä EU:hun: liittymäehtojen kanssa tullaan olemaan erityisen tarkkana. Maat, kuten Islanti, Norja ja Sveitsi, voitaisiin ottaa nopeastikin jäseneksi – mutta nämä taas eivät omista syistään halua liittyä. Turkin kanssa neuvottelut eivät ole edenneet. Ja kannattaa muistaa, että nyt on historiallinen ensimmäinen erokin EU:sta koettu. Britannian ero huolestuttaa: neuvottelut ovat vaikeita ja avainhenkilöiden sairastumisia on ollut kanaalin molemmin puolin.
Tällä hetkellä EU:ssa tärkeitä asioita ovat digitalisaatio ja ilmastonmuutos. Green Deal on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka avulla on tarkoitus saada Eurooppa hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Nämä tärkeät asiat eivät ole kadonneet EU:n agendalta, vain lykkäytyneet.
– Lisäksi on muistettava, että meillä Suomessa digiosaaminen on kunnossa, mutta on maita, jossa esimerkiksi verkot eivät ole vielä kunnossa, Virkkunen muistutti EU:n digitalisaatiosta.
Päästäänkö kesällä lomalle etelään?
Entä koska pääsemme taas Munkasta ja Suomesta maailmalle? Henna Virkkunen vakuutteli, että rajat avataan heti kun siihen on mahdollisuus. EU:n sisärajoja ei ole mitään syytä pitää tarpeettomasti suljettuna, sillä esimerkiksi rahtiliikenne on nytkin pulassa, vaikka tavaroiden pitäisi päästä kulkemaan. Sisärajat halutaan siis auki heti kun se on mahdollista.
Sääntönä on, että kun tautitilanne on naapurimaissa sama, voidaan maiden välinen raja avata. Suomessa Viron rajan avaus on jo lähelläkin, Ruotsi on ongelmallisempi tapaus. Venäjän raja taas on EU:n ulkoraja, ja sen avaamisesta päätetään yhteisesti EU:ssa. Rahdin liikkumisen lisäksi työvoiman liikkumisesta on huolehdittava ensin – lomamatkailukysymys jätetään viimeiseksi. Rokotteen valmistuminen helpottaisi paljon, Jyväskylästä muistutettiin. Paljoa etukäteen ei voi ennustaa, sillä tilanteen etenemistä ei tiedetä.
Yleisökysymykseen siitä, annetaanko lentoyhtiöiden mennä nurin, parlamentaarikko vastasi jäsenmaiden tukevan lentoyhtiöitään; yhdenmaan lentoyhtiöt ovat harvinaisia.
EU:ssa ei ole oppositio-hallitusasetelmaa
Maanantai-iltapäivän vuorovaikutteinen on line -tilaisuus päättyi keskusteluun EU-parlamentin toiminnasta ja siellä työskentelystä.
Henna Virkkunen kertoi meille muun muassa EU-valiokuntien ja Suomen Eduskunnan valiokuntien tehtävien ja työtapojen eroavaisuudesta. Opimme, että EU:ssa ei ole oppositio-hallitusasetelmaa, eli työ eroaa jo näin suomalaisesta mallista. Valiokuntien kuulemisia järjestetään harvoin; väkeä on niin paljon. Asiantutijat, lobbarit, käyvät tapaamassa meppejä yksitellen. EU:ssa valiokunta pyritään saamaan tietyn asian puolelle neuvottelemalla ja kompromisseja hakemalla. Enemmistö on muodostettava tapauskohtaisesti, ja EU-komissaarit edustavat koko EU:ta.
Kuluvan kevään ja lukuvuoden 2019-2020 viimeinen YT-linjan tilaisuus päättyi kysymykseen Suomesta: miten naispoliitikkosukupolvemme on pärjännyt ministereinä, EU:sta katsottuna, nyt kriisin aikana?
– Olen tyytyväinen siihen, että nuoret ovat edenneet politiikassa ja naiset ovat saaneet vastuuta. Kannustan kaikkia osallistumaan politiikkaan ja viemään näin maailmaa eteenpäin, Henna Virkkunen kiitteli.
Munkkiniemen yhteiskoulu puolestaan kiittää europarlamentaarikko Henna Virkkusta ajastaan ja asiantuntemuksensa jakamisesta ja kuittaa on-line -tilaisuuden päättyneeksi:
– Parempaa kohti ollaan menossa! Ja teette hienoa työtä! Virkkunen päättää tilaisuuden.
KN