1. Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Eppu Leinonen ja tulen Helsingistä.
2. Missä olet vaihdossa ja kuinka kauan vaihto kestää?
Olen vaihdossa Sveitsissä saksankielisellä alueella, tarkemmin ottaen Solothurnin kantonissa. Vaihto kokonaisuudessaan kestää noin 9 kuukautta (tämä oli alun perin 11 kuukautta, mutta korona siirsi lähtöpäivää).
3. Mistä sait ajatuksen lähteä vaihtoon ja millaiselta tuntui lähteä näin poikkeusaikana?
Ajatus vaihtoon lähtemisestä taisi ensimmäisen kerran tulla esille ala-asteella omilta vanhemmiltani. He toivat vaihtoon lähtemisen mahdollisuutena, joten se on ollut takaraivossa nämä vuodet. Lukion alkaessa vaihtovuosi tulikin pian mieleen, ja ajattelin, että se olisi varmaan mahtava kokemus.
Poikkeusaika ei lähtiessä oikein tuntunut miltään. Sveitsissä oli silloin koronan suhteen aika hyvä tilanne, ja poikkeustilanteeseen ehti tottua vuoden aikana jo varsin hyvin.
4. Mitä aineita opiskelet kohdemaassa? Poikkeaako niiden opiskelu jotenkin Suomessa opiskelusta?
Opiskelen lukiota vastaavassa Gymnasiumissa, joten aineita on monia. Varsinaisesti opiskelen täällä vain fysiikkaa, maantietoa, englantia, matematiikkaa, biologiaa, tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kemiaa. Osallistun myös passiivisesti etiikan, historian (joka on pikemminkin toisella vuosiasteella valtio-oppia) ja saksan tunneille. Liikunta on myös pakollista, ja olen yhteiskunta- ja talousluokalla, joten osallistun myös (painotetun) yhteiskuntaopin tunneille. Ranskan tunneille minun ei tarvitse osallistua, sillä kyseessä on käytännössä A1-ranska (aloitettu 3. luokalla) ja itse en ole opiskellut ranskaa päivääkään.
Itse opiskeleminen ei eroa suuresti Suomessa opiskelusta. Ehkä suurin ero on se, että suurimmassa osassa aineita ei ole varsinaisia kurssikirjoja, vaan ne tehdään joko itse muistiinpanojen yhteydessä tai opettaja on tehnyt itse monistenippusen, joka toimii kurssin materiaalina.
Kuitenkin tahti on paljon hitaampi kuin Suomen lukiossa. Tahti on sama kuin yläastella (tai ehkä pikkasen nopeampi). Kaikkia aineita on joka viikko, ja jaksoja ei ole. Näin ollen esimerkiksi matematiikassa aihealueet ovat jäljessä verrattuna siihen, mihin jäin lähtiessäni. Olin juuri suorittanut pitkän matematiikan kuudennen kurssin, joka käsittelee derivaattaa, ja saapuessani tänne täällä aloitettiin vasta lineaarisia funktioita.
Oppilailla on myös paljon suurempi paine menestyä. Ensinnäkin Gymnasiumiin ei pääse, ellei keskiarvo ole ollut tarpeeksi korkea (Solothurnissa raja on noin 5,7 asteikolla 1–6). Tätä korkeaa keskiarvoa pitää myös ylläpitää Gymnasiumissa, ettei joudu alemmalle asteelle. Kokeista on saatava käytännössä vähintään nelonen. Jos kokeiden keskiarvo on alle neljän, voi joutua uusimaan kokeet tai vuosikurssin. Jos arvosanat eivät parane edes uusimalla, saa koulusta kenkää. Eikä tämän nelosen saavuttaminen ole kaikissa aineissa edes itsestäänselvyys. Esimerkiksi matematiikassa tämä ”läpipääsyraja” on 75 %.
5. Millainen koulusi siellä on ja miten opiskelu eroaa suomalaisesta koulunkäynnistä? Kuvaile myös hieman kouluasi ja koulun tunnelmaa.
Koulu itsessään on mukava: opettajat ymmärtäväisiä ja oppilaat ystävällisiä. Itse koulurakennus on hyvin vanha ja osittain unohdettu, kaksi toisiinsa yhdistettyä betonitornia, yksi 9-kerroksinen ja toinen 4-kerroksinen. Sitä ei ollut remontoitu useampaan vuosikymmeneen ja nyt on jouduttu aloittamaan useamman miljoonan remontointiprojekti.
Sanoisin jopa, että koululla ei ole erityisempää tunnelmaa. Täälläpäin kai ajatellaan, että koulu on koulunkäyntiä varten eikä mitään muuta. Koulussa ei siis oikeastaan järjestetä mitään yhteistilaisuuksia tai juhlia.
6. Millaista opiskelu on nyt korona-aikaan? Millä tavalla vallitseva koronatilanne näkyy siellä?
Minulla ei ole tietty vertailukohdetta koulunkäynnistä Sveitsissä ilman koronaa, mutta en ainakaan itse huomaa mitään erityisempiä toimia. Tietty kaikilla täytyy olla maskit päällä johtuen valtion ja kantonin määräyksistä, ja koulussa ennen oppitunnin alkua desinfioidaan pöydät ja sen jälkeen kädet.
7. Millainen oli ensimmäinen koulupäiväsi siellä?
Itse koulupäivä ei ollut mitenkään erityinen, sillä tulin kesken kouluvuoden tänne. Itsellä kuitenkin koulupäivä meni pikemminkin koulukavereihin ja opettajiin tutustuessa ja teknisen puolen siirtämisessä paikallisiin normaaleihin.
8. Miten vietät vapaa-aikaasi?
Arkena vapaa-aika valitettavasti kuluu laajalti sängyllä makailuun, sillä koulupäivät ovat aika uuvuttavia etenkin silloin, kun kaikki tapahtuu vieraalla kielellä. Oppitunneilla puhutaan (Sveitsin) standardisaksaa, ja välitunneilla oppilaat puhuvat keskenään sveitsinsaksaa. Onneksi kaikki kuitenkin osaavat englantia, mikä on ollut sekä kirous että siunaus: osa ei suostu puhumaan kanssani muuta kuin englantia, mutta toisaalta pystyn korvaamaan puuttuvaa sanavarastoa englannilla (siis silloin, kun keskustelu tapahtuu standardisaksaksi, sveitsinsaksan kanssa minulla ei ole mitään mahdollisuuksia – toistaiseksi).
Viikonloput ja lomapäivät vietän pääosin isäntäperheen kanssa, sillä koulukavereita ei oikein korona-aikana voi/saa nähdä. Yhdessä siis leivomme, pelaamme pelejä, juttelemme ja järjestämme retkiä. Esimerkiksi viime viikolla kävimme vaeltamassa Alpeilla.
9. Millaista hyötyä uskot/toivot vaihtoajasta sinulle olevan?
En siis varsinaisesti lähtenyt hakemaan hyötyä vaihdosta vaan kokemuksia. Tietysti toivon kielitaitoni ja kykyni toimia itsenäisesti parantuvan, mutta ennen kaikkea toivon sekä oppivani että omaksuvani uuden, erilaisen kulttuurin.
10. Miten kiteyttäisit ohjeesi/neuvosi niille, jotka harkitsevat vaihtoon lähtemistä?
En ehkä vielä ole oikea henkilö antamaan neuvoja, mutta tässä on nyt muutama asia, mitä voin lyhyen kokemukseni perusteella sanoa:
Vaihtoon kannattaa ehdottomasti lähteä, jos se kiinnostaa, mutta täytyy ottaa myös huomioon, miten vuoden tauko vaikuttaa lukio-opintoihisi.
Itse vaihtomaassa aloita puhumaan kohdemaan kieltä mahdollisimman aikaisin. Mitä aikaisemmin sen aloittaa, sitä nopeammin se alkaa sujumaan.
Ole rohkea ja tutustu ihmisiin, mutta ole oma itsesi. Tulet kuitenkin olemaan monien ainoa yhteys Suomeen, joten olemalla oma itsesi ja yhteydessä ihmisiin annat hyvän kuvan Suomesta.